Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Blogi

Tiili ja rappaus ikisuosiossa

Puhtaaksimuurattu tiilijulkisivu Chydenia-rakennuksessa. Kuva: Veli-Matti Kantonen / Ramboll

Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimukseen lisää panostusta

Kirjoittaja: Inari Weijo

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

Yli satavuotiaat rakennuksemme muodostuvat usein massiivitiilimuurauksesta, joissa julkisivut vaihtelevat taidokkaasti puhtaaksimuuratuista erilaisiin osittaisiin tai kokonaan peittäviin rappauksiin. Sittemmin julkisivurakenteet ovat keventyneet ja rakennuksissa on jo 1950-luvulta suosittu erilaisia kuorimuurauksia. 2000-luvulla yleistyivät eristeen päälle tehtävät rappaukset, joilla julkisivurakennetta on pystytty keventämään.

Alusrakenteiden sekä materiaalien vaihtelevuus edellyttävät julkisivujen parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta perehtyneisyyttä sekä rakennusten ja rakentamisen historiaan, tekniseen toteutustapaan että vaurioitumisilmiöihin. Julkisivupintana tiilen ja rappauksen suosio on säilynyt kautta vuosikymmenten ja kaupunkikuvallisesti niitä pidetään arvossa. Suosio niin asuin-, toimisto- kuin julkisen rakentamisen piirissä on edelleen vahva. Kansallisomaisuutemme ylläpitämiseksi on tärkeää ylläpitää ja jakaa tietotaitoa asiantuntijoiden kesken, jotta julkisivut saavuttavat odotusten mukaisen elinkaaren.

Ohjeet ja pätevyys tukemaan julkisivujen tutkimista

Täysin uudistettu Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus By75-ohje on julkaistu vuonna 2021. Julkisivuyhdistys organisoi uudistustyön järjestämällä jäsenyrityksiltään rahoituksen kirjoitustyön tilaamiseksi Tampereen yliopistolta. Samalla koottiin kattava asiantuntijoiden joukko kirjoitustyön ohjausryhmään. Vuonna 1998 julkaistu by 44 Rapatun julkisivun kuntotutkimus käsitteli suppeaa osaa rapatuista julkisivuista, eikä tiilimuurattuja tai sittemmin yleistyneitä eristerapattuja julkisivuja käsitelty siinä lainkaan. Uusi opas kokoaa viime vuosikymmeninä muodostuneita, parhaita sekä tutkittuja käytänteitä näiden rakenteiden kunnon ja korjaustarpeen selvittämiseksi.

Oppaan julkaisun myötä Julkisivuyhdistys koki tärkeäksi saada jo olemassa olevan betonijulkisivujen kuntotutkijan pätevyyden rinnalle myös muurattuja ja rapattuja julkisivuja koskevan pätevyyden. Uuden ohjeen sisällöstä luotiin koulutus sekä perustettiin FISEn kanssa Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkija-pätevyys.

Sihteerijärjestönä pätevyydelle toimii luontevasti Betoniyhdistys vastatessaan myös pätevyyskoulutuksen järjestämisestä sekä ohjeen julkaisusta. Koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2023 ja kurssille osallistui parisen kymmentä valveutunutta kuntotutkijaa päivittämään ja syventämään osaamistaan. Kurssin luennoivat oppaan kirjoituksessa keskeisessä roolissa olleet yliopiston lehtori Toni Pakkala ja dosentti Jukka Lahdensivu.

Tiedon ja osaamisen lisäämisellä Julkisivuyhdistys haluaa varmistaa, että kiinteistöjen omistajilla on mahdollisuus löytää hankkeelleen päteviä asiantuntijoita vastamaan teknisiin kysymyksiin ja luomaan julkisivukorjaushankkeelle onnistumisen edellytykset.

Lisätietoja koulutuksesta ja pätevyydestä Julkisivuyhdistyksen, Betoniyhdistyksen tai FISEn verkkosivuilta www.patevyyspalvelu.fi.

Teksti:
Inari Weijo
Varapuheenjohtaja / Julkisivuyhdistys – JSY ry

CTA

Blogi

Kiertotaloudessa kannattaa vain aloittaa

Kirjoittaja: Salla Saukkoriipi Tuskin kukaan ajattelee kiertotalouden olevan huono asia. Samoin luultavasti kaikille on selvää, että ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta

Miten ottaa julkisivujen korjausprosessi haltuun?

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava

Parvekekaiteiden turvallisuus selvityskohteena

Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja

Kiertotaloudessa kannattaa vain aloittaa

Kirjoittaja: Salla Saukkoriipi Tuskin kukaan ajattelee kiertotalouden olevan huono asia. Samoin luultavasti kaikille on selvää, että ilmaston sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta

Miten ottaa julkisivujen korjausprosessi haltuun?

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava

Parvekekaiteiden turvallisuus selvityskohteena

Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja