Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Duunipaikasta tuli viestintäalusta

Työntekijäkokemus ja työkulttuuri korostuvat organisaatioiden menestyksen draivereina. Samalla nousee agendalle fyysisen työympäristön merkitys – kuinka vahvasti se vaikuttaa mobiilin työn aikakaudella?

Konsulttiyhtiö Deloitten taannoisen tutkimuksen mukaan johtavissa organisaatioissa ei enää keskitytä kapeasti työntekijöiden sitouttamiseen ja kulttuuriin, vaan työntekijäkokemukseen kokonaisuutena. Yhä enenevässä määrin tiedostetaan, että työntekijöille työ on kokonaisuus, joka vaikuttaa heidän elämäänsä töissä ja kotona; itse asiassa koko fyysiseen, emotionaaliseen, ammatilliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Kun parhaista osaajista kisataan, työnantajien pitää asettua työntekijöidensä arkeen – tukemaan, ei tiuskimaan – ja tarjota uudenlaisia vaihtoehtoja työsuhteeseen esimerkiksi juuri työympäristöön.

Työntekijäkokemusta ja työkulttuuria voidaan kehittää osana työympäristömuutosta, kunhan mukana on riittävä määrä suunnitelmallista otetta. Suomessa yksi alan pioneereista on Agile Work Oy, joka painottaa mittaamisen tärkeyttä: työympäristömuutoksessa tulisi mitata ja tutkia niin määrällisiä kuin laadullisiakin asioita riittävän syvällisesti.

Määrällisellä mittaamisella voidaan tehostaa toimintaa ja esimerkiksi optimoida tilan käyttöä. Laadullisella mittaamisella taas pystytään kehittämään työntekijäkokemusta ja luomaan työntekijöille parhaaseen suoritukseen kannustava ympäristö.

Jotkut luovan alan toimijat vierastavat mittareita – niitä käyttää insinööri, ei visionääri. Mittariallergia on kuitenkin syytä voittaa, jotta niin menestys- kuin kauhutarinat voidaan todentaa kestävällä tavalla. Tietojohtamisen kärkiteeseihin kuuluu etenkin muutoksen mittaaminen.

Kun mittareita opitaan ajattelemaan strategisella, toiminnallisella ja henkilökohtaisella tasolla, ollaan oikealla polulla. Yksinkertaiset, ymmärrettävät mittarit auttavat sitouttamaan henkilökuntaa toimitilamuutoksen kurimuksessa. Fiksu johtoporras myös kommunikoi avoimesti tavoitteista ja tuloksista – ja osallistaa joukkojaan sopivasti, mutta ei liikaa. Jokaisen kahvikupin paikasta ei kannata järjestää äänestystä intranetissä.

Jos tulevaisuuden toimistoja pohditaan yhtään pidemmälle, huomataan että usein kysymys on siitä, miten tila saadaan sopeutumaan itseohjautuvuuden vaatimuksiin. Ketterät, itseohjautuvat tiimit ovat päivän sana, ja toimitiloja rakennetaan mahdollistamaan kaikenlainen vikkelä ideointi ja pöhinä – ilman niskaan hengittäviä pomoja.

Vahvalla trendillä on kääntöpuolensa. Esimerkiksi Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko on huomannut, että monet itseohjautuvuuden tielle lähteneet organisaatiot ovat kärsineet 10–20 prosentin vaihtuvuudesta. Syy lähtöön ei suinkaan ole haluttomuus ottaa enemmän vastuuta omasta työstään, vaan haluttomuus tehdä töitä aiempaa yhteisöllisemmällä tavalla.

Hyvin toimiva itseohjautuva tiimi ei voi koskaan olla tuuliajolla. Itseohjautuvan tiimin tulee osata itse hoitaa esimiehelle perinteisesti kuuluneita tehtäviä – esimerkiksi miettiä reilu työnjako ja asettaa työlle tavoitteita (sekä seurata niiden toteutumista).

Kaikki tämä vaatii sosiaalisia taitoja, jotka perin harvalle meistä ovat tulleet tyystin äidinmaidossa. Jarenko järkeilee, että “uudessa työssä” on ensisijaisesti kysymys yhteisöllisemmästä tavasta tehdä työtä.

Sosiaalinen komponentti nousee yhä määräävämpään asemaan, kun etätyö haastaa perinteiset konttorikuviot. Väärinkäsitysten ja mielensäpahoittamisten volyymi kasvaa herkästi, kun porukka on siroteltu ympäriinsä ja kasvokkain nähdään yhä harvemmin.

Mikään määrä aurinkoisia hymiöitä ei auta, jos työyhteisön jäsenet alkavat ajautua eroon toisistaan henkisesti. Tällöin itseohjautuvuus toteutuu yhden henkilön sisäpiirin muodossa.

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.