Lasiteknologian ja ohjausjärjestelmien kehitys on tuonut markkinoille monenlaisia erikoisia ikkunoita ja muita lasituotteita. Vaikkapa niin sanotuilla älylaseilla on paljon käyttökohteita, mutta myös muuntyyppisillä toiminnallisilla laseilla voidaan saada aikaan monenlaista – esimerkiksi kohentaa asumisen mukavuutta ja energiatehokkuutta.
Ikkunat parantavat paloturvallisuutta
Toiminnallisia lasiratkaisuja tarvitaan usein muun muassa rakenteelliseen
palosuojaukseen, ääneneristykseen, säteilysuojaukseen ja puhdastilakäyttöön.
Tilojen palosuojauksessa käytetään myös esimerkiksi palolasiseiniä.
Ne voidaan toteuttaa joko yhdistämällä erillisiä elementtejä tai pystyprofiilittomana
yhtenäisenä lasiseinänä.
”Olemme viime aikoina toimittaneet esimerkiksi Kotkan Carea-Sairaalat
Oy:n uuteen sairaalaan lasiratkaisuja paloeristyksellä sekä äänisuojauksella,
samoin kuin monentyyppisiä ovia. Sairaala valmistui keväällä
2020”, kertoo lasiratkaisuja toimittavan Kensetin toimitusjohtaja Markku
Virtanen.
Kotkassa sairaalaan asennettiin ääntäeristäviä lasiovia ja lasiliukuovia
sekä E30- ja E60-luokitettuja paloikkunoita.
”Niin ikään toimituksessa oli mukana RV35-ääneneristysliukuovia,
joissa käytettiin tavallista vahvempaa lasia sekä tehostettua tiivistystä.
Sama ovimalli toimii silloin myös ilmanpitävänä ja paloturvallisena ovena,
joka soveltuu toimenpide-, synnytys- ja potilashuoneiden oveksi”, Virtanen
täsmentää.
Paloikkunoita sijoitettiin palo-osastojen rajoille ympäri sairaalaa, muun
muassa korkeaan aulatilaan.
Sairaaloiden lasit säteilysuojina
Kaikkiaan Kotkan Carea-sairaalaan on asennettu noin sata erikoisliukuovea
sekä 350 äänen- ja paloneristysikkunaa.
”Muihin hoitolaitoksiin – kuten Helsingin Siltasairaalaan sekä Päijät-
Hämeen uuteen sairaalaan – olemme hiljattain toimittaneet myös säteilysuojaikkunoita
ja -ovia”, toteaa Virtanen.
”Kuvantaminen yleistyy, joten röntgenhuoneisiin tarvitaan turvallisuussyistä
tällaisia rakenteita. Niissä käytetään tyypillisesti 3–6 mm:n paksuisia
lyijylaseja.”
”Erilaisia lasirakenteita olemme valmistaneet ja toimittaneet jo yli
20 vuotta. Tyyppihyväksytyt palolasiratkaisut tulivat tuotevalikoimaamme
vuonna 2003. Niistä ensimmäiset toimitettiin Viikin yrityshautomoon Helsingissä.”
Erikoisliukuovet tulivat mukaan kuvioihin vuonna 2013.
”Paras ikkunallinen liukuovi vaimentaa ääntä jopa 53 dB”, Virtanen
mainitsee.
”Tyyppihyväksyttyjen palo- ja ääneneristyslasituotteiden kysyntä kasvaa
koko ajan. Niinpä jatkamme myös tuotekehitystä”, vakuuttaa Virtanen.
Eristyslasit integroiduilla kaihtimilla, TAYS Tampere.
KUVA: TIIKERIKUVA / JUKKA SALMINEN
Älylasilla yksityisyyttä – älypeileillä sisustusta
Yksi päätään nostava tuote lasialalla ovat niin sanotut älylasit.
”Näitä niin sanottuja on/off-laseja pystytään sähkövirran avulla himmentämään
ja taas kirkastamaan läpinäkyviksi. Tämäntyyppiset lasit ovat
alkaneet viime aikoina yleistyä rakennuslaseina, koska niiden hinnat ovat
laskeneet”, sanoo Seloy Oy:n kaupallinen päällikkö
Harri Korpela.
Tähän mennessä älylaseja on Suomessa asennettu muun muassa
sairaaloiden lasiseiniin.
”Sähköllä himmennettävät lasit voisivat toimia myös asunnoissa, vaikkapa
eri tilojen välillä. Ne soveltuvat myös julkisivuihin.”
Älypeiliä voidaan käyttää myös sisustuksessa sekä informaatioalustana.
