Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne – elävää muotokieltä ja lasertyöstöä: lasikatolla upeaa kaupunkitilaa

Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallisen sisäpihan tyylikäs peruskorjaus ja kattaminen kaupunkitilaksi orgaanisin muodoin kannatetulla ja 3D-mallinnuksen pohjalta huippumodernisti työstetyllä lasikatolla toivat Pohjoisesplanadi 37:lle Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa. JKMM Arkkitehtien suunnittelema peruskorjaus, jossa yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallinen sisäpiha katettiin viihtyisäksi sisätilaksi orgaanisin muodoin siroilla teräsrakenteilla kannatetulla lasikatolla, toi Pohjoisesplanadi 37:lle Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon.

Palkinto julkistettiin Helsingissä 6.11.2025 Teräsrakenne-päivässä

Gaselli-kortteliin uutta kiinnostavaa kaupunkitilaa luova, lasikatolla katettu Jardin-sisäpiha avautui yleisölle heinäkuun alussa. Rakennuksen vanhimman osan kaksikerroksisen empirerakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engelin poika Carl Alexander Engel, ja nykyisin seitsemänkerroksisen toimisto- ja liikekiinteistön historialliset kerrostumat luovat hienon vuoropuhelun ja kontrastin JKMM:n suunnitteleman siron ja muotokieleltään orgaanisen teräsrakenteen kannattaman lasikaton kanssa.

Vuoden Teräsrakenteen valitsi palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Tuomas Kivinen. Palkintolautakunta ihastui rakennuksen sisäpihan kattamisessa hyödynnettyihin oivaltaviin teräsrakenneratkaisuihin.

“Uusi lisäys muodostaa arvokkaan ajallisen kerrostuman entuudestaan vaiherikkaaseen rakennuskokonaisuuteen. Rakenne parantaa sekä rakennuksen toiminnallisuutta että esteettisyyttä, ja sen monimutkainen orgaaninen geometria luo voimakkaan kontrastin vanhan rakennuksen arkkitehtuurin kanssa. Konsepti ratkaisee vanhan sisäpihan polveilevien rajojen aiheuttaman haasteen sekä geometrian että rakenteen toimivuuden suhteen toimimalla orgaanisena muodonantajana. Uuden ja vanhan esteettiseen kontrastiin perustuva muotokieli sekä kulku sisäpihalle palkitsevat kävijän rakenteellisella ja esteettisellä spektaakkelilla”, tiivistää Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy:n Tuomas Kivinen, joka sai vuonna 2024 Vuoden Teräsrakenne -palkinnon Vuosaaren biolämpölaitoksesta.

Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne 2025.
KUVA: MIKA HUISMAN

Kokonaisuus on innovatiivinen

”Pintakäsittely ja väritys ovat lämpimiä ja arvokkaita, ja värimaailma yhdistyy saumattomasti vanhojen rakennusten lämpimiin sävyihin. Rakenne muistuttaa luonnon rakenteita ja siitä syntyy mielikuva jopa biomimeettisestä suunnittelusta. Kokonaisuus on innovatiivinen ja täyttää kestävän kehityksen vaatimukset, sillä teräksen käyttö ja rakenteen optimointi ovat huippuunsa vietyjä”, Tuomas Kivinen jatkaa palkitsemisperusteista.

Laadukkaan peruskorjauksen yhteydessä alimpiin kerroksiin toteutettiin merkittäviä tilamuutoksia, joihin sijoitetaan pääosin ravintolatoimintaa ja liiketilaa. Rakennuksen keskellä olevan sisäpihan muodonmuutos on hyvin keskeinen. Entinen

pysäköintialue on muutettu veistoksellisen lasikaton alla sijaitsevaksi lämpimäksi sisätilaksi. Neljän suurikokoisen, luonnonmuodoista inspiroituneen teräsristikkopilarin kannattelema lasikate luo keveän vastapainon jykeville kiviseinille.

Huolellisella korjaus- ja täydennysrakentamisella parannettiin arvorakennuksen toiminnallisuutta ja houkuttelevuutta huippusijainnilla.

Projektin alusta tiedettiin, että kyseessä on geometrisesti haastava hanke, jossa geometrian toteutus, uniikkien osien paljous, työstöjen määrä, sekä luonteeltaan kokeellinen toteutus vaatii kehittynyttä lähestymistapaa suunnitteluun. Lisäksi vanhanaikaiset mallinnusohjelmat eivät pystyneet kohteen vaatimaan geometriseen tarkkuuteen tai joustavuuteen työnkuluissa, joten projektin teräsrungon ja lasitukien osuus toteutettiin laskennallisen suunnittelun menetelmin Rhino-ohjelman pohjalta.

Myös kaikki projektin valmistustiedostot sekä kasaus-, ja asennusdokumentit luotiin pääosin ohjelmallisesti.

Ramboll teki rungon valmistuksen ja asennuksen suunnittelua tiiviissä yhteistyössä lasikatteen ja teräsrakenteen urakoineen Teräselementin asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa kehitettiin myös erilaisia ratkaisuja rakenteen toteutukseen mittatarkasti. Kaikista sauvoista ja asennustuista luotiin 3D-tiedostot, joista taas muodostettiin CAM-tiedostot laserleikkuria varten.

Teräsrungon päälle asennetun alumiinisen lasitukijärjestelmän osien muotoilu ja työstöt mallinnettiin myös ohjelmallisesti. Yhteistyössä Teräselementin kanssa kehitettiin apuvälineitä rungon kokoonpanoa varten, jotka oli mahdollista suunnitella kustannustehokkaasti laskennallisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Näin voitiin muodostaa myös sauvoista vaadittu 3D-ristikkomuoto erittäin tarkasti.

Asennuslohkot esikasattiin teräspajalla ja kuljetettiin lohkoina työmaalle. Maahan ulottuvien pystylohkojen kasausta varten kehitettiin sapluunat, joihin tehtiin reiät ja sauvatunnukset laserleikkurilla tarkan kasauksen mahdollistamiseksi. Työmaa-asennusta varten rungosta oli myös työmaakoordinaattipisteet, joilla lohkojen asemointia varmistettiin asennuksen aikana.

Lähde: Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Jaa tämä artikkeli:

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.