Selvityksen mukaan Suomessa on viime vuosina purettu noin 7 000 rakennusta vuodessa. Vuosittainen purkumäärä on 2020-luvulla lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Tyhjillään olevia ja lähiaikoina tyhjiksi jääviä pien- ja asuinkerrostaloja sekä toimisto-, sote- ja opetusrakennuksia arvioidaan olevan yhteensä noin 17,6 miljoonaa neliötä. Niistä vain osalle tullaan löytämään uusi käyttötarkoitus, koska rakennuksista valtaosa sijaitsee väestöä menettävillä alueilla.
Tyhjillään olevissa rakennuksissa jopa 1 000 uuden kerrostalon rakentamisen päästöihin verrattava säästöpotentiaali
Tyhjillään olevan rakennuskannan säästöpotentiaali kasvaa sitä suuremmaksi mitä suurempi osa saadaan korjaamalla jatkokäyttöön.
Jos viidennes kuntien tyhjistä tai tyhjenevistä sote- ja opetusrakennuksista saataisiin korjaamalla tai käyttötarkoitusta muuttamalla säilymään ja purettavista rakennuksista päärakenteet uudelleenkäyttöön, mahdollinen päästösäästö olisi vähän yli 0,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Tämä vastaisi noin 700 uuden 2 300 neliön asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä.
Mikäli mukaan lasketaan pääkaupunkiseudun toimistorakennusten korjaamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen potentiaali, päästösäästö olisi noin 0,7 miljoonaa tonnia CO2e. Se vastaa yli 2 miljoonan neliön uudisrakentamisen tai lähes tuhannen uuden asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä.
Suomessa valmistui vuonna 2024 rakennushankkeita vähän yli 5 miljoonaa kerrosneliötä.
Selvitys suosittaa tilannekuvan tarkentamista ja ohjauskeinojen kehittämistä
Selvityksen mukaan tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa tyhjillään olevista ja vajaakäyttöisistä rakennuksista käyttötarkoitusluokittain sekä niiden sijainnista ja purku-uhan asteesta. Tarpeen olisi selvittää myös purku-uhan alaisten rakennustyyppien uudelleenkäyttöpotentiaalia koko rakennuksen säilyttämisen sekä purkuosien näkökulmasta. Tietoa tarvittaisiin myös purkamisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista, esimerkiksi uudelleenkäytön säästöpotentiaalista.
Selvitys suosittaa muun muassa rakennusten jatko- ja uudelleenkäytön edistämistä lisäämällä ohjeita ja kannusteita, purkamisen päästövaikutuksen näkyväksi tekemistä rakennuksen ilmastoselvityksessä sekä kokonaisvaltaisen kestävyysarvioinnin mallin kehittämistä osaksi kaavoituksen ja rakennushankkeiden vaikutusten arviointia.
Selvityksen laati ympäristöministeriön toimeksiannosta tekniikan tohtori Tarja Häkkinen.
Lähde: Ympäristöministeriö
