Arkkitehtuuri on yhteispeliä, jossa kannattaa hyödyntää myös ikkunavalmistajan asiantuntemusta, sanoo rakennusarkkitehti Ari Kautto. Pitkän linjan ammattilainen tietää, että ikkunoiden ja ovien suunnittelija ei voi tavoitella vain näyttävyyttä – on huomioitava myös hyvä käytettävyys ja viranomaismääräykset.
”Ikkunat yhdistävät rakennuksen ympäristöönsä ja luovat asuntoon viihtyisyyttä”, sanoo rakennusarkkitehti Ari Kautto.
Nykyään jyväskyläisessä UKI-arkkitehdit Oy:ssa työskentelevä Ari Kautto on toiminut rakennusarkkitehtinä vuodesta 1986. Hän on suunnitellut uransa aikana muun muassa lukuisia asuinkerrostaloja sekä julkisia kohteita.
”Huomioin rakennuksen ikkunoiden suunnittelussa esimerkiksi ilmansuunnat ja sen, mistä avautuu hienoja näkymiä luontoon, vaikkapa järvimaisemia. Sinne, missä on nähtävää, on kiva saada myös ikkunoita. Päätän usein myös erilaiset käytävät valoa ja avaruutta antavaan ikkunaan. Lisäksi pyrin siihen, että ikkunat luovat heti ulko-oven jälkeen valoisan tilan, joka toivottaa tulijan tervetulleeksi.”
Ikkunoiden ja ovien suunnittelu – käytettävyys tärkeintä
Ikkunoilla on nykyarkkitehtuurissa suuri rooli. Isoilla ikkunoilla rooli vielä isompi – ja ikkunoiden koko on ollut kasvamaan päin jo pitkään.
”Oma lähestymistapani ikkunoiden suunnitteluun on varsin tekninen. Yritän pitää koko ajan visusti mielessä myös ikkunoiden hyvän käytettävyyden, esimerkiksi miten iso avattava ikkuna voi olla, mikäli se on tosiaan tarkoitus avata.”
Ovien suunnittelussakin on omat niksinsä.
”Oven sijoittelu vaikuttaa aivan olennaisesti asunnon kulkureitteihin ja sisustusmahdollisuuksiin. Parvekeovet, jotka rinnastetaan ikkunoihin, ovat hieman yksinkertaisempia tapauksia. Niissäkin pitää kuitenkin huomioida, että oven saa esimerkiksi avattua kätevästi ulospäin parvekkeen kaidetta vasten.”
Rakennuksen energiatehokkuus – kokonaisuus ratkaisee
Ari Kautto huomauttaa, että nykyiset ikkunat ovat esimerkiksi energiatehokkuudeltaan aivan eri luokkaa kuin takavuosina.
”Rakennuksen energiatehokkuutta pitää kuitenkin tarkastella aina kokonaisuutena – energiatehokkuutta voidaan lisätä muillakin keinoin kuin pelkästään ikkunoilla. Usein jo ikkunan U- lämpöarvolla 1 päästään erittäin hyvään lopputulokseen.”
Pohdintaa vaatii myös se, mikä g-arvo eli auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin ikkunaan valitaan, jotta asunto ei lämpene kesällä liikaa, mutta antaa toisaalta riittävästi valoa.
”Sellainen ratkaisu, että jokaiselle julkisivulle valitaan g-arvoltaan erilaiset ikkunat, hankaloittaa ehkä kohtuuttomasti rakennuksen suunnittelua ja rakentamista.”
”Tykkään soittaa tutuille luottomiehilleni”
Kauton mielestä on kohtuutonta ajatella, että esimerkiksi uransa alussa olevat arkkitehdit tuntisivat tarkkaan alan kaikki tekniset yksityiskohdat ja säännöllisin väliajoin muuttuvat viranomaismääräykset.
”Arkkitehtuuri on yhteispeliä. Muistutankin usein nuorempia kollegojani siitä, että jos ette tiedä jotain asiaa varmasti, niin selvittäkää se ikkunavalmistajalta. Itse olen saanut vuosien varrella paljon apua PihlaPron asiantuntijoilta.”
Kautto kertoo olevansa nykyäänkin säännöllisesti yhteydessä pihlaprolaisiin, joilta voi saada myös vaikkapa sparrausapua uusia ideoita kehiteltäessä.
”Neuvon usein myös nuoria, että helpointa on nimenomaan soittaa, eikä lähettää sähköpostia. No meilaillakin voi toki, mutta ainakin minä tykkään soittaa tutuille luottomiehilleni. Saan silloin vastaukset saman tien.”
Lue lisää ja löydä oma PihlaPron asiantuntijasi: pihlapro.fi
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Mikko Auerniitty
