Julkisivuyhdistyksen vuosittainen arkkitehtiopiskelijakilpailun parhaat valittu

Julkisivuyhdistys ry

Julkisivuyhdistyksen periaatteisiin kuuluu sekä laadukkaan julkisivurakentamisen eteenpäin vieminen ohjeistuksia ja julkaisuja teettämällä, että alan opiskelijoiden tukeminen erilaisilla kilpailuilla, joissa korostetaan laadukasta ja esteettisesti kaunista rakentamista. Kerrostalon korjauksen suunnittelukilpailu on Julkisivuyhdistys ry:n rahoittama perinteinen korjausrakentamisen ideakilpailu Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston arkkitehtikoulujen opiskelijoille. Vuosittaisen kilpailun tarkoitus on tuottaa korkeatasoisia, monipuolisia ja toteuttamiskelpoisia ideoita 1960–1980-luvuilla rakennettujen lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksiin sekä hissien ja lisäkerrosten rakentamiseen. Tänä vuonna palkinnot jaettiin Korjausrakentaminen 2018 ‑tapahtumassa Wanhassa Satamassa.

Vuoden 2017 arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailun kohde oli Espoon Asunnot Oy:n omistama kerrostalokortteli Espoon Iivisniemen lähiössä. Iivisniemen kerrostaloalue on määritelty paikallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010). Se on aikakaudelleen tyypillinen, arkkitehtonisesti hyvin säilynyt ja ympäristöarvoiltaan merkittävä kohde. Alueen nykyistä asemakaavaa voidaan pitää vanhentuneena, sillä se ei huomioi alueen nyttemmin tunnistettuja kulttuurihistoriallisia arvoja eikä mahdollista lisäkerrosrakentamista. Jotta ideakilpailusta saatiin paras mahdollinen irti, nykyiset asemakaavamääräykset eivät siten sitoneet kilpailijoita.

Kilpailuun saapui 11 ehdotusta. Kilpailun parhaimpina palkintoina jaettiin kaksi II-palkintoa nimimerkeille ”Latvus”, tekijänä Juha Riihelä Tampereen teknillisestä yliopistosta ja ”Pilke”, tekijänä Terhi Koivisto Oulun yliopistosta. Kolmannen palkinnon sai nimimerkki ”Viivakoodi”, tekijänä Olli Pasanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Palkintolautakunta piti kilpailun yleistasoa varsin korkeana. Ehdotuksissa oli perehdytty kiitettävästi kilpailun tavoitteisiin ja mukana oli ennakkoluulottomia ehdotuksia niin energiatehokkuudessa, materiaalinkäytössä kuin teknisissä ratkaisuissa.

Kilpailun palkintolautakunta piti Juha Riihelän Latvus-ehdotusta tyylikkäänä ja selkeänä kokonaisuutena sekä mielenkiintoisena ja kaupunkikuvallisesti hallittuna.

”Persoonallinen parvekeratkaisu parantaa energiatehokkuutta säilyttäen uudella tavalla nauhaikkunoista tunnusomaisen vaakasuuntaisen arkkitehtuurin. Lisäkerrokset on toteutettu puisista CLT-tilaelementeistä kevyen elegantisti. Teräväreunaisiksi ohenevat seinät ovat taitava yksityiskohta suunnitelmassa. Lisäkerroksissa sisäänvedot ja kaksikerroksiset huoneistot tuovat monipuolisuutta ja vaihtelua asuntosuunnitteluun. Hissi on tehokkaasti ratkaistu ja sen lisäys on onnistuttu toteuttamaan ansiokkaasti ilman uutta vertikaalia teemaa julkisivussa. Ehdotus on teknisesti ja toteutuksen kannalta mietitty.”

Kilpailun järjestivät yhteistyössä Julkisivuyhdistys ry, Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laboratorio, Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitos ja Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunta sekä Espoon Asunnot Oy. Ideakilpailu järjestettiin 10. kerran.
Kuva-aineistoa ja lisää kilpailusta: http://www.julkisivuyhdistys.fi/kilpailuja/

Toni Pakkala
Hallituksen puheenjohtaja, Julkisivuyhdistys ry
Markku Karjalainen
professori, Tampereen teknillinen yliopisto TTY

Jaa tämä artikkeli:

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.