KALASATAMA ON kenties visionaarisin Helsingin uusista asuinalueista. Lokakuussa itse New
York Times intoutui kertomaan Kalasataman arkea helpottavista palveluista, älykaupunkikokeiluista ja
ilmastoystävällisistä energiaratkaisuista. NYT esittelee ”tulevaisuudenkestävän” kaupunginosan, joka toimii
Helsingin mallialueena ilmastoratkaisuille ja fiksulle kaupunkikehittämiselle.
Kalasatamassa Helsingin lähestymistapa älykkääseen kaupunkiin – jossa kaupungin data laitetaan
palvelemaan kaupunkilaisia – on viety pisimmälle. Tästä esimerkkinä ovat Kalasataman robottiautot,
yhteiskäyttötilat, jaetut sähköautot, kattosaunat ja asuntojen uusiutuvat energiaratkaisut.
NYT:in jutussa mainitaan Helsingin tavoite tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi ja esitellään
sujuvaa urbaaniarkea. Samalla kerrotaan Kalasatamassa tehtävistä kokeiluista, joilla hankitaan oppeja
uusista kaupunkiratkaisuista, joita ei vielä ole markkinoilla.
Toki vastatuultakin esiintyy. Kalasataman tornitaloja – kaikkiaan 8 kpl – rakentava SRV joutui
pyytämään kaupungilta lisäaikaa mahtiurakkaansa. Alkuperäisen sopimuksen mukaan SRV:n piti rakentaa
95 prosenttia tornitalojen kerrosalasta vuoden 2024 loppuun mennessä, mutta nyt takarajaksi on asetettu
2027.
Totta on, että Kauppakeskus Redin ja ensimmäisen asuintornitalon, Majakan, toteutus muodostui
SRV:lle ennakoitua haasteellisemmaksi. Majakkaan muutettiin sisään loppuvuodesta 2019 ja toinen
asuintorni, Loisto, on rakenteilla ja valmistumassa marraskuussa 2021.
Myös keskuksen pohjoispuolelle sijoittuvan kolmannen tornin rakennustyöt ovat käynnistyneet.
Kolmostorni rakennetaan Kojamolle Lumo-vuokra-asunnoiksi.
”Tulevaisuus” siis tapahtuu, mutta ei aivan kaavaillussa aikataulussa. New York Times keskittyi
jutussaan tulevaisuuden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, kuten siihen, että syyskuusta lähtien REDIn
käytävillä on voinut nähdä pienen, itsenäisesti pyörillä kulkevan robotin. Robotti liittyy Forum Virium
Helsingin käynnistämään kokeiluun, jonka tavoitteena on testata uudenlaisia älykkäitä asumisen palveluja
sekä etsiä uusia ja kevyitä ratkaisuja pienille kuljetuksille kaupunkiympäristössä.
Robotin tehtävänä on kuljettaa tilauksesta annoksia K-Supermarketista Majakkaan. Asiakkaat voivat
tehdä tilauksen talon omasta Asumi-palvelusta tietokoneella/mobiililaitteella ja kuljetusrobotti vie ostokset
asiakkaalle kotiovelle tai toimituspisteeseen talon yhteisiin tiloihin.
Tämänkaltaisissa, Kalasatamalle luontevissa ”nopeissa kokeiluissa” tarjotaan yrityksille mahdollisuutta
käyttää kaupunginosaa kokeilualustana ja testata uusia palveluja kaupunkilaisten kanssa. Forum Viriumin
keskeisenä tavoitteena REDin robottikokeilussa on oppia, miten autonomiset lähetit voivat helpottaa
viimeisten metrien kuljetushaasteita urbaanissa arjessa.
Artikkelissa esitellään myös Kalasataman ryhmärakentamiskohde Sumppi, jossa asukkaat suunnittelivat
itse unelmiensa kerrostalon rakennuttajan ja konsultin avulla. Taloon saatiin mm. uusiutuvaa energiaa sekä
yhteisöllisiä jaettuja tiloja.
Kalasataman noste jatkunee, sillä Helsingin kaupunki kaavailee HAM Helsingin taidemuseon
sijoittamista Suvilahden kaasukelloihin Kalasatamassa. Kaupungin selvityksen mukaan taidemuseon
sijoittuminen Suvilahteen tukisi kaupunkikehitystä ydinkeskustan ulkopuolella.
Kaasukellot soveltuisivat HAMin käyttöön tietyin rakennusteknisin varauksin. Kulttuurihistorialliset arvot
pystyttäisiin ottamaan toteutuksessa hyvin huomioon, selvityksessä arvioidaan.
HAM on yksi Suomen – ja itse asiassa Pohjoismaiden – suurimmista taidemuseoista. HAMin toiminta
rakentuu helsinkiläisten, tällä hetkellä noin 10 000 teoksen taidekokoelman ympärille. Merellinen ja urbaani
sijainti historiallisessa miljöössä voisi varmasti tuoda HAMin aarteita esille uudella, tuoreella tavalla.
Petri Charpentier
