Rakennetun ympäristön vähähiilisyyteen ja hiilineutraaliustavoitteisiin kohdistuu kovia paineita. Lausunnolla on ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä, ja lausunnolle on tulossa kaavoitus- ja rakentamislaki (vanha MRL). EU-taksonomia eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä tulee tukemaan olemassa olevan rakennuskannan elinkaaren pidentämistä korjausrakentamisen keinoin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin revisio tulee kiristämään kansallisia vaatimuksia. Miten voimme vastata näihin haasteisiin?
Rakennetun ympäristön kasvihuonepäästöjä tarkastellessa, voidaan todeta, että käytönaikainen energiankulutus muodostaa peräti 76 % maamme koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Potentiaali on siis suuri. Tarvitaan älykkäitä sekä energiatehokkaita ratkaisuja lisälämmöneristämiseen ja taloteknisiin toteutuksiin.
Viime vuosina asuinrakennusten remontteja on jätetty tekemättä perustellen asiaa niiden kannattamattomuudella. Toki remontin kannattavuus tulee huomioida hankesuunnitelmaa tehtäessä, mutta mikäli haluamme tavoitella hiilineutraaliutta, tulee suunnitelmaa tehtäessä miettiä asiaa isommassa mittapuussa. Ilmastonmuutosta tulee hillitä ja tähän voimme vaikuttaa nopeilla ja pitkäntähtäimen toimilla. Tämä todettiin myös juuri julkaistussa IPCC:n ilmastoraportissa.
Suomessa olemassa oleva asuinrakennuskanta on suuri ja iso osa on rakennettu rakennustyypistä riippuen 40-70 vuotta sitten. Kun tämä rakennuskanta rakennettiin, ei osattu odottaa, että suuri osa rakennuskannasta olisi vielä pystyssä vuonna 2021. Näistä asuinrakennuksista on kuitenkin edelleen vakituisessa käytössä n. 90 %, mutta näiden energiatehokkuus on nykymääräyksiin nähden vaatimaton. Esimerkiksi omakotitaloista heikkokuntoisia rakennuksia on n. 6 % ja näiden osuus rakennuskannan lämmityksen päästöistä on neljännes.
Suuren vanhan rakennuskannan ja kasvihuonepäästöjen vuoksi potentiaali päästöjen vähentämiseen on merkittävä. Kun massa on suuri, pienistä puroista syntyy mittavat säästöt. Energiaremontteja tehdään kiihtyvällä tahdilla, mutta iso osa remonteista suuntautuu talotekniselle puolelle. Julkisivut jäävät usein remontoimatta tai niiden remonttitarvetta pitkitetään jo liian pitkälle. Julkisivuremonteilla ja niiden yhteydessä tehdyillä lisäeristämisillä on merkittävä vaikutus rakennusten energian käyttöön. Lisäeristäminen pienentää lämmitys- ja jäähdytysenergian tarvetta ja leikkaa mm. lämpöpumppujen kulutuspiikkejä, oli kyse uudis- tai korjauskohteesta. Eristämisen kustannukset hankkeen kokonaiskustannuksissa ovat marginaaliset, mutta saadut hyödyt todella merkittäviä. Panostamalla rakenteiden korjaukseen riittävän energiatehokkaaksi, saadaan hyvä pohja koko rakennuksen energiatehokkuuden parantamiselle. Julkisivujen käyttöikä laadukkaasti toteutetun korjaamisen ja lisäeristämisen jälkeen voi olla 40-100 vuotta ja hyvä julkisivujen eristävyys säästää energiaa koko remontin jälkeisen elinkaarensa ajan.
Julkisivuyhdistys r.y.
Peter Lind
Toiminnanjohtaja
Julkisivuyhdistys r.y.
Tuoteryhmäpäällikkö
Rakennustuoteteollisuus RTT ry
