Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Keittiö tänä päivänä

Mitä halutaan ja mitä ei

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Avoimuus ja yhdistyvät tilat

Avoin keittiö on ollut suosittu jo pitkään, eikä sen vetovoima näytä hiipuvan. Keittiö on yhä useammin saumaton osa olohuonetta tai ruokailutilaa, ja tämä korostaa estetiikkaa ja ergonomiaa aivan uudella tavalla. Tämä tarkoittaa, että keittiön suunnittelussa esteettisyys on lähes yhtä tärkeää kuin käytännöllisyys. Kodinkoneet piilotetaan integroituihin kaapistoihin, ja tasojen sekä materiaalien valinnassa suositaan yhtenäisyyttä muun sisustuksen kanssa.

Vaikka avokeittiöt ovat edelleen trendikkäitä, monissa kodeissa kaivataan myös mahdollisuutta sulkea keittiö muusta tilasta. Tilanjakajaratkaisut, kuten lasiseinät tai liukuovet, mahdollistavat sekä avaruuden tunteen että tarpeen mukaan eriytetyt tilat.

Minimalismia vai persoonallisuutta?

Minimalismi on hallinnut keittiöiden ilmettä pitkään – selkeälinjaiset kaapistot, neutraalit värimaailmat ja vetimettömät ovet ovat olleet lähes standardi. Kuitenkin vastareaktiona steriilille ilmeelle moni kaipaa nyt enemmän lämpöä ja persoonallisuutta. Puupinnat, rohkeammat värit ja vintage-henkiset yksityiskohdat tekevät tuloaan.

Keittiökalusteissa näkyy myös yksilöllisiä ratkaisuja, kuten käsityönä valmistettuja vetimiä, epäsymmetrisiä hyllyjä tai jopa räätälöityjä kaapistoja, jotka rikkovat perinteistä muotokieltä. Tämä haastaa suunnittelijat huomioimaan asiakkaidensa persoonalliset mieltymykset ja yhdistämään niitä käytännöllisiin ratkaisuihin.

Teknologia ja älykkyys

Älykeittiöt ovat jo pitkään olleet esillä trendeissä, mutta ovatko ne todella arkipäivää? Älykkäät kodinkoneet, kuten etäohjattavat uunit ja jääkaapit, joissa on sisäänrakennettu kameratekniikka, tekevät keittiöstä yhä automaattisemman. Samalla kuitenkin moni haluaa säilyttää keittiössään perinteisyyttä ja välttelee liiallista teknologista hallintaa.

Induktiotasot ovat yleistyneet nopeutensa ja energiatehokkuutensa ansiosta, ja kosketusohjattavat hanat ovat yhä tavallisempia. Toisaalta monet arvostavat perinteisiä ratkaisuja, kuten käsikäyttöisiä vipuhanoja. Teknologian kehitys keittiöissä on siis tasapainoilua innovaation ja käyttäjäystävällisyyden välillä.

Kestävyys ja ekologisuus

Kestävän kehityksen merkitys keittiösuunnittelussa kasvaa jatkuvasti. Asiakkaat vaativat yhä enemmän ekologisia materiaaleja, kuten kierrätyspuuta ja vastuullisesti tuotettuja kivitasoja. Keittiöiden suunnittelussa suositaan pitkäikäisiä ratkaisuja kertakäyttökulttuurin sijaan.

”Älykeittiöt ovat jo pitkään olleet esillä trendeissä, mutta ovatko ne todella arkipäivää?

Samalla jätteiden lajittelu ja kierrätyksen helpottaminen ovat keskeisessä roolissa. Suunnittelijoilta odotetaan älykkäitä ratkaisuja, kuten sisäänrakennettuja kompostointisysteemejä ja modulaarisia kaapistoratkaisuja, jotka mukautuvat käyttäjän tarpeisiin vuosien varrella.

Tietävätkö suunnittelijat, mitä ihmiset haluavat?

Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat kohtaavat haasteen: miten yhdistää esteettiset ihanteet ja käytännön vaatimukset? Suunnittelijoilla on vahva käsitys trendeistä, mutta joskus nämä eivät täysin vastaa ihmisten arkielämän tarpeita.

Keittiön käyttäjät arvostavat ennen kaikkea käytännöllisyyttä, helppoa huollettavuutta ja ajattomia ratkaisuja. Joskus trendikkäät, mutta epäkäytännölliset ratkaisut, kuten avohyllyt tai syvät laatikostot ilman selkeää järjestystä, voivat osoittautua epäkäytännöllisiksi pitkällä tähtäimellä.

Asiakaskohtaisen suunnittelun merkitys kasvaa jatkuvasti. Moduulikeittiöt, joissa asiakas voi itse vaikuttaa keittiönsä kokoonpanoon, ovat yleistymässä. Samoin keittiösuunnittelussa hyödynnetään entistä enemmän käyttäjälähtöistä dataa ja tutkimusta, jotta voidaan vastata todellisiin tarpeisiin.

Keittiön suunnittelun trendit ovat jatkuvassa muutoksessa, mutta monia perinteisiä elementtejä arvostetaan yhä. Avokeittiöiden ja minimalistisen muotoilun rinnalle nousee yksilöllisyys, lämpö ja kestävän kehityksen arvot.

Suunnittelijoiden haasteena on tunnistaa asiakkaidensa todelliset toiveet ja yhdistää ne esteettisiin sekä käytännöllisiin ratkaisuihin. Hyvä keittiö ei ole vain visuaalisesti vaikuttava – sen täytyy palvella käyttäjäänsä arjessa ja kestää aikaa.

Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.

Yrittäjyys on sisustussuunnittelijan työssä paljon enemmän kuin sopimuksia, laskelmia ja aikatauluja. Se on intohimoa ja rohkeutta kohdata arjen haasteita ja tehdä tiloista merkityksellisiä. Jokainen projekti on mahdollisuus luoda jotain ainutlaatuista. Yrittäjyydessä yhdistyvät luovuus ja liiketoimintaosaaminen, mutta ennen kaikkea se antaa vapauden tehdä työtä omilla arvoilla.

Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä kestävän rakentamisen ja terveellisten sisäolosuhteiden kannalta. Palvelurakennuksissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja toimistotiloissa, ilmanvaihdon optimointi, ilmavirtojen hallinta ja painesuhteiden säätely vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen sekä sisäilman laatuun. Uudisrakentamisessa ja korjaushankkeissa rakennusten ilmatiiveys on parantunut, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon tarkemman hallinnan, mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita, kuten paine-erojen hallinnan monimutkaistumisen

Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja auringon vaikutukset rakenteisiin. Viime vuosikymmeninä kattorakentaminen on kuitenkin kokenut huomattavan muutoksen, ja katon rooli on laajentunut merkittävästi. Nykyään katot voivat toimia viheralueina, energiantuotantokeskuksina, yhteisöllisinä tiloina ja jopa biodiversiteetin edistäjinä

Euroopassa puretaan vuosittain valtava määrä rakennuksia, vaikka niiden elinkaarta voitaisiin pidentää korjaamalla ja uudistamalla. Nykyinen lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja markkinakäytännöt suosivat liian usein purkamista, vaikka korjausrakentaminen olisi kestävämpi ratkaisu niin ympäristön kuin kulttuuriperinnönkin kannalta. HouseEurope!-aloite pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ensisijaisena vaihtoehtona.