Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Betonibisnestä ja kivimiehiä

Tässä numerossa kirjoitetaan paljon siitä, miten betoni taipuu arkkitehtien työkaluksi tänä päivänä. Betonilla on tietenkin pitkä historia, johon mahtuu sekä hienoja että vähemmän hienoja hetkiä – etenkin asuntopuolella. Betoniasuntojen rakentaminen kiihdytti jo 1930-luvulla, kun betoni nostettiin teollisen rakentamisen materiaaliksi ajan progressiivista henkeä heijastamaan; 1950-luvulla betonista otti kopin Alvar Aalto, jonka kynästä syntyi mm. betonista rakennettuja tyyppitaloja. Samoihin aikoihin Viljo Revellin ja Aarne Ervin suunnittelema ”tulevaisuuden asuinalue” Tapiola otti materiaalista kaiken irti.

Suomalaisen betonirakentamisen ”musta hetki” sijoittuu 1960–70-luvun lähiöihin. Kun tehtiin kiireessä asuntoja taloudellisessa paineessa, rakennusten visuaalinen puoli jäi (luvattoman usein) vähälle huomiolle ja talot olivat laatikkomaisia. Vastaavasti tiedot moniin betonin kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä – mm. raudoitteiden ruostuminen, pakkasvaikutus, betonin lämpökäsittely – perustuivat hyvin lyhytaikaiseen kokemukseen. Tästä syystä huomattava osa julkisivuista vaati peruskorjausta jo 30–40 käyttövuoden jälkeen.

Seuraavat vuosikymmenet olivatkin sitten taas parempia: 1980-luvulla alkanut betonin määrätietoinen kehitystyö puhkesi kukkaan 90-luvulla, jolloin betonirakenteissa nähtiin tervetullutta monimuotoistumista. Samalla tiellä ollaan edelleen. Tänä päivänä betonituotetta myydään uusilla ominaisuuksilla kuten äänieristys, kosteustekniikka, ympäristöystävällisyys, taloudellisuus – ja myös ulkonäkö. On hyvä pitää mielessä, että väribetoniratkaisut ja hiotut pinnat kehitettiin jo 80-luvulla.

Betonilaattojen rinnalla tarvitaan kiveä. Kotimaisesta luonnonkiviteollisuudesta on tullut viestiä, että kotimarkkinoilla erityisesti rakennuskivien kysyntä on alkanut vilkastua. Monien kaupunkien mittavat infrahankkeet ja kauppakeskusten rakentaminen lisäävät luonnonkiven menekkiä. Eturintamassa kulkevat Helsinki ja Tampere.

Betonilaattojen rinnalla tarvitaan kiveä. Kotimaisesta luonnonkiviteollisuudesta on tullut viestiä, että kotimarkkinoilla erityisesti rakennuskivien kysyntä on alkanut vilkastua. Monien kaupunkien mittavat infrahankkeet ja kauppakeskusten rakentaminen lisäävät luonnonkiven menekkiä. Eturintamassa kulkevat Helsinki ja Tampere.

Kiviteollisuusliiton viime syksynä tekemän suhdanneselvityksen perusteella luonnonkivialan yritykset uskovat tämän vuoden olevan jo paremman. Tuotannon ja liikevaihdon odotetaan kasvavan; rakennus-, ympäristö- ja sisustuskivivalmistajien luottamus kysynnän kasvuun on hyvin vahvaa. Luonnonkiviteollisuudessa toimii 280 yritystä, joiden palveluksessa on noin 1 500 henkilöä.

Kiviyritysten antamasta palautteesta välittyy kuitenkin hyvin vahva viesti julkisille hankkijoille: kivimateriaalien valintaperusteena pitäisi käyttää muitakin kriteereitä kuin halvin hinta. Kivituotteiden valmistukseen ja kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät jäävät yleensä huomiotta eikä tuotteiden tai kivimateriaalien laatutekijöitä juurikaan noteerata. Myös investointien elinkaarikustannuksia ja vaikutuksia aluetalouteen saisi pohtia syvällisemmin – puhumattakaan niistä työoloista, joissa kivi on tuotettu. Tässä kohtaa pallo tipahtaa ykskantaan kuntien ja kaupunkien tontille, sillä ne vastaavat pääosin julkisista kivihankinnoista.

