Kalusteet ja varusteet (työympäristöt)
Sisäpinnat ja tilaosat (akustoinnit)
Talotekniikka (ilmastointi ja jäähdytys)
Sisäilman ja akustiikan monimutkaiset haasteet ja ratkaisut
Sisäilman laatu, lämpöolosuhteet ja tilojen akustiikka ovat tärkeässä roolissa terveyden, työkyvyn ja työtehon ylläpitäjinä nykyisessä hektisessä elämässä. Suomessa on jo pitkään hämmästelty sisäilmaongelmien laajuutta ja on jopa puhuttu rakennusalan maineenmenetyksestä jatkuvien home- ja muiden sisäilmaongelmauutisten keskellä.
RAKENNUSTEN SISÄILMASTO on monen muuttujan ja tekijän kokonaisuus, minkä vuoksi sen hallitseminen on vaativaa suomalaisessa ilmastossa, kun kamppaillaan kylmyyden, kosteuden ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös kesän hellejaksojen paineessa.
Huomio myös sisäilman kuivuuteen ja vetoon
”Haluaisin paljon esillä olleiden homeongelmien lisäksi nostaa esille sisäilman kuivuuden, lämpöolosuhteiden ja vedon aiheuttamia ongelmia sisätiloissa, mitenkään homeongelmia väheksymättä. Aina ei kuitenkaan ole kyse homeesta, kun puhutaan sisäilmaongelmista”, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
”Suomessa on sellaiset olosuhteet, että helposti sisäilma on todella kuivaa lämmityskauden aikana. Sisäilman kuivuus on asia, joka jää minusta vähän liian pienelle huomiolle. Ihmisen limakalvot herkistyvät, silmät ja hengityselimet ärtyvät ja virukset leviävät paremmin kuivassa sisäilmastossa. Tietyt virukset kestävät paremmin ikävämpiäkin olosuhteita”, Ahola toteaa.
Toisaalta hän muistuttaa, että ilman kostuttamisen kanssakin pitää silti olla varovainen, koska liian kostea sisäilma luo otolliset olosuhteet homemikrobeille. Lisäksi kostuttimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja huolellista huoltoa.
Nykyrakentaminen suosii suuria lasipintoja, koska ne tuovat tiloihin luonnonvalon lisäksi avaruuden ja tilan tuntua. Kääntöpuolena ovat suuren lasipinnan tuottamat auringon lämpökuormat kesäisin ja talvella kylmän lasipinnan aiheuttama vedon ja viileyden tunne lasin lähellä.
”Luonnonvalon, vedon ja auringon lämpökuorman keskinäinen yhteys on oravanpyörä, jota arkkitehdit joutuvat ratkaisemaan. Lämpöolosuhteiden suunnittelu alkaa arkkitehdin pöydältä. Rakennuksen sisälle tulevalla auringon lämpökuormalla on tosi iso merkitys sisäolosuhteiden kannalta. Hyvällä arkkitehtisuunnittelulla voidaan ratkoa monta sisäilmaongelmaa jo ennalta. Sisäilmanäkökulman ja -tavoitteiden pitää olla mukana heti suunnittelun alkuvaiheessa”, Ahola sanoo.
Jos tilassa on vetoa, tilannetta lähdetään usein ratkaisemaan nostamalla tuloilman lämpötilaa tai koko huoneiston lämpötilaa lämmitysverkoston kautta. Sisäilmasta tulee entistä kuivempaa, kun lämpötilaa nostetaan.
Lämpökuormaongelmia pystytään ratkomaan taloteknisin keinoin, mutta optimaalisen ratkaisun löytäminen ei ole helppoa. Talotekniikkasuunnittelijat eivät voi enää jälkikäteen muuttaa ikkunoiden paikkoja tai pienentää ikkunoita.
Ilmanvaihdon säännöllinen huolto on myös erittäin tärkeätä. Ilmanvaihdon säädöt voivat olla pielessä tai ilmanvaihtojärjestelmästä voi joku osa olla rikkoutunut, mikä häiritsee ilman vaihtumista suunnitellusti.
”Myös siivouksen ja ylläpidon huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa on erittäin tärkeää”, Ahola sanoo, ”Kiinteistön ylläpitotyöt jatkuvat koko rakennuksen elinkaaren ajan ja materiaalien siivottavuudella on isot kustannus- ja viihtyvyysvaikutukset.”
Kuka vastaa kokonaisuudesta?
Monissa projekteissa oikeastaan kukaan ei vastaa kokonaisvaltaisesti siitä, että sisäilma- ja akustiikkaolosuhteet olisivat optimaalisesti toteutettuja. Urakka on pilkottu pitkään alihankintaketjuun, jossa kukin keskittyy omaan osaurakkaansa.
Talotekniikka on viime kädessä se väline, jolla sisäilman laatu pyritään saamaan kohdalleen. Talotekniikka kytkeytyy toisaalta myös akustiikkaan, koska ilmastointilaitteet tuottavat osaltaan melua tiloihin.
Talotekniikan puolella on kehitetty myös kokonaisvaltaisia talotekniikkajärjestelmiä, kuten Aren Sensus -järjestelmä. Se on cleantech-kriteerit täyttävä talotekniikkajärjestelmä, joka pyrkii takaamaan kiinteistön energiatehokkuuden, muunneltavuuden ja optimaaliset olosuhteet.
