Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Julkisivusaneeraus hyvällä yhteistyöllä

Tuulettuvassa levyrappausjärjestelmässä ilma pääsee kiertämään ja rakenne tuulettumaan.

Nykyinen rakennuskantamme tuottaa 76 % hiilidioksidipäästöistä. Taloyhtiöiden remonteissa tarvitaan eri asiantuntijatahojen yhteistyötä ja uusia innovaatioita. Julkisivusaneerauksen yhteydessä tehtävä lisälämmöneristäminen on tehokas keino parantaa rakennuskantamme energiatehokkuutta.

”Suomessa on valtava rakennuskanta, jonka energiatehokkuus ei vastaa nykyvaatimuksia. Helppo tapa parantaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on tehdä lisälämmöneristys julkisivuremontin yhteydessä”, kertoo julkisivutuotteiden- ja järjestelmien kehittäjänä tunnetun Sto Finexter Oy:n maajohtaja Pekka Rajaniemi.

kuva
Oululaisen kerrostalon julkisivusaneeraus toteutettiin uudella rakenneratkaisulla, joka minimoi kylmäsillat. Julkisivun eristevahvuus kasvoi 80 mm:stä 205 mm:n, mikä kohentaa energiataloutta merkittävästi.

Kemiallinen ankkuri minimoi kylmäsillat

”Meillä on ollut tarve luoda monipuolinen, mutta yksinkertainen järjestelmä, joka soveltuu eristeiden kanssa käytettäväksi siten, että rakenteeseen syntyy mahdollisimman pienet lämpöhävikit. Uudenlainen julkisivun rankajärjestelmä StoVentro X muodostaa yhdessä PAROC Cortex One -eristeen kanssa energiatehokkaan, tuulitiiviin ja palamattoman julkisivujärjestelmän. PAROC-kivivilla on eristeenä energiatehokas, palamaton ja kosteusturvallinen, joten se sopii kokemuksemme mukaan erinomaisesti tuulettuvien julkisivujen eristeeksi”, Rajaniemi selventää.

”Täysin uutena innovaationa järjestelmästä löytyy eristeen läpi asennettava, ruostumattomasta teräksestä valmistettu seinäkiinnike kemiallisella ankkurilla, joka minimoi seinäkiinnikkeistä aiheutuvan kylmäsiltavaikutuksen. Rankajärjestelmä lävistää eristeen pisteittäin, jolloin siihen syntyy mahdollisimman pieni läpimeno ja lämpöhukka. Ruostumaton teräs rakenteessa johtaa lämpöä heikommin eristeen läpi”, Antti Mursu Sto:n teknisestä myynnistä kertoo.

kuva
Taloyhtiöissä saneerataan nyt eritoten kattoja ja julkisivuja. Hyvää yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä tarvitaan

Asiantuntijoiden yhteistyö lisää laatua rakentamiseen

”Sto:n suunnittelupöydällä syntynyt järjestelmä on hyvä esimerkki siitä, miten rakentamisen laatu ja uudet innovaatiot kehittyvät järjestelmien eikä pelkästään yksittäisten komponenttien ansiosta. Siksi suunnittelua ja rakentamista on hyvä tehdä eri asiantuntijatahojen yhteistyönä”, Parocin avainasiakaspäällikkö Jussi Juurela lisää.

Rajaniemi kertoo, että järjestelmän kehitysvaiheessa Sto teki koeasennuksia Parocin eristeillä.

”Todettuamme, että järjestelmän komponentit toimivat erinomaisesti yhteen, teimme laskelmat, joiden avulla todensimme järjestelmän U-arvot ja energiatehokkuuden. Huolellinen rakentaminen on meille avainasia, joten edellytämme myös yhteistyökumppaneilta sitoutumista korkeaan rakentamisen laatuun. Siksi Paroc on luonnollinen yhteistyökumppani meille – aivan kuten Constikin, joka toimii urakoitsijana Oulun kohteessa.”

kuva
Julkisivusaneerauksessa on käytetty StoVentro X -rankajärjestelmää ja PAROC Cortex One -tuulensuojaeristettä hyvin kokemuksin.

Julkisivusaneerauksella parannetaan energiatehokkuutta

Oulun kohde on 9-kerroksinen vuonna 1968 rakennettu kerrostalo, jonka julkisivut on rakennettu betonisandwich- ja Siporex-elementeistä. Käytännön kokemuksia korjausrakentamisesta ja Oulun kohteesta valottaa Constin työnjohtaja Eetu Marjakangas.

”Vaikka lähtötilanne selvitetään kuinka perusteellisesti, ei yllätyksiltä voi välttyä. Mitä syvemmälle korjausrakentamiskohteen rakenteisiin pureudutaan, sitä enemmän yllätyksiä tulee vastaan. Tyypillisesti sellaisia ovat heikkokuntoiset tai alkuperäisistä suunnitelmista poiketen toteutetut rakenteet. Oulun kohteessa sellaisia olivat asbestipitoiset maalit, jotka jouduttiin poistamaan sekä parvekkeiden taustaseinät, joita ei oltu ankkuroitu rakenteisiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan."

Kohteen julkisivusaneerauksessa purettiin kaikki lämmöneristeet sekä betoniulkokuoret ja asennettiin StoVentro X -rankajärjestelmä sekä uudet Parocin eristeet ja tuulensuojalevyt. Uudella rakenneratkaisulla julkisivun eristevahvuus kasvoi 80 mm:stä 210 mm:n ja energiatalous koheni merkittävästi.

Lisätietoja: www.paroc.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri

Laatat, kivet ja tiili

Pasilan Konepajan restauroinnissa näkyvät kerroksellisuus ja rosoisuus Restaurointikohteen arkkitehtuurissa eri aikakausien kerrokset voidaan tuoda esiin vanhaa kunnioittaen. Punatiilestä ja luonnonkivestä syntyy

Parvekekaiteiden turvallisuus selvityskohteena

Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja

Julkisivut kannattaa korjata kunnolla

Rakennusten ulkoseinien lämmöneristyksen parantaminen on ympäristön kannalta myönteistä. Ulkoseinien uusiminen tyylikkäiksi ja energiatehokkaiksi tyypillisesti nostaa kiinteistön arvoa ja asumismukavuutta. Samalla taloyhtiössä

Tiili ja rappaus ikisuosiossa

Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimukseen lisää panostusta Kirjoittaja: Inari Weijo Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo

Linnuille turvaa Pilkington AviSafe™-lasilla

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.