Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Huomioi siivous rakennusten suunnittelussa – säilytä kiinteistön arvo ja säästä ylläpitokustannuksissa

Kuva: Puhtausala ry

Suomalaiset kiinteistöt ovat täynnä pintoja ja tiloja, joista syntyy ylimääräisiä siivouskustannuksia vuodesta toiseen. Paradoksaalisesti suurin osa näistä ongelmista syntyy jo rakennusten suunnitteluvaiheessa – silloin, kun puhtausalan ammattilaiset ovat poissa neuvottelupöydästä.

Tilastot ovat hätkähdyttäviä: vain arviolta kaksi prosenttia kiinteistöjen elinkaaren kustannuksista syntyy rakentamisesta, suunnittelusta ja peruskorjauksista. Loput 98 prosenttia kuluu kiinteistön käyttövaiheeseen. Tämä tarkoittaa, että suunnitteluvaiheessa tehdyt päätökset vaikuttavat valtavasti siihen, onko kiinteistön kustannustehokkuus 70 vai 90 prosenttia.

Silti kiinteistönomistajat usein jarruttelevat suunnitteluvaiheen investointeja. Väitän, että tällöin säästetään väärästä kohteesta. Kun arkkitehti valitsee lattia- ja pintamateriaalit ja miettii, missä siivouskeskus sijaitsee ja millainen se on, harvoin mietitään, millaisiin kustannuksiin päätökset seuraavina vuosikymmeninä johtavat. Kun puhtausalan ammattilaiset otetaan mukaan suunnitteluprosessiin, päätöksiä voidaan tehdä osaamisen ja olemassa olevan tiedon perusteella. Lisäksi kiinteistössä voidaan ottaa uutta teknologiaa ketterämmin käyttöön.

Arkkitehdit tarvitsevat tukea suunnittelussa

Kasvavat kustannukset eivät ole arkkitehtien syy. Heidän vastuullaan on paljon asioita, joissa heillä ei voi olla syvällistä osaamista. Lisäksi arkkitehdit ovat monesti suunnitteluprosessissa ristitulessa. Eipäs-juupas-keskustelun sijaan he tarvitsisivat luotettavaa tietoa siitä, miten erilaiset valinnat vaikuttavat siivouksen ylläpitokustannuksiin.

Kaikkia pintamateriaaleja ei voi ylläpitää samalla tavalla. Ammattilaiset osaavat kertoa, millaista hoitoa eri materiaalit vaativat ja kuinka paljon se maksaa. Hyvä apuväline arkkitehdeille olisi puhtaanapidon suunnitteluohje, jossa eri materiaaleille olisi laskettuna ylläpitokustannukset neliömetriä ja vuotta kohden.


Kuva: Pixabay

Mahdollistaako kiinteistö uuden teknologian käyttöönoton?

Talotekniikka mahdollistaisi nykyistä automaattisemman tarpeenmukaisen siivouksen ja robotiikan käyttöönoton. Kun kiinteistön digitaalinen kaksonen, anturiteknologia ja taloautomaatio yhdistetään, avautuvat uudet mahdollisuudet myös siivouksessa. Esimerkiksi tilan hiilidioksidipitoisuusdatan avulla voitaisiin ilmanvaihdon lisäksi ohjata myös siivousta todelliseen tarpeeseen sopivaksi. Siivousrobotti tai -cobotti voisi työskennellä tilassa lähes automaattisesti.

Kysymys kuuluu: kuka organisaatiossa vastaa siivouksesta? Kenen kanssa kiinteistöön liittyviä teknisiä ratkaisuja kehitetään? Jos kiinteistö rakennetaan ja vuokrataan eteenpäin ilman yhteyttä ylläpitoon, siivouskustannukset jäävät helposti omistajalta pimentoon. Kiinteistönhoidon ja siivouksen olisi oltava kiinteistönomistajan hallussa, koska niiden laatu vaikuttaa suoraan kiinteistön arvoon.

Kiinteistönomistajilta kaivataan rohkeutta haastaa markkinoita, sillä nykytekniikalla voidaan mahdollistaa vaikka mitä. Puhtausalan ammattilaisilla on osaaminen, jonka avulla kiinteistöjen omistajat voisivat säästää miljoonia euroja kiinteistöjen elinkaaren aikana ja huolehtia samaan aikaan, että kiinteistön arvo säilyy. Ottaisitko sinä meidät mukaan seuraavaan suunnittelukokoukseen?

Teksti: Juha Takkunen, Puhtausala ry:n hallituksen jäsen

Lähde: Puhtausala ry / ePressi

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Linak Tukholman messuilla

LINAK ESITTELI Tukholmassa MOVE-teemalla messuvieraille erilaisia tapoja, joilla voi edistää terveyttä ja lisätä joustavuutta toimisto- ja kotiympäristössä. Messuvieraat saivat kokeilla tulevaisuuden

Cosentino Tukholman messuilla

COSENTINO OLI mukana Tukholman messuilla Natural by Vieser -messuosastolla Vieserin yhteistyökumppanina. Osastolla Cosentino esitteli Dekton seinä- ja lattiamateriaaleja. Viime syksyn Habitare

Kährs Tukholman messuilla

Kährsin teemana Tukholman messuilla 2020 oli Mix & Match. Osastolla esiteltiin kolmen tunnelmallisen väritrendin alle koottua näyttävää kokonaisuutta, joissa yhdisteltiin Kährs-parketteja

Framery Tukholman messuilla

Frameryn messuosasto Tukholman huonekalumessuilla oli vierailijoille mielenkiintoinen kokemus monella tapaa. Ständi itsessään oli jättimäinen Framery 2Q jonka sisälle oli rakennettu monia

Arktis Tukholman messuilla

ARKTIS on muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen esillä Tukholman kalustemessuilla omalla osastollaan C-­‐hallissa, C14:51. Mikko Halosen suunnittelema osasto on saanut osakseen

Vähähiilisyys ja digitaalisuus mullistavat

Rakentaminen etsii uomaansa 2020-luvulla. Esimerkiksi liike- ja varastorakentaminen hiljenee selvästi mittavien hankkeiden valmistuessa. Teollisuusrakentaminen sen sijaan vaikuttaisi kasvavan terhakkaasti lisääntyvästä kansainvälisen

Muraali on viraali

Rakennetussa kaupunkiympäristössä harvalla asialla on yhtä pysäyttävä vaikutus kuin taiten tehdyllä seinämuraalilla. Viime vuosina julkiset seinämaalaukset ovat kokeneet ilahduttavan elinvoimaisen uuden

Ihminen oli osa luontoa?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola KUN ON saanut elää lapsuutensa kultaisella 80-luvulla, on tähän mennessä ehtinyt pyöritellä silmiään moneen kertaan ihmetellessään ylenmääräiseltä tuntuvaa

Laadukas suunnittelu, mitä se on?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Tämän päivän suunnittelulle asetetaan yhä laajenevassa määrin uusia vaatimuksia. Suunnittelun kompleksisuudesta puhutaan yhä useammin. Meistä suunnittelijoista halutaan

Meill’ on bileet, paikat sileex

VUODESTA 2018 asti valmisteltu rakentamislain uudistus saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna. Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin tekemässä muutoksia

Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja

Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku

Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy? Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin

Konepajalta kajahtaa

Pasilan evoluutio jatkuu edelleen. Pasilan Konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia kaupunkikehityskohteita Helsingissä: kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia