KORONA ON tuonut terveydenhoidon julkisuuteen ennennäkemättömällä tavalla.
Tämän päivän sairaalassa potilaiden hyvinvointi – ja sen parantaminen – otetaan huomioon
mahdollisimman monialaisesti. 2020-luvulla voidaan odottaa inhimillisen otteen vain voimistuvan, mikä näkyy
myös uusien tilojen suunnittelussa.
Parhaillaan käynnissä olevan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tulevaisuuden ASSI-sairaalan
suunnittelussa huomioidaan käyttäjälähtöisesti sekä potilaan palvelukokemus että henkilöstön hyvinvointi.
Designtoimisto Kohinan tuoreen tutkimuksen mukaan ASSI:n henkilöstön tarpeissa korostuvat yhteisöllisyyttä
ja toisaalta omaa rauhaa korostavat tilat. Vaihtelevista toimenkuvista huolimatta monet toivoivat esimerkiksi
epämuodollisempia kohtaamispaikkoja, joissa voi vaihtaa ajatuksia. Toisaalta kaivattiin myös vetäytymissoppia
– paikkoja, joissa voisi pitää mikrotaukoja ja olla hetken omassa rauhassa. Myös päivittäisen työn
konkreettiset tarpeet, tietoturva ja työtapojen muutos tulevaisuudessa puhuttivat tekijöitä.
Satakunnassa taas starttasi kolmevuotinen Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hanke, jonka
toteuttavat Satasairaala ja SAMK. Hankkeessa yhdistetään SAMKin RoboAI-laboratorio ja Satasairaalaan
rakentuva tila sekä luodaan innovaatioalusta ja pysyvä yhteistyö- ja toimintamalli terveysteknologian
kehittämiseen.
Innovaatioalustan keskeiset ankkurit ovat tutkimuksen ja kehitystyön tietoallas sekä fyysinen tila, jossa
terveysteknologian menetelmiä voidaan testata ja pilotoida. Yliopistosairaaloissa on vastaavan tyyppisiä
testiympäristöjä nähty jo aikaisemminkin, mutta nyt on tarkoitus tuoda käytäntö keskussairaalaympäristöön.
Yksi hankkeen futuristisimmista piloteista on Exoskeleton-kuntoutusrobotti, jota käytetään
kävelyharjoittelun tukena. Yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kuntoutusyksiköiden kanssa
selvitetään muun muassa, mitä robottikuntoutuksessa tapahtuu ja miten kuntoutumisen kehitystä voidaan
seurata objektiivisesti. Tarkoituksena on mm. mitata lihaksen ja aivotoiminnan välistä yhteyttä.
Innovaatioalustahankkeessa halutaan toteuttaa ”etsivää kokeilukulttuuria” ja sen avulla voidaan
toivottavasti löytää myös ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan
turvallisesti kokeilla testiympäristössä ennen kuin niitä viedään eteenpäin tuotekehittelyyn tai käytäntöön. Yksi
edessä olevista haasteista Satakunnassa on henkilökunnan osallistamisen konseptointi ja toteutus: oman
väen saaminen mukaan innovointiin ja virtuaaliympäristöön kokeilemaan, ideoimaan ja testaamaan.
Kolmas esimerkki löytyy pohjoisesta. Oulussa on käynnissä Tulevaisuuden sairaala 2030 -ohjelma, jossa
Oulun yliopistollisen sairaalan tilat ja toiminnot päivitetään vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita.
Ohjelma on – paitsi suuren luokan rakennushanke – myös laaja toiminnan uudelleenarvioinnin ja
uudistamisen hanke.
Oulussa kiinteistöjen uudistaminen koostuu vanhan purkamisesta, peruskorjauksista sekä
uudisrakentamisesta. Uudella rakennustekniikalla voidaan merkittävästi vähentää kiinteistöjen
ylläpitokustannuksia, lisätä energiatehokkuutta, parantaa potilasturvallisuutta sekä kasvattaa sairaalan
tuottavuutta.
Tilasuunnittelun johtavana ajatuksena on yhteiskäyttöisyys. Yhdessä sujuvien toimintaprosessien
sekä tehokkaiden teknologisten ratkaisujen kanssa se tukee ja mahdollistaa tuottavuuden parantamisen
tulevaisuuden sairaalassa. Tehokkaat tilaratkaisut ja kehittynyt toimitusketjulogistiikka nopeuttavat prosessien
läpimenoaikoja ja parantavat kustannustehokkuutta. Oulussa ajatellaan, että tulevaisuuden sairaalassa
tilatarve voi olla nykyistä pienempi, mutta toiminnallisesti tilat ovat tehokkaammat ja niiden energiatalous on
parempi.
Ideana on kehittää toimintaa mahdollisimman potilaslähtöiseksi: kun potilas osallistuu aktiivisesti
oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen, myös kustannustehokkuus paranee. Potilas hyötyy myös
teknologisista ratkaisuista, joilla hänen hoitomahdollisuuksiaan kotona voidaan lisätä ja sairaalassaoloaikaansa
lyhentää.
Petri Charpentier
