Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Hyvää ja kaunista

RAKENNETUN OMAISUUDEN tila ROTI 2019 -raportti ilahduttaa sisällyttämällä kestävyyteen myös katseenkestävyyden. Maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle luovutettu raportti nostaa käyttäjäkokemuksen keskiöön ja muistuttaa, että hyvä elinympäristö saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä.

ROTI-selvityksessä oli nyt toista kertaa mukana paneeli, joka arvioi arkkitehtuurin, suunnittelun, muotoilun ja taiteen roolia rakennetussa ympäristössä. Paneelin mukaan rakennetun ympäristön merkitys ekologialle, taloudelle ja ihmisen hyvinvoinnille ymmärretään nykyään jo varsin hyvin – mikä näkyy mm. korkeatasoisen arkkitehtuurin, suunnittelun ja ympäristötaiteen tuottaman lisäarvon tunnistamisena. Mutta, mutta: vaikka suomalaisilla on tarjota kansainvälisen tason onnistumisia, rakennetun ympäristön laatu vaihtelee suuresti. Kunnaria seuraa liian usein huti.

Paneeli huomauttaakin, että teknistaloudellisten tavoitteiden rinnalla kaikessa rakentamisessa täytyy huomioida taitavan suunnittelun ja taiteen mahdollisuudet tukea ”kestävän, laadukkaan ja elämyksellisen ympäristön” aikaansaamista ja ylläpitoa.

Miten maksimaalinen ”estetiikkajalanjälki” ja pieni hiilijalanjälki sitten yhdistetään? – ROTI-paneeli katsoo, että rakennusten käytön tehokkuus on optimoitava ja samalla luotava edellytyksiä koko rakennuksen elinkaaren aikaiselle monikäyttöisyydelle ja muuntojoustavuudelle. Yhtä tärkeää on hyvien ratkaisujen skaalautuvuus ja toistettavuus sekä uusien teollisten tuotantomenetelmien kehittäminen – pannaan hyvä kiertämään!

Paneeli visioi tulevaisuutta, jonka hankkeissa aikaisempaa monialaisemmat suunnitteluryhmät kehittävät kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa käyttäjä/asiakas on kuskin paikalla. Ratkaisut syntyvät käyttäjälähtöisesti ja niissä huomioidaan mm. elintapojen, arvojen ja kulttuurin muutokset. Käyttäjälähtöisyyden myötä osallistaminen, palvelumuotoilu ja konseptointi nousevat avainasemaan.

Käyttäjälähtöisyydessä puhutellaan pään lisäksi sydäntä. Tässä kohtaa taiteella on suuri rooli; se voi lisätä rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta sekä tarjota niitä isoja ja pieniä WOW-elämyksiä, joita suuri yleisö on oppinut janoamaan amosrexien ja oodien myötä. Esteettinen lähestymistapa myös syventää käyttäjäkansalaisten suhdetta heidän omaan ympäristöönsä.

Suomalaisilla on pohjaa mistä ponnistaa myös vanhoissa rakennuksissa. Esimerkiksi huonokuntoisissa asunnoissa asuu meillä alle viisi prosenttia väestöstä, mikä on EU:n jäsenmaiden alhaisin luku. Myös Suomen energiaköyhyysluku 1,66 % on EU:n jäsenmaista pienimpien joukossa (EU:n keskiarvo on 2,35 %).

Korjausvaje on silti massiivinen. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa 2025 mennessä, ROTI 2019 -raportissa todetaan.

Koska rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 % kiinteästä pääomakannastamme, tämä ”kiinteistöpommi” on koko kansakunnan kohtalonkysymys. Korjausliike todella kannattaa tehdä, koska jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Näitä talkoita ei hiirtä klikkailemalla hoideta, mutta totta on sekin, että toimiva digikärki voi keventää kuormaa kummasti. Myös remonttipuolella voidaan nimittäin hyödyntää uusia digityökaluja, jotta urakat saadaan rullaamaan entistä paremmin.

Saumoja kyllä on. Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna – ja kiinteistöalan (Proptech) startup-yritysten määrä on meillä Euroopan suurin asukaslukuun suhteutettuna.

 

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Koti, joka varastoi hiiltä?

Luomua lautasella, tuulivoimaa pistorasiassa, kierrätetty takki päällä ja kirpputorilta löytynyt nojatuoli olohuoneessa. Kuluttajat tekevät yhä tietoisempia valintoja ruoan, energian ja pukeutumisen

Ajattomuuden estetiikka: harkittua ja kestävää

Sisustussuunnittelun kentällä trendeillä on kiistaton vetovoimansa. Niiden rytmi ohjaa materiaalivalintoja, värimaailmoja ja muotoilun suuntaviivoja, luoden sykähdyttäviä mutta usein lyhytikäisiä tilallisia ilmiöitä.

Näkökulmia vastuullisuuteen

SIOn seminaari Arkkitehtuuri- ja Designmuseolla 25.3.2025 “Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen” Tätä mieltä olivat osallistujat

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Luovuuden linnoitus – Supercell

Supercell sai hienon pääkonttorin Wood Citystä – mutta aivan käden käänteessä ei kotipesään päästy. Vuonna 2021 valmistuneen Wood City -kortteliin kuuluu

Hyvinvointia työympäristöstä?

Kirjoittaja: Marjut Nousiainen Viime aikoina kotona työskentely on tullut lähes kaikille toimistotyöntekijöille tutuksi, näin on käynyt myös minulle. Etätyöskentelyssä on paljon

Yuki Abe, Vuoden kalustesuunnittelija 2021

Kirjoittaja: Minna Borg SISUSTUSARKKITEHDIT SIO valitsi Vuoden kalustesuunnittelijaksi 2021 sisustusarkkitehti SIO Yuki Aben. Abe on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2005 ja

PRP:n julkisivut taipuvat moneksi

Julkisivut toimivat rakennuksen käyntikorttina ja kertovat sen sisällä tapahtuvasta toiminnasta ja arvomaailmasta. Laadukkaasti toteutetut julkisivut korostavat yrityksen brändiä ja vetävät asiakkaita

2030-luku on jo täällä, oletko valmis?

Olen sisustusarkkitehdit SIO:n hallituksen uusi puheenjohtaja, Lars ’Lasse’ Räihä. Tatu Ahlroos päätti astua sivummalle ansiokkaan 5 vuoden johtamisen jälkeen – astun

Entä jos?

Istahtaessani autooni muutama minuutti sitten päättyneen työmaakokouksen jälkeen huomaan olevani hyväntuulinen. Paikalla oli koko projektin kahdeksanhenkinen tiimi: lupa-arkkitehti, vastaava mestari, sähkösuunnittelija,