”Peilipintoja voidaan jopa ’räätälöidä’ asennuskohteen mukaan. Esimerkiksi
Seloy Liven SHINE-monikäyttölasi voi toimia osaksi näyttöruutuna
ja osaksi peilinä, ja kun virta katkaistaan, koko lasi on pelkkää peililasia”,
Korpela selittää.
SHINE älypeili eteisaulassa.
KUVA: SELOY OY
”Käyttökohteita ovat muun muassa hotellit, hissit ja erilaiset kuluttajaratkaisut.
Television tilalla voisi olla peili, joka toimii sekä sisustuselementtinä
että tv-vastaanottimena. Kuntosaleilla ja myymälöissä lasia voitaisiin
käyttää peilinä ja infonäyttönä.”
Älypeili on myös myynnissä verkkokaupassa suoraan kuluttajille.
Julkisivut digitaalisiksi mainosalustoiksi
Interaktiivisella SENSE-lasiratkaisulla pystytään saamaan isojakin lasipintoja
hyötykäyttöön.
”Lasi soveltuu vaikkapa näyteikkunaksi, jonka yhdessä kulmassa pyöritetään
myymälän mainosfilmiä. Tosin ulkotiloissa ’näyttöruutua’ on vaikea
saada kirkkaudeltaan riittäväksi, jos samalla haetaan kauttaaltaan
läpinäkyvää ratkaisua”, Korpela toteaa.
”Näitä laseja on myös mahdollista himmentää sekä käyttää kosketuspintana
erilaisille sovelluksille ja integraatioille.”
Hygieeninen kaihdin on nykyaikaa
Viime aikoina markkinoille on myös yleistynyt uudenlainen ikkunatuote,
jossa kaihtimet on integroitu ikkunalasien väliin.
”Kun sälekaihdin on kiinteästi lasien välissä, se on suojassa rikkoutumiselta
ja likaantumiselta eikä se kerää itseensä bakteereja. Malli soveltuu
hyvin sairaalakäyttöön, mutta myös yksityiskoteihin.”
”Näitä kaikkia toiminnallisia laseja yhdistää teknologia, joka on
mahdollista kytkeä osaksi talotekniikan ohjausjärjestelmiä”, muistuttaa
Korpela.
KUVAT: FOTOMOHITO (C) 2020
Sumennettava lasikalvo soveltuu jälkiasennuksiin
Älylasiratkaisu voi olla myös sähköisesti sumennettava kalvo, joka kiinnitetään
tavallisen lasin pintaan. Kyseessä on niin sanottu PDLC-kalvo
(Polymer Dispersed Liquid Crystal display).
”Kun tällaiseen kalvoon ohjataan sähkövirtaa, kiteet menevät järjestykseen,
jolloin kalvo muuttuu läpinäkyväksi”, selittää Ostosikkuna Oy:n
perustajiin kuuluva Jarkko Heiskanen.
Kun taas virta katkaistaan, kiteet menevät sattumanvaraiseen asentoon
ja pinta muuttuu maitomaisen sameaksi.
”Nykyaikaiset älylasikalvot saadaan heikkovirtasähköllä silmän räpäyksessä
himmennettyä. Lasiratkaisujen avulla on mahdollista säästää tilaa ja
muunnella tilankäyttöä tarpeen mukaan”, Heiskanen sanoo.
Hänen mukaansa tällaisia SONTE-älylasikalvoja on mahdollista
toteuttaa myös jälkiasennuksena olemassa oleviin lasipintoihin, kuten
kiinteisiin lasiseiniin, siirtolasiseiniin, oviin ja liukulaseihin.
”Ne soveltuvat siis saneerauskohteisiin helpommin kuin älylasielementit.
SONTE-älykalvolla saa olemassa olevat lasipinnat muutettua
älylaseiksi. Erona on älykalvon sijainti lasin pinnassa. Himmennettävä
kalvo voi peittää lasipinnan joko kokonaan tai vain osittain. Lisäksi tämä on
edullisempaa, sillä laseja ei tarvitse vaihtaa. Viime aikoina varsinkin sairaalaympäristöissä
on ollut mielenkiintoa tällaisia erikoislaseja kohtaan – niin
lisärakentamisessa kuin peruskorjaushankkeissa. Himmennettävillä ikkunoilla
saadaan esimerkiksi leikkaussaleihin lisää työrauhaa ja potilaille lisää
yksityisyyttä. Rakennuksia tehdään yhä älykkäämmiksi, ja silloin lasipintoihin
asennettavat älykalvot voivat olla yksi elementti”, Heiskanen visioi.