Julkisen puolen toivoisi panostavan suomalaiseen laatukiveen myös sen takia, että kivivienti tipahti liki kolmanneksen viime vuonna. Rajun pudotuksen takana on Kiinan kysynnän hiipuminen. Kiinan ”kivitiellä” on kaksisuuntaista liikennettä, sillä valtaosa tuontikivestämme tulee nimenomaan Kiinasta. Kiina-kiveä käytetään paljon katujen päällysteissä.

Suomesta vastaavasti viedään pääasiassa graniitti- ja vuolukivituotteita. Suomalaisella kiviviennillä on silläkin pitkät perinteet ja esimerkiksi kotimaista graniittia löytyy pilvenpiirtäjien julkisivuista, kauppakeskusten lattioista ja torien päällysteistä.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Kestävää rakentamista kivimateriaaleilla

Kun rakennusten halutaan kestävän käytössä pitkään, kivitalojen rakentaminen on usein hyvä ratkaisu. Toisaalta rakennuskivet ja kivilaatat toimivat hyvin myös sisustuksessa. Tiilistä,

Suoja-aineet antavat pitkäkestoisen suojan julkisivulle

Käyttötarkoitukseen sopivalla suoja-aineella suojattu julkisivu pysyy edustavana. Haastavasta punajäkälästä pääsee eroon auringonvalon puhdistavaa vaikutusta tehostavalla suoja-aineella. Suoja-aineet tuovat säästöjä, sillä julkisivun

Kotiin panostetaan, kun maailmalla myrskyää

Tuoreen trendiraportin mukaan suomalaiset haluavat panostaa kotiinsa. Arvostamme energiatehokkuutta, vastuullisuutta ja digitaalisuutta sekä unelmoimme muutosta maalle. Trendit näkyvät mielenkiintoisella tavalla myös

Julkisivut lämmönpitäviksi

Rakennusten julkisivut on syytä korjata kuntoon, jotta ne kestäisivät tuulta, sadetta, kylmiä säitä ja katumelua. Sekä kukkarot että ympäristö kärsivät varsinkin

Nuoria arkkitehtisuunnittelijoita palkittiin

Julkisivurakenteiden suunnitteluun panostettava jatkossa entistä enemmän Teksti: Riina Takala-Karppanen Julkisivuyhdistyksen viidestoista Kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2022 on ratkennut. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön

Sisäilmasto on monen tekijän summa

Paranna sisäilmaa ja rakennuksen energiatehokkuutta sopivalla ilmanvaihdolla ja lasituksella Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat liian korkeat ja liian alhaiset lämpötilat sekä tunkkaisuus. Oikein

Valaistus turvallisuuden tukena

Turvavalaistus toteutetaan kohteen ja käyttötarpeen mukaisesti. Etähallinta ja -testaus helpottavat turvavalaistuksen kunnossapitoa. Adaptiiviset järjestelmät yleistynevät lähivuosina. TURVAVALAISTUS ON kiinteistön turvallisuusjärjestelmien oleellinen

Kehitys lähti keittiöveitsestä

Näin syntyi korjauseriste PAROC Trio Asiakkaan tarpeesta ja alkuperäisestä ideasta jalostui korjauseriste PAROC® Trio, Senior Development Engineer Bror Engström Owens Corning

Vähähiilisyys kerrostalorakentamisessa

Teksti: Jukka Lahdensivu Rakentamisen vähähiilisyys on ollut tapetilla nyt muutaman vuoden. Suomen valtiolla sekä kaupungeilla on varsin kunnianhimoisia tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseksi.