Puutuva palanen

Viihdeherkuilla ladattu Kulttuurikasarmi viimeistelee Lasipalatsikorttelin kulttuuripalvelukokonaisuuden ja yhdistää Narikkatorin Lasipalatsinaukioon

Helsingin Lasipalatsikorttelin Kulttuurikasarmi avautui yleisölle marraskuussa – ja näin reilut kaksi vuotta kestänyt rakennushanke saatiin matkalle osuneista vastuksista huolimatta maaliin.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

ELOKUVATEATTERIN, RAVINTOLOIDEN, tapahtumatilan,
paviljongin ja esiintymislavan käsittävä kokonaisuus on jo kerännyt
kosolti ihastunutta palautetta: mm. kasarmina ja linja-autoasemana
aikoinaan palvellut rakennus on saanut uuden elämän helsinkiläisten
kohtaamispaikkana.

Hankkeen arkkitehtuuri- ja pääsuunnittelusta vastasi
Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Sarc oli mukana hankkeessa sen alusta,
hanke- ja konseptisuunnittelusta lähtien.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

”Monipolvinen, useita erilaisia vaiheita sisältänyt hankekehitysvaihe
kaikkine viranomaiskeskusteluineen oli äärimmäisen kiinnostava
prosessi”, kertoo arkkitehti, toimitusjohtaja Sarlotta Narjus Sarc
Oy:stä. Suunnittelutyö aloitettiin jo 2015 ja Narjus ja Ari Tolppanen
vastasivat viime kädessä siitä, että hankkeeseen löytyi yhteinen
toteutuksen tahtotila kaupungin kanssa.

Kulttuuripistos kaupungin sydämeen

Kulttuurikasarmin taustalla ovat kasarmirakennuksen ja Lasipalatsin
omistava Lasipalatsikortteli Oy (Föreningen Konstsamfundet r.f:n tytäryhtiö),
NoHo Partners Oyj, BioRex Cinemas Oy sekä Kulttuurikasarmi
Oy, jonka voimahahmona vaikuttaa Ari Tolppanen.

”Hankkeessa haluttiin luoda Helsingin ydinkeskustaan
kaupunkilaisille helposti saavutettavissa oleva, monipuolinen ja laadukas
elokuviin ja tapahtumien järjestämiseen soveltuva tilakokonaisuus”,
summaa Narjus. Hankkeen arvo on noin 35 miljoonaa euroa.

”Tavoitteena oli rakentaa taloudellisen yhtälön täyttävä
korkealaatuinen ja elämyksellinen kulttuurirakennus”, lisää
projektiarkkitehti Janne Lainea. Lainea hyppäsi projektiin
mukaan vuoden 2021 alussa, jolloin valmistauduttiin hakemaan
rakennuslupaa ja haettiin kaupunkikuvalliset arvot täyttävää muotoa
ravintolalaajennukselle.

”Tavoitteena oli
korkealaatuinen
ja elämyksellinen
kulttuurirakennus.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Rikas menneisyys, uljas tulevaisuus

Sarlotta Narjus katsoo, että hankkeessa ainutlaatuista oli rakentaa Helsingin
ytimeen uutta kohdetta vanhaan ja historialtaan monia vaiheita
kokeneen rakennuksen yhteyteen.

”Tapahtumatila ja siihen liittyvä toisen kerroksen terassialue mahdollistavat
kokonaan uudenlaisen paikan syntyminen kaupunkilaisten käyttöön”,
Narjus arvioi.

Janne Lainea toteaa, että jokainen peruskorjaushanke on uniikki ja
erikoinen, mutta yksi tämän hankkeen erikoispiirre oli elokuvateatterin
rakentaminen maan alle, vanhan, suojellun rakennuksen alapuolelle.

”Toinen uniikki piirre on tietenkin erittäin keskeinen sijainti.”

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Räjäytystyöt herkässä paikassa

Kulttuurikasarmin rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2021 ja niistä vastasi
rakennusyhtiö SRV. Ensimmäisenä työmaalla purettiin osittain vanhan
rakennuksen ala- ja välipohjat sekä väliseinät; kellari ja vesikatto purettiin
kokonaisuudessaan. SR2-kaavamerkinnällä suojellun rakennuksen julkisivut
tuettiin purkutöiden ja rakennustyömaan ajaksi väliaikaisilla teräsrakenteilla
(75 teräspaalua) ja uusi maanalainen kerros vaati massiiviset
betonirakenteet.

Elokuvateatterikerros maan alle vaati totista tekemistä: kolmen leffasalin
toteuttamista varten piti louhia yhteensä 2 400 kuutiota kalliota.
Vaaditut räjäytykset tehtiin taatusti kieli keskellä suuta huomioiden alla
kulkeva metroliikenne ja naapurissa toimivan Amos Rexin arvokkaat teokset.

Vaikka vanhan rakennuksen sisäosat purettiin lähes kauttaaltaan,
historiallisena yksityiskohtana säästettiin vanha pönttöuuni. Samoin talteen
otettiin vanhoja tapettimalleja ja entisöitiin vanhoja tiiliseiniä. Kerrosten
väliä koristaa näyttävä, teräsrakenteinen kaareva ja alaspäin levenevä
avoporras, ns. ’Gilda-porras’.

Rakennustöiden aikana rakennuksen kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti
arvokas ulkoasu palautettiin. Vesikattorakenteet uusittiin kokonaisuudessaan
vanhan mallin mukaan ja vesikatolle sijoittuvat, nykypäivän
tekniikan tarpeita palvelevat tekniikkapiiput suunniteltiin yhteistyössä Helsingin
kaupunginmuseon kanssa – vanhojen savupiippujen ilmettä mukaillen.

Myös julkisivuväritystä muutettiin: aikaisemmin valkoiseksi maalatut
ikkunat saivat tumman sävyn ja julkisivun voimakkaan keltaista rappausta
vaalennettiin.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Mistä lisätilaa ravintolalle?

Suunnittelijoiden työssä oli yksi tärkeä lähtökohta – jotta hanke saataisiin
siivilleen taloudellisesti, ravintola-pinta-alaa oli oltava riittävästi ja oikeassa
suhteessa myös elokuvasalin paikkoihin. Uudella paviljonkirakennuksella
mahdollistettiin kokonaisuuden toteuttamiskelpoisuus ja yhtälön toimivuus.

”Narinkkatorille toteutettiin yhden kerroksen korkuinen, lasiseinäinen
ravintolatilojen laajennus, joka sovitettiin kaupunkirakenteen mittakaavaan
siten, ettei vanhan kasarmirakennuksen mittakaavallinen rooli kärsinyt”,
kertoo Lainea.

”Tämän ravintolapaviljongin luomisessa onnistuimme erittäin hyvin.”
Rakennuksessa toimivat Cafe Kasarmi, Henry’s Distillery sekä
Henry’s Music Bar. Toisessa kerroksessa sijaitsee kahteen osaan jaettavissa
oleva harjakattoinen tapahtumatila Events, josta on käynti kattoterassille.

”Erikoispiirre oli
elokuvateatterin
rakentaminen maan alle.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Elossa taas!

Lainean mukaan rakennuksen ”uudelleen henkiin herättäminen” oli mieleinen
haaste – ja samalla mahdollisuus lyödä ikään kuin viimeinen sinetti
yhteen Helsingin keskustan paraatipaikoista.

”Uudistettu rakennus yhdistää hienosti Lasipalatsin aukion ja Narinkkatorin,
luoden koko alueesta viimeistellyn kokonaisuuden”, hän kuvailee.

”Konstsamfundetin mukaantulon myötä Kulttuurikasarmin liittäminen
Lasipalatsin korttelikokonaisuuteen mahdollisti hienon kulttuurikeskittymän
syntymisen aivan keskustan ytimeen”, lisää Sarlotta Narjus.