Kalvo näkösuojaksi tai videonäytöksi
Kalvo on vakioväriltään opaalisävyinen, mutta muitakin värisävyjä on saatavilla.
Haluttaessa kalvo voi olla myös auringon valon mukaan tummentuva,
jolloin se antaa suojaa auringonvalon häikäisyltä.
”Himmennettävä lasi toimii nopeammin kuin perinteiset kaihtimet. Se
on monesti järkevä ratkaisu myös sellaisiin tilanteisiin, joissa ikkunaan ei
voida asentaa perinteistä verhoa. Neuvotteluhuoneet ovat luontevia käyttökohteita”,
Heiskanen toteaa.
”Kalvon avulla on lisäksi mahdollista saada eri lasipinnoille näyttäviä
valoefektejä. Älykalvo voidaan laminoida lasin pintaan, jolloin se soveltuu
myös projisointipinnaksi.”
Esimerkiksi Helsingin Triplan kauppakeskuksessa älykalvolla varustettuja
lasiseiniä on sijoitettu suurikokoisiksi tilanjakajiksi, joihin voidaan heijastaa
”fiilispohjaista” videokuvaa – vaikkapa meren aaltoja tai tuulen liikuttamia
puunlehtiä.
”Vaikka tilanjakajaseinä toimii normaalina digitaalisena mainospintana,
se voi olla välillä läpinäkyvä näyttöpinta”, kuvailee Heiskanen.
”Jos älykalvoja kytketään automaatiojärjestelmiin, virta voidaan
ohjelmoida kytkeytymään pois päältä työajan päätyttyä. Lisäksi
liiketunnistimilla saadaan WOW -efekti, kun lasipinnat muuttuvat
kirkkaaksi tai maitolasimaiseksi automaattisesti. Työaikana kalvoa voidaan
ohjata kaukosäätimellä tai vaihtoehtoisesti seinäpainikkeella.”
SONTE-älykalvoa on valmistettu vuodesta 2013 ja tuotu Suomeen
vuodesta 2020.
”Tuotekehitys jatkuu koko ajan – haluamme olla alalla kehityksen kärjessä”,
Heiskanen vakuuttaa.
Aurinkosuojaus ja mobiilikuuluvuus ovat tärkeitä
ominaisuuksia ikkunoissa
Suomen sääolosuhteissa auringon lämmöstä ei yleensä ole talviaikaan
paljonkaan haittaa.
”Sen sijaan keväällä ja kesällä aurinkosuojausta tarvitaan ikkunoihin.
Varsinkin asuinkerrostalojen tyypillinen hankaluus on ylilämpö ja siihen
olisi lasivalinnoilla mahdollista vaikuttaa”, arvioi Pihla Group Oy:n teknologiajohtaja Timo Nissinen.
”Olisi tietysti ideaalista, että ikkunan eri ominaisuuksia voisi säätää
esimerkiksi tummentamalla lasia tarpeen mukaan. Sellaisille ratkaisuille
on varmasti käyttöä ja varmaankin ne vielä lisääntyvät, mutta kaupallisesti
tuotteet eivät ole vielä lyöneet läpi. Ne odottavat aikaansa”, Nissinen
pohtii.
Esimerkiksi kerrostaloja saneerattaessa olisi hänen mukaansa hyvä
ottaa huomioon talon etelä- ja länsisivujen ikkunoihin tarvittava aurinkosuojalasitus.
”Nykyaikainen kirkas auringonsuojalasi suojaa 40 % paremmin auringon
lämmöltä verrattuna uuteen ikkunaan ilman auringonsuojalasia.”
”Sopivilla lasivalinnoilla voitaisiin vähentää ylilämpenemistä ja asuntojen
jäähdytystarvetta. Samalla etätyöolosuhteet paranevat oleellisesti”,
Nissinen muistuttaa.
Hyvät yhteydet kuuluvat kaikille
Tiivis rakentaminen ja raskaat betonielementit luovat haastavan toimintaympäristön
mobiiliyhteyksille.
”Monilasiset ja selektiivipinnoitetut ikkunat mahdollistavat matalan
U-arvon ja hyvän aurinkosuojauksen, mutta vaimentavat mobiilisignaalia
huomattavasti.”
”Huonosta mobiilikuuluvuudesta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, jos
ikkunoissa käytetään esimerkiksi Antennilasi-ratkaisua”, vakuuttaa Nissinen.
Pihla Groupin kehittämä Antennilasi on ollut markkinoilla kohta kaksi
vuotta. Sitä on Nissisen mukaan asennettu paljon sekä suurten urakoitsijoiden
uudisrakennuskohteisiin että kiinteistöjen saneerauksiin ja pientalorakentamiseen.
