Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Vähähiiliset tekstiililaatat ovat ekologinen valinta

Hiilijalanjäljen laskeminen on pian osa rakennusalan arkea. Julkisten tilojen ja toimitilojen sisustuksessa vähähiiliset ja hiilinegatiiviset tekstiililaatat auttavat vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa.

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Rakennussektori tuottaa noin kolmanneksen päästöistä, joten rakennusalalla tehtävillä toimenpiteillä on huomattava merkitys tavoitteiden täyttämisessä.

Tällä hetkellä valmisteltavassa rakentamislaissa tavoitteina ovat mm. ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kiertotalouden edistäminen. Uusi rakentamislaki ohjaa vähähiilisyyteen, eli rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt tulee jatkossa huomioida. Hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi.

”Haluamme auttaa suunnittelijoita vertailemaan pintamateriaalien hiilijalanjälkeä, jotta vähähiilisyystavoitteisiin voidaan pyrkiä. Yhä useampien pintamateriaalien EPD-ympäristöselosteet ovat saatavilla nettisivuillamme. Tuotteen valmistuksen hiilijalanjäljestä kertoo EPD-ympäristöselosteessa kohta GWP A1-A3. Mitä pienempi lukema, sen parempi”, sanoo Laattapisteen tekstiililaattojen tuotepäällikkö Iiris Keinänen.

Laattapisteen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Laattapiste huomioi ekologisuuden tuotevalikoimassaan ja tarjoaa vähähiilisiä vaihtoehtoja rakennusalalle.

kuva

Kestävää kehitystä 90-luvulta saakka

Julkisten tilojen ja toimitilojen käyttötarkoitus asettaa pintamateriaaleille useita vaatimuksia akustisista ominaisuuksista kestävyyteen ja puhdistettavuuteen. Tekstiililaatat tuovat tilaan viihtyisyyttä ja luovat miellyttävän ääniympäristön.

Laattapisteen yhteistyökumppani Interface on panostanut vähähiilisten tekstiililaattojen kehittämiseen 1990-luvulta saakka. Interfacen akustoivilla ja helppohoitoisilla tekstiililaatoilla on erittäin pieni valmistuksen hiilijalanjälki.

CTA

”Interface on ensimmäisenä valmistajana tuonut markkinoille myös hiilinegatiivisia tekstiililaattoja, eli tuotteen valmistuksessa sitoutuu hiiltä enemmän kuin aiheutuu hiilipäästöjä. Tällöin valmistuksen hiilijalanjälki on EPD:ssä miinusmerkkisenä lukuna”, Keinänen sanoo.

Lue myös: ensimmäinen hiilinegatiivinen tekstiililaatta (prointerior.fi)

Interface on lisäksi ottanut vastuun tuotteidensa koko elinkaaren päästöistä hyvittämällä hiilijalanjäljen Carbon Neutral Floors -ohjelmalla.

kuva

Kierrätettyjä sekä biopohjaisia materiaaleja

Interfacen tekstiililaattojen valmistamisen hiilijalanjälki on pienentynyt 76 prosentilla vuodesta 1996 tähän päivään. Hollannissa sijaitsevalla tehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa, ja tekstiililaattojen raaka-aineista keskimäärin 88 prosenttia on kierrätysmateriaaleja sekä biopohjaisia materiaaleja.

”Interfacen kierrätysmateriaalia sisältävät ja sekä täysin kierrätettävät tekstiililaatat ovat materiaaliteknologialtaan erittäin kehittyneitä. Pitkäjänteisen kehitystyön ansiosta tekstiililaatat ovat vähähiilisyydestä huolimatta kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Tuotteet auditoidaan kolmannen osapuolen toimesta. Hiilitavoitteiden etenemistä voi seurata Interfacen vuosittain julkaisemista raporteista”, Keinänen kertoo.

Interfacen kehittämä biokomposiittipohja toimii hiilivarastona. Käyttöikänsä lopuksi tekstiililaatat voidaan kierrättää Hollannissa sijaitsevalla kierrätyslaitoksella ja valmistaa materiaaleista uusia tekstiililaattoja.

kuva

Luonnonläheiset sävyt ja kuvioinnit suosittuja

Interfacen akustoivat tekstiililaatat kestävät kovaa kulutusta ja vaimentavat askelääniä merkittävästi. Irtoasennettavat tekstiililaatat varmistavat tilan muuntojoustavuuden. Liimaton asennustapa on myös ympäristöystävällinen valinta.

”Ekologisuus näkyy myös sisustuksen visuaalisessa ilmeessä. Biofiilisessa suunnittelussa luontoa tuodaan sisätiloihin. Pintamateriaaleissa biofilia näkyy luonnonsävyjen ja -kuvioiden suosimisena”, kuvailee Keinänen.

Lisätietoja: www.laattapiste.fi

Teksti: Merja Maukonen

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Pinnat

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Uutta ilmettä seinäakustiikkaan

Seinäakustiikka ei ole vain huomaamaton tekninen ratkaisu, vaan yhä useammin aktiivinen osa tilan visuaalista identiteettiä. Uusi Ecophon Texona-värivalikoima tuo suunnitteluun tervetulleen

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Lattia kantaa arkkitehtuuria — materiaali ratkaisee

Lattia on sisustuksen suurin yksittäinen pintarakenne. Se määrittää tilan akustiikan, lämpömukavuuden ja visuaalisen yhtenäisyyden — ja samalla se joutuu kovimmalle rasitukselle. Materiaalivalinta on siksi sekä tekninen että arkkitehtoninen päätös.

Uutta ilmettä seinäakustiikkaan

Seinäakustiikka ei ole vain huomaamaton tekninen ratkaisu, vaan yhä useammin aktiivinen osa tilan visuaalista identiteettiä. Uusi Ecophon Texona-värivalikoima tuo suunnitteluun tervetulleen

LUE UUSI NÄKÖISLEHTI

Prointerior 3/2026

Tilaa uutiskirje

Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.

    Tilaa
    uutiskirje

    Tilaa ilmainen uutiskirje,
    jota alan asiantuntijat lukevat.