Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.

Helsingin Messukeskuksessa 29.9.–1.10.2026 järjestettävän FinnBuildin ohjelmassa käsitellään muun muassa tekoälyn hyödyntämistä rakentamisessa, energiajärjestelmän murrosta sekä kiertotalouden mahdollisuuksia. Lisäksi esiin nousevat työmaiden johtaminen ja koko rakennusprosessin muutos sääntelyn, osaamisen ja tilaajavaatimusten näkökulmasta.

”Rakennusala on samanaikaisesti usean suuren muutoksen keskellä, ja siksi juuri siksi syksyn FinnBuild on täydellinen paikka haastaa myös poliitikkoja vaalikevättä enteillen. FinnBuild tarjoaa toimialalle keskustelualustan, jossa nähdään kuusi laajaa paneelikeskustelua”, sanoo Kirsi Koivula Helsingin Messukeskuksesta.

Tekoäly, tuotantomallit ja johtaminen uudistavat rakentamista

Aalto-yliopiston professori Antti Peltokorpi tarkastelee Construction 2030 -puheenvuorossaan rakentamisen keskeisiä kehityssuuntia ja tuotannon kipukohtia sekä sitä, miten uudet teknologiat ja toimintamallit voivat ratkaista alan haasteita kokonaisvaltaisesti.

Tekoälyn mahdollisuuksia konkretisoidaan myös käytännön esimerkkien kautta. AI Champion -hanke esittelee, miten datan hyödyntämistä voidaan tehostaa ja tuoda arkeen tekoälyratkaisujen avulla. Lisäksi ohjelmassa kuullaan näkökulmia työmailta siihen, miten teknologia voi vähentää hallinnollista työtä ja vapauttaa aikaa työn johtamiseen.

Energiamurros ja sähköistyminen muuttavat rakentamisen lähtökohtia

Rakennettu ympäristö on keskeisessä roolissa energiamurroksessa, jossa sähköistymisen vauhti kasvaa nopeasti. FinnBuildin ohjelmassa tarkastellaan Suomen sähkön tulevaa tarvetta ja sitä, millaisilla ratkaisuilla kasvava kysyntä voidaan kattaa.

Talotekniikka-lehden ajankohtaisessa paneelikeskustelussa keskustellaan, paljonko Suomi tarvitsee sähköä tulevaisuudessa. Miten se tuotetaan? Asiantuntijat arvioivat Jukka Lyytisen moderoimana kulutuksen kasvua, investointitarpeita sekä eri tuotantomuotojen roolia tuulivoimasta ydinvoimaan ja aurinkoenergiaan. Esillä ovat myös energian varastointi ja kysyntäjousto sekä toimitusvarmuuden varmistaminen muuttuvassa energiajärjestelmässä.

Kiertotalous, materiaalit ja vähähiilisyys rakentamisen ytimessä

Rakentamisen materiaalivirrat ovat murroksessa, kun purkumateriaalien hyödyntämistä pyritään lisäämään. Labroc Oy:n Teija Meklinin vetämässä Purkamisesta tuotteeksi -paneelissa pureudutaan kiertotalouden käytännön toteutukseen analytiikasta lainsäädäntöön ja markkinoiden esteisiin. Samalla haetaan ratkaisuja siihen, miten uusiokäyttö voidaan skaalata osaksi normaalia rakentamista.

Rakennettua ympäristöä haastavat samanaikaisesti ilmastonmuutos, geopoliittinen epävarmuus ja talouden vaihtelut. VTT:n Tuija Pakkanen tarkastelee puheenvuorossaan rakennetun ympäristön resilienssiä eli kykyä kestää kriisejä ja palautua niistä.

Properta Asianajotoimiston paneelissa käsitellään rakennusprojektien aikatauluhallintaa eri projektimuodoissa sekä keinoja ennakoida ja hallita viivästyksiä.

