Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtuma järjestettiin 30.1.2025 Stoassa. Tämän vuoden teemana oli ”Käytön jälkiä”.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Kohina on strateginen arkkitehti- ja designtoimisto, jonka sisustusarkkitehti SIO Susanna Kallio perusti vuonna 2007 tavoitteenaan tukea kestävää kehitystä inhimillisen arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun keinoin. Toimistossa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan henkeä.

Vuonna 2024 Kohina otti merkittäviä askeleita vastuullisuuden saralla ja alkoi tarjota asiakkailleen hiilijalanjälkilaskentaa osana suunnittelupalveluitaan. Tavoitteena on auttaa asiakkaita ymmärtämään ja pienentämään hankkeidensa ympäristövaikutuksia. Toimiston hiljattain toteutuneisiin töihin kuuluvat mm. Docrates Syöpäsairaala, Food Port REDI (Kauppakeskus Redin Food Port ravintolamaailma), Skidi Port -lastenalue (Kauppakeskus Redi), Studio Frö, Fööri Keilaniemi, Destian ja Tampereen energian toimitilat.

Lisäksi toimisto on jalkauttanut hiilijalanjäljen pienentämisen esimerkinomaisesti omassa toiminnassaan.

Jury kiittää erityisesti toteutuskohteiden kirjoa, luonnetta ja laatua asiakasta kuuntelevaksi. Kokonaisvaltainen ote saa kiitosta, varsinkin taitava valon ja värin ja materiaalisuuden hyödyntäminen. Kohinan suunnittelemien tilojen tunnelma on hyvin linjassa suunnittelu tavoitteiden kanssa. Valaistus- ja akustiikkaosaaminen on ammattimaista ja onnistunutta. Tilasuunnitelmat ovat erittäin hyvin harkittuja ja toteutettuja. Toimiston vahvuutena on myös akustiikkaosaaminen.

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto-nominaattia haki yhdeksän toimistoa.

Valinnan ehdotusten ja hakemusten perusteella tekivät tänä vuonna Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston Futudesignin edustaja 2023 sisustusarkkitehti SIO, juryn puheenjohtaja Anni Ojanen, SIOn puheenjohtaja, sisustusarkkitehti SIO Lars Räihä, arkkitehti SAFA Emma Johansson sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould. Juryn sihteerinä toimi SIOn pääsihteeri Minna Borg.

FM Mattson Mora Group Finland lahjoitti Vuoden sisustusarkkitehtitoimistolle 1 000 € stipendinä.

Teksti: Minna Borg

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.

Yrittäjyys on sisustussuunnittelijan työssä paljon enemmän kuin sopimuksia, laskelmia ja aikatauluja. Se on intohimoa ja rohkeutta kohdata arjen haasteita ja tehdä tiloista merkityksellisiä. Jokainen projekti on mahdollisuus luoda jotain ainutlaatuista. Yrittäjyydessä yhdistyvät luovuus ja liiketoimintaosaaminen, mutta ennen kaikkea se antaa vapauden tehdä työtä omilla arvoilla.

Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä kestävän rakentamisen ja terveellisten sisäolosuhteiden kannalta. Palvelurakennuksissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja toimistotiloissa, ilmanvaihdon optimointi, ilmavirtojen hallinta ja painesuhteiden säätely vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen sekä sisäilman laatuun. Uudisrakentamisessa ja korjaushankkeissa rakennusten ilmatiiveys on parantunut, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon tarkemman hallinnan, mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita, kuten paine-erojen hallinnan monimutkaistumisen

Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja auringon vaikutukset rakenteisiin. Viime vuosikymmeninä kattorakentaminen on kuitenkin kokenut huomattavan muutoksen, ja katon rooli on laajentunut merkittävästi. Nykyään katot voivat toimia viheralueina, energiantuotantokeskuksina, yhteisöllisinä tiloina ja jopa biodiversiteetin edistäjinä

Euroopassa puretaan vuosittain valtava määrä rakennuksia, vaikka niiden elinkaarta voitaisiin pidentää korjaamalla ja uudistamalla. Nykyinen lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja markkinakäytännöt suosivat liian usein purkamista, vaikka korjausrakentaminen olisi kestävämpi ratkaisu niin ympäristön kuin kulttuuriperinnönkin kannalta. HouseEurope!-aloite pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ensisijaisena vaihtoehtona.