Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Honka – tunne metsän voima

Vantaan Koivukylään avattiin syyskuussa 2022 Suomen suurin hirsipäiväkoti. Hirsipäiväkoti edustaa Vantaan kaupungin linjausta, jonka mukaan koulut ja päiväkodit rakennetaan mahdollisuuksien mukaan puusta.

Pohjoisen läheinen luontosuhde ja ainutlaatuinen valo ovat suomalaisen onnellisuuden ydin. Hongan tehtävä on tuoda metsän ja auringonvalon elinvoimaa ihmisten elämään. Siksi luomme terveellisiä koteja ja rakennuksia, joissa pohjolan puu on pääosassa.

Rakentaminen on puun ilmastoystävällisintä käyttöä, sillä puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ilmasta ja varastoi sen rakennuksen pitkän elinkaaren ajaksi. Talonrakennusmateriaalina sertifioitu, uusiutuva puu on kestävä ja terveellinen – ja energisoiva.

Meillä Honkarakenteella talojen suunnittelu lähtee terveyttä arvostavien asiakkaiden tarpeista ja hirrestä. Massiivipuinen hirsi on viisain materiaali. Se kestää kylmyyttä, kuumuutta ja kosteutta, osaa itse säädellä kosteustasapainoa ja poistaa ilmasta haitallisia aineita.

Saarelaisen veljekset perustivat Honkarakenteen vuonna 1958 ja siitä lähtien olemme tutkineet puuta ja oppineet ymmärtämään materiaalin ainutlaatuisuuden. Jokainen Hongan hirsitalo on paitsi luonnon myös suomalaisen designosaamisen mestarinäyte.

”Meillä Hongalla on ollut vuodesta 1958 yksi yhteinen tavoite: tehdä kestäviä ja terveellisiä taloja, joissa on hyvä olla ja hengittää”, kertoo Marko Saarelainen, Honkarakenteen toimitusjohtaja.

kuva
Karstulan kunnan uusi Soteku-keskus valmistui syksyllä 2022 palvelemaan Karstulan ja sen lähialueiden asukkaita sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluissa.

Moderni hirsirakentaminen

Moderni teknologia tuo hirsirakentamisen nykypäivään ja avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia hirsitalon arkkitehtuurille. Nykyaikainen painumattomasta hirrestä toteutettu hirsirakennus erottuu edukseen ja sopii mihin tahansa maisemaan. Ensi vuonna 20 vuotta täyttävän, Hongan alun perin kehittämän painumattoman hirsiteknologian ansiosta hirsirunkoon voidaan yhdistää vapaasti muita rakennusmateriaaleja ja esimerkiksi suuria maisemaikkunoita.

kuva
Vuoden puhutuimmassa asuntomessukohteessa, Honka Haikussa, moderni hirsirakentaminen kohtaa japanilaisen harmonian ja ekologisuus hiljaisen luksuksen. Honka Haikun on suunnitellut arkkitehti Marko Simsiö Arkkitehtitoimisto KOAN Oy:stä.

Tämän päivän hirsirakennukset tarjoavat ainutlaatuisia designmahdollisuuksia sekä urbaanissa että luonnonläheisessä ympäristössä. Asuntorakentamisessa hirsi on juuri löytämässä paikkaansa. Me Hongalla haluamme nähdä, että yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus ekologiseen ja terveelliseen kotiin – asumisen muodosta riippumatta.

Myös terveelliselle ja vähähiiliselle julkiselle rakentamiselle on kysyntää: esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoiva-alan rakennusten laatu vaikuttaa suoraan monien ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Honkarakenne Oyj on vuonna 1958 perustettu teollisen hirsitaloalan pioneeri, joka on toimittanut yli 85 000 hirsirakennusta eri puolille maailmaa. Ainoana suomalaisena talotehtaana pörssilistattu Honkarakenne on hirsirakentamisen edelläkävijä ja toimialansa suurimpana vientiyrityksenä kansainvälisestikin tunnetuin hirsitalobrändi.

Yhtiöllä on portfoliossaan eniten toimialan patentteja ja tuotesuojia. Honkarakenne on lisäksi ainoa hirsitalovalmistaja, jonka toiminta on sertifioitu kansainvälisten ISO9001 -laatu- ja ISO 14001 -ympäristöstandardien mukaisesti. Honkarakenne on sitoutunut kestävään, suomalaiseen metsätalouteen. Käytämme hirsiemme raaka-aineena uudistuvaa puuta suomalaisilta sahoilta. Raaka-aineemme on PEFC-sertifioitua, ja pyrimme lisäämään FSC-sertifioidun puun osuutta sen saatavuuden mukaan.

Lisätietoja: www.honka.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa hyvän pohjan todelliseen korjaustarpeeseen perustuvalle päätöksenteolle.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Sisätilojen rakennusperinnön liike – kohti kulttuuriperinnön parempaa vaalimista

Ornamo Design Dialogi -tapahtuman kahvipöydässä virisi viime syksynä pienessä siolaisten joukossa keskustelu niin rakennusten, kuin sisustustenkin kroonisesta purkuvimmasta. Huolena nousi esiin erityisesti oman aikakautensa esimerkillisten kokonaissisustusten tuhoutuminen eri syistä: toiset osana usein monimutkaisia kiinteistökehityshankkeita, osa välinpitämättömyyden tai omistajien inhimillisen tietämättömyyden vuoksi. Tärkeästä aiheesta motivoituneina päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.