Toimialan tulevaisuus ja päätökset esillä vaalipaneelissa

RT järjestää FinnBuildissä rakentamisen vaalipaneelin, jossa poliittiset päättäjät ja toimialan johto keskustelevat alan keskeisistä kysymyksistä eduskuntavaalien alla.

Keskusteluissa käsitellään muun muassa asumista, infrarakentamista, osaamista sekä vihreää siirtymää – teemoja, jotka vaikuttavat suoraan koko toimialan ja Suomen tulevaisuuteen.

Työmaa, osaaminen ja yrittäjyys konkretisoivat muutosta

Työelämä, työvoiman saatavuus ja riittävyys, uudenlaiset työtehtävät ja muuttuva työnkuva ovat keskiössä FinnBuildin ohjelmassa. Avauspäivänä 29.9. lavalle nousee työelämän ammattilaisia kertomaan kuinka valmistautua tulevaan.

Ohjelmassa tuodaan esiin myös työmaan arjen näkökulma ja osaamisen merkitys. Yrittäjä Samuli Kuusio tarkastelee puheenvuorossaan LVI-alan kehitystä ja sitä, miten käytännön työmaahaasteista voi syntyä uusia innovaatioita, tuotteita ja kilpailuetua.

Puheenvuoro avaa samalla alan osaamistarpeita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia tekijöiden näkökulmasta.

Kuvat: Helsingin Messukeskus

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Ihminen oli osa luontoa?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola KUN ON saanut elää lapsuutensa kultaisella 80-luvulla, on tähän mennessä ehtinyt pyöritellä silmiään moneen kertaan ihmetellessään ylenmääräiseltä tuntuvaa

Laadukas suunnittelu, mitä se on?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Tämän päivän suunnittelulle asetetaan yhä laajenevassa määrin uusia vaatimuksia. Suunnittelun kompleksisuudesta puhutaan yhä useammin. Meistä suunnittelijoista halutaan

Meill’ on bileet, paikat sileex

VUODESTA 2018 asti valmisteltu rakentamislain uudistus saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna. Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin tekemässä muutoksia

Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja

Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku

Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy? Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin

Osallistava kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

Osallistaminen tulee voimalla kaupunkisuunnitteluun ja hyvä niin: alkuasukkailla on usein paras ”tatsi” paikallisiin, jaettuihin arvoihin. Harva kansalainen kuitenkaan on kaupunkisuunnittelun ammattilainen,

Kiertotalouden kolme mahdollistajaa

Kirjoittaja: Miisa Tähkänen Kiertotalous on ajattelutapa, jossa arvoa muodostetaan palveluista ja uudelleenkäytöstä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan liiketoimintaan kannattaa pyrkiä monesta syystä:

Kaupallisten tilojen korjaushankkeiden kestävyys

Kirjoittaja: Susanna Leppänen Kestävät arvot eivät toistaiseksi useinkaan ohjaa vuokralaisten tilasuunnittelua korjausrakentamishankkeissa. Isoihin energiaremontteihin ja koko hankkeen mittakaavaan suhteutettuna yksittäisten liiketilojen

Arkkitehtuuripolitiikka on uudet nuottinsa ansainnut

UUSI ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN ohjelma (Apoli20) alkaa olla loppusuoralla. Ohjelmaehdotus on nyt lausuntokierroksella, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään. Arkkitehtuuripoliittisten suuntaviivojen päivittäminen on aiheellista,

Eteläsataman elämyskeidas

UUTTA DESIGN- ja arkkitehtuurimuseota puuhataan nyt tosissaan. Huhtikuussa Jane ja Aatos Erkon säätiö hyppäsi hankkeen tukijaksi Suomen ennätyssummalla: säätiö on tehnyt

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden alkuun. Kiinteistö- ja rakennusalan (kira-ala) yrityksillä on ”mittavat mahdollisuudet” kiertotalouden hyödyntämiseen, strategiapaperissa arvioidaan.