Tuotteen kehitysprosessissa keskityttiin muun muassa toiminnallisuuteen
ja lasin huomaamattomaan ulkonäköön.
”Tämä kannatti, sillä nyt lähes näkymättömiä antenniryhmiä voidaankin
ripotella vapaasti eri puolille huonetta”, Nissinen sanoo.
Antennien runsaus parantaa kuuluvuutta, mikä helpottaa sekä etätyötä
asunnoissa että nykyisin yleistyvän 5G-verkon toimivuutta.
”Tällainen lasiratkaisu mahdollistaa vakaammat ja nopeammat yhteydet”,
korostaa Nissinen.
Terveessä talossa on toimivat ikkunat
Monenlaisia ikkuna-, ovi- ja julkisivujärjestelmiä toimittava Schüco on
kehittänyt uudentyyppisiä järjestelmäratkaisuja lasituotteille.
Useat konsernin uusimmista innovaatioista liittyvät aurinkosuojaukseen,
ikkunoiden ääneneristävyyteen ja tiiviyteen, korvausilmajärjestelmiin
sekä ikkunoiden ja lasijulkisivujen älykkääseen ohjaukseen. Schüco
Finland
Oy on Suomessakin julkaissut esittelyvideoita, joissa tuodaan
esiin terveellisen, älykkään ja turvallisen rakentamisen ratkaisuja.
”Talot on toteutettava siten, että ne saadaan terveiksi ja miellyttäviksi
käyttää”, Schüco Finlandin myyntipäällikkö Tommi Laimi linjaa tuotekehitystavoitteita.
Koska kaupungistuminen yleistyy, asuin- ja työympäristöjen melutasot
usein lisääntyvät. Kaupunkien korkeat tornitalot myös ovat etenkin kesällä
alttiina auringonsäteilyn liiallisille lämpövaikutuksille sekä häikäisylle, mutta
jäähdytyksen tehostaminen heikentäisi rakennusten energiatehokkuutta.
Toiminnallisten ikkunamallien kehitystyöllä haetaan ratkaisuja muun
muassa näihin ongelmiin.
Uutta tekniikkaa lasirakentamiseen
Nykyään AWS-ikkunoilla voidaan päästä 56 dB ääneneristävyyteen,
mutta uudella akustiikkaikkunalla saavutetaan 34 dB äänenvaimennus
ikkunan ollessa samalla osittain auki.
Ikkunaan voidaan korvausilman saamiseksi myös integroida
VentoFrame-
ikkunatuuletin, joka ei pidä ääntä eikä aiheuta vetoa.
Kyseessä on passiivinen tuuletin, joka ei vaadi sähköä, mutta ohjausjärjestelmään
kytkettynä se ohjaa sisätilaan oikean määrän ilmavirtaa
ikkunakarmiin sijoitettujen akustiikkakasettien kautta.
Schücon ikkunoita voidaan käyttää myös etäohjattuina, ja ne voidaan
liittää rakennuksen omaan automatiikkaan. Järjestelmään voidaan lisäksi
yhdistää tuulisensoreita, joiden avulla ikkuna sulkeutuu automaattisesti
tuulen voimistuessa liikaa.
Jos taas käytetään perinteisiä avauskahvoja, ne voidaan pinnoittaa
antibakteerisiksi. Tällaisessa pinnoitteessa on mikrohopeapartikkeleita,
jotka poistavat bakteereja.
Ikkunoiden ja lasijulkisivujen
aurinkosuojaus voidaan
toteuttaa monella
tavalla. Ratkaisuja on
sähkö- sekä käsikäyttöisinä
joko tuotteen sisä- tai ulkopuolella.
Läpinäkyvyyteenkin
on useita vaihtoehtoja,
ja esimerkiksi ZDS-tekstiiliaurinkosuojan
avulla voidaan
tehdä joko hyvin
pimentäviä tai vain häikäisyä
estäviä toteutuksia.
Sisäpuolisena aurinkosuojana
voidaan käyttää
integroituja kaihtimia, jotka
auki ollessaan ovat piilossa
ikkunarakenteen sisällä.
Jatkossa ikkunoihin on
mahdollista saada Schücon
kehittämät langattomat
sensorit, joiden avulla voidaan
etäyhteydellä seurata,
onko ikkuna auki.
Sensoreiden
avulla voidaan
myös valvoa mahdollista
huollon tarvetta.
”Tuotekehitys tuo uusia
ratkaisuja lasirakentamisen
maailmaan”, Schüco
Finlandin
projektipäällikkö Niko Krasi
vakuuttaa.
Teksti: Ari Mononen
