Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Blogi

Tietoa kestävään rakentamiseen – termit tutuiksi

Kirjoittaja: Jani Kaaresto

Kiinteistö- ja rakennusala tarvitsee tietoa ja osaamista alan säädöskehityksen muuttuessa. Matkalla nopeassa kestävyyssiirtymässä on hallittava myös alan jatkuvasti kehittyvä sanasto. Termit ja määritelmät selkeyttävät alan sisäistä keskustelua.

Ympäristöseloste kertoo tuotteen ympäristövaikutukset

EPD eli ympäristöseloste on asiakirja, jossa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset tyypillisesti tuotteen koko elinkaaren ajalta. Ympäristöselosteessa tuotteen elinkaari jaotellaan moduuleiksi:

A1-A3 Tuotevaihe (mm. raaka-aineet, kuljetus ja valmistus)
A4-A5 Rakentamisvaihe (kuljetukset työmaalle ja työmaatoiminnot)
B1-B5 Käyttövaihe, rakennukseen liittyvät (mm. käyttö, kunnossapito, korjaukset jne.)
B6-B7 Käyttövaihe, rakennuksen toimintaan liittyvät (energiankäyttö ja veden käyttö)
C1-C4 Rakennuksen purkuvaihe (mm. purkaminen, purkuvaiheen kuljetukset, jätteen käsittely ja loppusijoitus)
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset (mm. uudelleenkäytöstä, hyödyntämisestä ja kierrätyksestä arvioidut positiiviset nettovaikutukset)

Ympäristöselosteessa esitetyt tulokset perustuvat standardoituun elinkaariarviointiin (LCA, Life Cycle Assesment) ympäristövaikutusten selvittämiseksi.

Vaikutuspotentiaali ilmaston lämpenemiseen (GWP) = hiilijalanjälki

Ympäristöselosteessa esitellään useita ympäristövaikutuksia kuvaavia vaikutusluokkia, kuten ilmastonmuutos, happamoituminen, otsonikato ja rehevöityminen. Tällä hetkellä näistä tunnetuin on ilmastonmuutoksen vaikutusluokka ja sen indikaattori vaikutuspotentiaali ilmaston lämpenemiseen (GWP, Global Warming Potential), jonka yksikkö on kg CO2 ekvivalentti. Hiilidioksidiekvivalentti on suure, joka kuvaa eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta. Tämä tunnetaan myös termillä hiilijalanjälki.

Viimeisimmän standardiversion mukaisissa ympäristöselosteissa ilmoitetaan tyypillisesti neljä vaikutuspotentiaalia ilmaston lämpenemiseen eli Global Warming Potential indikaattoria:

1. Fossiiliset polttoaineet (GWP‑fossil).
2. Eloperäinen (GWP-biogenic).
3. Maankäyttö ja maankäytön muutos (GWP-luluc).
4. Kokonaisvaikutus (GWP-total), joka on kolmen edellä mainitun tekijän summa.

Ympäristöselosteessa eri indikaattoreiden arvot esitetään edellisessä kappaleessa kuvattujen elinkaaren vaiheiden moduuleiden mukaisesti jaoteltuina.

Rakennustuotteiden ympäristövaikutusten ilmoittamiseen tulossa vaatimuksia tulevaisuudessa

Tulevan rakennustuoteasetuksen, CPR (Construction Products Regulation) päivityksessä tullaan todennäköisesti asettamaan vaatimuksia, joiden mukaan rakennustuotteen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset tulee ilmoittaa suoritustasoilmoituksessa (DoP, Decralation of Performance). Ilmoitettavat ympäristövaikutukset tulevat pohjautumaan nähtävästi EPD-ympäristöselosteeseen.

Rakennustuotteita ovat sellaiset tuotteet, jotka tulevat kiinteäksi osaksi rakennusta, kuten betonielementit, ikkunat, teräsrakenteet ja sahatavara. EU:n rakennustuoteasetus koskee niitä rakennustuotteita, joille on harmonisoitu tuotestandardi tai jolle valmistaja on hakenut eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA).

Vaikka kaikki rakennuksissa ja rakentamisessa käytettävät tuotteet eivät kuulu suoraan rakennustuoteasetuksen vaikutuksen piiriin, voi esimerkiksi ekosuunnittelusääntelyn kehittymisen kautta tulla tulevaisuudessa myös näihin muihin tuotteisiin liittyviä vaatimuksia ympäristövaikutusten ilmoittamiseksi. Esimerkkinä työn alla oleva ekosuunnitteluasetus (ESPR, Ecodesign For Sustainable Products) ja siihen liittyvä digitaalinen tuotepassi (DPP, Digital Product Passport).

Tulevaa lainsäädäntöä ja niiden tarkkaa sisältöä on mahdotonta varmuudella ennustaa. Varmaa on kuitenkin se, että tuotteiden ympäristövaikutuksien selvittämisen sekä niiden ilmoittamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Jani Kaaresto
Greenled Oy

Kirjoittaja Jani Kaaresto on Green Building Council Finlandin kestävyysosaamisen ohjausryhmän jäsen ja työskentelee vastuullisuuspäällikkönä ja tuotekehityksen tiiminvetäjänä Greenled Oy:ssä.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää:
figbc.fi

CTA

Blogi

Kiertotaloudessa kannattaa vain aloittaa

Kirjoittaja: Salla Saukkoriipi Tuskin kukaan ajattelee kiertotalouden olevan huono asia. Samoin luultavasti kaikille on selvää, että ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta

Miten ottaa julkisivujen korjausprosessi haltuun?

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava

Parvekekaiteiden turvallisuus selvityskohteena

Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja

Kiertotaloudessa kannattaa vain aloittaa

Kirjoittaja: Salla Saukkoriipi Tuskin kukaan ajattelee kiertotalouden olevan huono asia. Samoin luultavasti kaikille on selvää, että ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta

Miten ottaa julkisivujen korjausprosessi haltuun?

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava

Parvekekaiteiden turvallisuus selvityskohteena

Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja