Rakentaminen (rakennussuunnittelu)
Talotekniikka (ilmastointi ja jäähdytys)

Energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut julkisissa rakennuksissa

Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä kestävän rakentamisen ja terveellisten sisäolosuhteiden kannalta. Palvelurakennuksissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja toimistotiloissa, ilmanvaihdon optimointi, ilmavirtojen hallinta ja painesuhteiden säätely vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen sekä sisäilman laatuun. Uudisrakentamisessa ja korjaushankkeissa rakennusten ilmatiiveys on parantunut, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon tarkemman hallinnan, mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita, kuten paine-erojen hallinnan monimutkaistumisen

Ilmanvaihdon optimointi energiatehokkuuden parantamiseksi

Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien on oltava riittävän tehokkaita turvaamaan hyvä sisäilman laatu, mutta samalla niiden energiankulutus on pidettävä minimissä.

Ilmanvaihdon optimoinnissa keskeisiä keinoja ovat:

• Ilmavirtojen tarpeenmukainen säätely: Ilmanvaihtoa tulisi ohjata käyttäjämäärän ja tilan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi hiilidioksidija kosteusanturit mahdollistavat ilmanvaihdon säätämisen todellisen tarpeen mukaan, mikä vähentää turhaa energiankulutusta.

• Lämmöntalteenotto: Lämmöntalteenottojärjestelmät voivat parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta jopa 50–70 %, sillä ne hyödyntävät poistoilman lämpöä tuloilman esilämmitykseen.

• Ilmakanavien puhtaus ja huolto: Puhdistetut ja hyvin huolletut ilmakanavat vähentävät ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutusta ja parantavat sisäilman laatua.

Painesuhteiden hallinta ja ilmatiiveyden vaikutukset

Rakennusten ilmatiiveys on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä, mikä on vähentänyt hallitsemattomia ilmavuotoja ja parantanut energiatehokkuutta. Samalla se on tuonut uusia haasteita, erityisesti painesuhteiden hallintaan.

Painesuhteiden hallinnassa on otettava huomioon:

• Rakennuksen eri tilojen väliset paine-erot: Esimerkiksi sairaaloissa ja laboratorioissa tietyissä tiloissa tulee säilyttää alipaine (infektiotilat) tai ylipaine (leikkaussalit), jotta ilmavirrat kulkevat halutulla tavalla.

• Ulkovaipan ilmanpääsy ja -poisto: Jos painesuhteet eivät ole tasapainossa, seurauksena voi olla ei-toivottuja ilmavuotoja, jotka voivat johtaa kosteus- ja homevaurioihin.

• Automaattinen paine- ja ilmavirtojen säätely: Modernit ilmanvaihtojärjestelmät voidaan varustaa automatiikalla, joka säätää ilmanvaihtoa reaaliaikaisesti tarpeen mukaan.

”Rakennusten ilmatiiveys on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä.

Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen erityispiirteet

Uudisrakennuksissa ilmatiiveys voidaan suunnitella alusta alkaen optimaaliseksi, mikä antaa hyvän lähtökohdan energiatehokkaalle ilmanvaihdolle ja painesuhteiden hallinnalle. Korjausrakentamisessa tilanne voi olla monimutkaisempi, sillä vanhojen rakenteiden ilmanpääsyn ja -poiston hallinta voi edellyttää erityisratkaisuja.

Korjausrakentamisen haasteita ja ratkaisuja:

• Vanhojen rakennusten tiivistäminen: Rakenteiden ilmanpitävyyden parantaminen voi muuttaa rakennuksen alkuperäisiä painesuhteita, mikä edellyttää ilmanvaihdon uudelleensuunnittelua.

• Ilmanvaihdon modernisointi: Vanhat painovoimaiset ilmanvaihtojärjestelmät on usein päivitettävä koneellisiksi, jotta saavutetaan parempi energiatehokkuus ja hallitut ilmavirrat.

• Energiatehokkaat ilmanvaihtoratkaisut: Hybridi-ilmanvaihtojärjestelmät, jotka yhdistävät painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon, voivat tarjota joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja korjausrakentamiseen.

Julkisten rakennusten ilmanvaihdon optimointi ja painesuhteiden hallinta ovat keskeisiä tekijöitä sekä energiatehokkuuden että sisäilman laadun parantamisessa. Ilmatiiveyden paraneminen luo uusia mahdollisuuksia ilmanvaihdon tarkemmalle hallinnalle, mutta samalla se korostaa painesuhteiden hallinnan merkitystä. Ilmanvaihtojärjestelmien älykäs ohjaus, lämmöntalteenotto ja säännöllinen huolto ovat avainasemassa kestävien ja terveellisten sisäolosuhteiden saavuttamisessa. Suunnittelijoiden ja arkkitehtien on tärkeää huomioida nämä tekijät niin uudisrakennus- kuin korjaushankkeissakin, jotta lopputuloksena on energiatehokkaita ja hyvinvoivia rakennuksia.

Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.

Yrittäjyys on sisustussuunnittelijan työssä paljon enemmän kuin sopimuksia, laskelmia ja aikatauluja. Se on intohimoa ja rohkeutta kohdata arjen haasteita ja tehdä tiloista merkityksellisiä. Jokainen projekti on mahdollisuus luoda jotain ainutlaatuista. Yrittäjyydessä yhdistyvät luovuus ja liiketoimintaosaaminen, mutta ennen kaikkea se antaa vapauden tehdä työtä omilla arvoilla.

Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja auringon vaikutukset rakenteisiin. Viime vuosikymmeninä kattorakentaminen on kuitenkin kokenut huomattavan muutoksen, ja katon rooli on laajentunut merkittävästi. Nykyään katot voivat toimia viheralueina, energiantuotantokeskuksina, yhteisöllisinä tiloina ja jopa biodiversiteetin edistäjinä

Euroopassa puretaan vuosittain valtava määrä rakennuksia, vaikka niiden elinkaarta voitaisiin pidentää korjaamalla ja uudistamalla. Nykyinen lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja markkinakäytännöt suosivat liian usein purkamista, vaikka korjausrakentaminen olisi kestävämpi ratkaisu niin ympäristön kuin kulttuuriperinnönkin kannalta. HouseEurope!-aloite pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ensisijaisena vaihtoehtona.