Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Hyvää ja kaunista

RAKENNETUN OMAISUUDEN tila ROTI 2019 -raportti ilahduttaa sisällyttämällä kestävyyteen myös katseenkestävyyden. Maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutettu raportti nostaa käyttäjäkokemuksen keskiöön ja muistuttaa, että hyvä elinympäristö saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä.

ROTI-selvityksessä oli nyt toista kertaa mukana paneeli, joka arvioi arkkitehtuurin, suunnittelun, muotoilun ja taiteen roolia rakennetussa ympäristössä. Paneelin mukaan rakennetun ympäristön merkitys ekologialle, taloudelle ja ihmisen hyvinvoinnille ymmärretään nykyään jo varsin hyvin – mikä näkyy mm. korkeatasoisen arkkitehtuurin, suunnittelun ja ympäristötaiteen tuottaman lisäarvon tunnistamisena. Mutta, mutta: vaikka suomalaisilla on tarjota kansainvälisen tason onnistumisia, rakennetun ympäristön laatu vaihtelee suuresti. Kunnaria seuraa liian usein huti.

Paneeli huomauttaakin, että teknistaloudellisten tavoitteiden rinnalla kaikessa rakentamisessa täytyy huomioida taitavan suunnittelun ja taiteen mahdollisuudet tukea ”kestävän, laadukkaan ja elämyksellisen ympäristön” aikaansaamista ja ylläpitoa.

Miten maksimaalinen ”estetiikkajalanjälki” ja pieni hiilijalanjälki sitten yhdistetään? – ROTI-paneeli katsoo, että rakennusten käytön tehokkuus on optimoitava ja samalla luotava edellytyksiä koko rakennuksen elinkaaren aikaiselle monikäyttöisyydelle ja muuntojoustavuudelle. Yhtä tärkeää on hyvien ratkaisujen skaalautuvuus ja toistettavuus sekä uusien teollisten tuotantomenetelmien kehittäminen – pannaan hyvä kiertämään!

Paneeli visioi tulevaisuutta, jonka hankkeissa aikaisempaa monialaisemmat suunnitteluryhmät kehittävät kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa käyttäjä/asiakas on kuskin paikalla. Ratkaisut syntyvät käyttäjälähtöisesti ja niissä huomioidaan mm. elintapojen, arvojen ja kulttuurin muutokset. Käyttäjälähtöisyyden myötä osallistaminen, palvelumuotoilu ja konseptointi nousevat avainasemaan.

Käyttäjälähtöisyydessä puhutellaan pään lisäksi sydäntä. Tässä kohtaa taiteella on suuri rooli; se voi lisätä rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta sekä tarjota niitä isoja ja pieniä WOW-elämyksiä, joita suuri yleisö on oppinut janoamaan amosrexien ja oodien myötä. Esteettinen lähestymistapa myös syventää käyttäjäkansalaisten suhdetta heidän omaan ympäristöönsä.

Suomalaisilla on pohjaa mistä ponnistaa myös vanhoissa rakennuksissa. Esimerkiksi huonokuntoisissa asunnoissa asuu meillä alle viisi prosenttia väestöstä, mikä on EU:n jäsenmaiden alhaisin luku. Myös Suomen energiaköyhyysluku 1,66 % on EU:n jäsenmaista pienimpien joukossa (EU:n keskiarvo on 2,35 %).

Korjausvaje on silti massiivinen. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa 2025 mennessä, ROTI 2019 -raportissa todetaan.

Koska rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 % kiinteästä pääomakannastamme, tämä ”kiinteistöpommi” on koko kansakunnan kohtalonkysymys. Korjausliike todella kannattaa tehdä, koska jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Näitä talkoita ei hiirtä klikkailemalla hoideta, mutta totta on sekin, että toimiva digikärki voi keventää kuormaa kummasti. Myös remonttipuolella voidaan nimittäin hyödyntää uusia digityökaluja, jotta urakat saadaan rullaamaan entistä paremmin.

Saumoja kyllä on. Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna – ja kiinteistöalan (Proptech) startup-yritysten määrä on meillä Euroopan suurin asukaslukuun suhteutettuna.

 

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

DALI-2 saatavilla nyt kaikkiin projekteihin

Helvar tuo markkinoille uuden DALI-2 Imagine 945 Multi-Master -reitittimen, joka on merkittävä laajennus Helvar Imagine -tuoteperheeseen. 945-reititin on suunniteltu vastaamaan älyrakennusaikakauden

Luonnon kauneus lattian pinnassa

Lattia ei enää ole pelkkä kodin perusta, jonka päälle muu sisustus rakentuu. Viime vuosina se on noussut sisustuksen keskiöön – jopa

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.