”Haasteita riitti liki koko suunnittelu- ja rakennustaipaleen ajaksi.
Koronapandemia, inflaatio, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi…
erityisesti rakentaja oli kovilla kustannuspaineiden kurimuksessa, mutta
tilanne heijastui myös suunnittelutyöhön”, myöntää Lainea.

”Kovat ajat vaikuttivat kaikkien tekemiseen läpi koko ketjun. Siinä oli
tekemistä, että pysytään budjetissa ja aikataulussa.”

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Senttipeliä loppuun asti

Lisäksi haasteita ja yllätyksiä kohdattiin, kun modernia talotekniikkaa
sovitettiin ”kenkälusikalla” vanhaan rakennukseen, jonka mitat poikkesivat
paikoitellen saaduista lähtötiedoista.

”Meillä oli kolmiulotteinen lähtötietomalli käytössä, mutta siinä saattoi
esiintyä useiden kymmenien senttien heittoja verrattuna oikeaan tilanteeseen.
Kyllä se jonkin verran harmaita hiuksia toi suunnittelijalle”, naurahtaa
Lainea. Esimerkiksi talotekniikka piti saada kattoon piiloon ilman että
huonekorkeus menetetään tyystin.

Profiiliprojekti kuitenkin innosti arkkitehtejä koko pitkän väännön ajan:

”Rakennuksen uusiokäytön suunnittelu ja henkiin herättäminen keskeisellä
paikalla oli hyvin motivoivaa. Asiakkaiden palautteen perusteella
tätä on odotettu”, Lainea toteaa.

KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO SARC OY

Sarlotta Narjus kiittelee hankkeeseen osallistuneiden tahojen hienoa
yhteistyötä, joka antoi energiaa päivittäiseen tekemiseen. ”Kaikilla oli
sama, määrätietoinen tahtotila saada tämä hanke toteutumaan.”

Hankkeen ”suunnittelunyrkki” koostui kolmesta toimijasta: arkkitehtuuri-
ja pääsuunnittelusta vastasi Sarc Oy, elokuvateatterisalien suunnittelusta
vastasi Partanen & Lamusuo Oy ja sisustusarkkitehtitoimisto
Carola Rytsölä Oy vastasi sisätilojen (mukaan lukien elokuvasalit) värityksen,
pintamateriaalien ja kalusteiden suunnittelusta.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Tiimi toimii

Kaikilla kolmella oli oma tonttinsa hoidettavana, mutta suuria linjoja
punottiin yhdessä:

”Esimerkiksi kaikkien tilojen värityksestä ja materiaaleista keskusteltiin
yhdessä suunnittelutoimistojen kesken”, kertoo Janne Lainea.

”Yhteistyö suunnittelutoimistojen välillä oli sujuvaa ja mutkatonta”,
kehaisee Lainea. ”Lisäksi yhteistyötä on tehty talotekniikka-, rakenne- ja
geosuunnittelijoiden sekä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.”

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

Sarlotta Narjus toteaa, että Sarc on tehnyt paljon hankkeita, joissa
tarvitaan erityistä ongelmanratkaisukykyä, jota ilman hankkeet eivät lähtisi
lentoon.

”Kulttuurikasarmi – näennäisen pienestä koostaan huolimatta – kuuluu
ehdottomasti toimiston kannalta näihin suuriin ja haastaviin hankkeisiin”,
Narjus toteaa.

KUVA: CAROLA RYTSÖLÄ OY / ESA KAPILA

”Etsimällä vain ongelmia tällaiset hankkeet eivät ikinä toteutuisi. Siksi
on ollut hienoa, että hankkeeseen on kuulunut ihmisiä, joilla on usko
mutta erityisesti myös tahto ratkaista asiat.”

Teksti: Sami J. Anteroinen