Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Hyvinvointia työympäristöstä?

Kirjoittaja: Marjut Nousiainen

Viime aikoina kotona työskentely on tullut lähes kaikille toimistotyöntekijöille tutuksi, näin on käynyt myös minulle. Etätyöskentelyssä on paljon hyvää kuten se, että kulutan vähemmän luonnonvaroja. Samalla kuitenkin aitojen kohtaamisten puute aiheuttaa sosiaalisen vajeen, jota on vaikea korvata.

Hyvinvointia voi tarkastella monelta eri kannalta. Näen työhuoneeni
ikkunasta metsää ja peltoa, en ihmisvilinää, vaan sen sijaan rauhaa
ja seesteisyyttä. Kotitoimistoni on hyvin varusteltu. Sähköpöytä, satulatuoli,
iso näyttö sekä päivävalovalaisin takaavat ergonomisen työskentelytavan.
Kesken työpäivän joogaan ja joinakin päivinä jään työskentelemään
olohuoneen sohvalle. Silloin laitan myös takkaan tulen. Katselen
tanssivaa tulta ja yli sata vuotta vanhoja hirsiseiniä. Aikaa ei kulu työmatkoihin,
luovuuteni kukkii, olen tuottelias ja voin hyvin. – Miksi siis lähtisin
johonkin?

HYVINVOINTIA VOI tarkastella monelta eri kannalta. Näen työhuoneeni
ikkunasta metsää ja peltoa, en ihmisvilinää, vaan sen sijaan rauhaa
ja seesteisyyttä. Kotitoimistoni on hyvin varusteltu. Sähköpöytä, satulatuoli,
iso näyttö sekä päivävalovalaisin takaavat ergonomisen työskentelytavan.
Kesken työpäivän joogaan ja joinakin päivinä jään työskentelemään
olohuoneen sohvalle. Silloin laitan myös takkaan tulen. Katselen
tanssivaa tulta ja yli sata vuotta vanhoja hirsiseiniä. Aikaa ei kulu työmatkoihin,
luovuuteni kukkii, olen tuottelias ja voin hyvin. – Miksi siis lähtisin
johonkin?

Emme ehkä voi vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen, mutta suunnittelijoina
meillä on mahdollisuus luoda työympäristöjä, jotka tukevat ihmisen
fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

Julkaisu restoratiivisen ympäristön suunnittelusta

Kirjoittaja:

Marjut Nousiainen
Sisustusarkkitehti SIO, SI
Sisustussuunnittelijat SI ry
Design Studio Marjut Nousiainen

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ratkaisu, joka tuntuu itsestäänselvältä 

Suunnittelijan työhön liitetään usein mielikuva luovuudesta ja oivalluksista. Asiakas esittää haastavia kysymyksiä, joihin ammattilaisen tehtävä on löytää vastaukset. Ratkaisu vaativaan kysymykseen syntyy, kun kysymystä on katsottu tarpeeksi kauan, eri kulmista ja oikealta etäisyydeltä.

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Kalustemuotoilu on tiimityötä

Uutisointi talouden heikkenemisestä, yritysten haasteista ja kotitalouksien varovaisesta kuluttamisesta heijastuu väistämättä myös huonekalualaan. Haasteita lisäävät jatkuvat alennusmyynnit sekä edulliset tuontikalusteet, jotka ohjaavat ostokäyttäytymistä lyhytjänteisempään suuntaan.

Mitä asiakas ei näe

Siinä vaiheessa, kun kohde luovutetaan asiakkaalle, suurin osa tehdystä työstä on kadonnut näkyvistä. Talotekniikka, aikataulut, koordinointi ja lukemattomat pienet päätökset on tehty kauan ennen pintamateriaalien asentamista.

Älykkäät turvaratkaisut osana arkkitehtuuria

Turvallisuus, opastaminen ja automaatio eivät ole enää erillisiä teknisiä järjestelmiä, vaan kiinteä osa julki- ja toimitilojen arkkitehtonista kokonaisuutta. Sääntelyn kiristyminen, kasvavat

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.