Pinnoitteet tärkeässä roolissa
Arkkitehti Mikko Rossi Verstas Arkkitehdit Oy:stä korostaa pinnoitteiden ja pintamateriaalien merkitystä laadukasta sisäilmaa tavoiteltaessa.
”Kaikkien sisäpinnoissa käytettävien tuotteiden ja pinnoitteiden on täytettävä M1 -päästöluokituksen vaatimukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös betonivalujen riittäviin kuivumisaikoihin. Rakenteiden kastumista rakennusaikana voidaan minimoida esimerkiksi tekemällä vesikattotyöt katoksen alla. Samoin rakennuksen alapohjan tuulettuvalla rakenteella on tärkeä rooli ja kosteutta voidaan myös valvoa kosteusantureilla. Alapohjan lattioissa voidaan käyttää pinnoitteita, jotka päästävät mahdollisen kosteuden pois rakenteesta”, Rossi sanoo.
Sisätilojen akustiikka on tärkeä osa sisätilojen viihtyisyyttä. Työympäristöissä toimitaan jatkuvasti avoimemmissa ja monikäyttöisemmissä tilaratkaisuissa. Avoimissa työympäristöissä tarvitaan riittävästi vaimentavia pintoja sekä erillisiä ääneneristettyjä vetäytymis- ja neuvottelutiloja.
”Nämä asiat tulee ottaa huomioon pintamateriaalivalinnoissa ja tiloja rajaavissa rakenteissa aina toteutuksen detaljiikkaa myöten”, Rossi sanoo.
”Tekstiilimatto antaa hyvän lähtökohdan tilan akustiikalle, samoin riittävä vaimennus kattopinnoissa. Työtilan akustiikalla on edellytyksiä onnistua, kun lattia- ja kattopintojen vaimennusta täydentämään lisätään seinille ja kalusteisiin sijoitettuja vaimentavia pintoja sekä verhoratkaisuja lasirakenteissa. Tiloja rajaavien rakenteiden ääneneristys vaatii paitsi oikeat rakennekerrokset, myös huolellisen rakentamisen, jossa kiinnitetään eritystä huomiota kaikkiin läpivienteihin ja ovien tiiveyteen aina kynnysratkaisuja myöten”, Rossi toteaa.
Akustiikka, sisäilma ja visuaalinen ilme samassa
Kotimainen Lumir Oy on puolestaan kehittänyt ruiskutettavat, puukuitupohjaiset Lumir-pinnoitteet, joiden avulla voidaan yhdistää yhdellä tuotteella monta asiaa: seinän tai alakaton visuaalinen ilme, tilan akustiikka ja sisäilman laatu.
Pinnoite voidaan suihkuttaa suoraan esimerkiksi jäähdytyselementin pinnalle, jolloin saadaan samalla kertaa kuntoon sekä tilan akustiikka että jäähdytys. Pinta voidaan tehdä minkä tahansa värisenä, vaikka väriä ei löytyisi värikartastakaan.
”Lumir on kattojäähdytysjärjestelmistä riippumaton tuote. Olemme tehneet Lumir-pinnoitettuja tuotteita eri toimijoille. LVI-tekninen ratkaisu on talotekniikkatoimittajalta ja meiltä tulee sitten saumaton akustiikkaruiskutus tuotteen pinnalle”, Lumir Oy:n toimitusjohtaja Marko Makkonen kertoo.
Lumir Spray -pinnoitteella saadaan saumatonta akustiikkapintaa, joka on sileydeltään hyvin lähellä maalipintaa. Lumir Comfort -pinnoite on käsin rapatun pinnan kaltaista, minkä vuoksi sitä suositaan vanhojen kohteiden peruskorjauksissa. Uudesta pinnasta saadaan samanlaista kuin vanhasta rapatusta pinnasta.
”Akustiikkapinnoitteen materiaali on vähän huokoinen ja antistaattinen. Se ei erityisesti kerää pölyä, mutta kyllä marjamehusta jää jälki pintaan, jos se Lumir-pintaan heitetään. Tällaista likaantumista vastaan meillä on Lumir Cleen -pinta, joka on likaa hylkivä kerros, joka ruiskutetaan akustoivan Lumir-pinnoitteen päälle. Suojapinta ei vaikuta pinnoitteen akustiikka- tai väriominaisuuteen mitenkään. Suojapinnoitetta on käytetty esimerkiksi ravintolatiloissa tai päiväkotien seinissä”, Makkonen sanoo.
Lumir on kovapintainen tuote, toisin kuin kilpailevat akustiikkatuotteet, joissa on ääntä vaimentava lasi- tai kivivilla ohuen maalipinnan takana. Tällainen pinta antaa periksi, jos siihen sattuu osumaan joku kolhaisu. Lumir-pinta kestää vaikka nyrkiniskuja.
Puukuitupohjaisena luonnontuotteena Lumir-pinnoitteet ovat parhaimman päästöluokan M1 aivan alarajoilla, lähellä nollaa päästöiltään.
”Meillä ei mittari juuri värähdä päästömittauksissa. Nämä ovat hyviä tuotteita sisäilman kannalta, sopivat esimerkiksi ongelmakohteiden sisäilmakorjauksiin”, Makkonen sanoo.
Tarjolla on myös sairaalakäyttöön suunniteltu Lumir Hygiene -pinnoite, joka tuhoaa nopeasti siihen joutuvia bakteereita.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuva: Tuomas Uusheimo
