Talotekniikka (turvatekniikka, kulunvalvonta)

Kiinteistöturvallisuus ja opastaminen julkitiloissa

Suunnittelun avainkohdat

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Turvallisuus ja opastaminen: olennaisia suunnitteluelementtejä

Julkisissa tiloissa, kuten sairaaloissa, kauppakeskuksissa, lentokentillä ja toimistorakennuksissa, turvallinen liikkuminen on taattava kaikille käyttäjille. Rakennuksen tilallisen hahmotettavuuden ja opastejärjestelmien on oltava intuitiivisia ja selkeitä. Hätäpoistumisreitit, ensiapupisteet ja paloturvallisuusratkaisut on suunniteltava niin, että ne ovat helposti havaittavissa ja saavutettavissa.

Digitaaliset ja dynaamiset opastejärjestelmät tarjoavat joustavuutta turvallisuuden parantamiseen. Esimerkiksi älykkäät näytöt voivat mukautua reaaliaikaisesti eri tilanteisiin, kuten ohjata ihmisiä ulos turvallisinta reittiä pitkin tulipalon sattuessa. Lisäksi visuaalisten ja taktiilisten elementtien käyttö, kuten lattiaan integroidut johtavat linjat, parantaa saavutettavuutta ja esteettömyyttä.

Turvavalaistus osana kiinteistöturvallisuutta

Turvavalaistus on kriittinen osa turvallisuussuunnittelua. Hätävalaistuksen on varmistettava turvallinen poistuminen kaikissa tilanteissa, myös sähkökatkoksen aikana. LED-pohjaiset ratkaisut ja fosforesenssiin tai fotoluminesenssiin perustuvat materiaalit voivat parantaa turvavalaistuksen energiatehokkuutta ja kestävyyttä.

Uudet järjestelmät voivat hyödyntää älykkäitä antureita ja IoT-teknologiaa, jotka tunnistavat tilan käyttöasteen ja reagoivat tilanteen mukaan. Esimerkiksi evakuointitilanteessa turvavalaistus voi automaattisesti tehostua ja ohjata käyttäjiä poistumisreiteille. Yhdistettynä muihin turvallisuusjärjestelmiin, kuten paloilmoittimiin ja kulunvalvontaan, turvavalaistus voi tarjota kokonaisvaltaisen ratkaisun kiinteistön turvallisuuden hallintaan.

”Turvavalaistus on kriittinen osa turvallisuussuunnittelua.

Kiinteistöautomaatio ja turvallisuuden hallinta

Kiinteistöautomaatiojärjestelmät tuovat uusia mahdollisuuksia turvallisuuden ja tehokkuuden yhdistämiseen. Älykkäät järjestelmät voivat kerätä ja analysoida dataa reaaliajassa, ennakoida riskejä sekä optimoida kiinteistön eri osa-alueita, kuten ilmanvaihtoa, lämmitystä ja valaistusta.

Turvallisuuden kannalta keskeisiä kiinteistöautomaation osa-alueita ovat:

• Kulunvalvonta ja hälytysjärjestelmät: Modernit järjestelmät voivat hyödyntää kasvojentunnistusta, RFID-teknologiaa ja biometrisiä tunnistautumismenetelmiä, mikä parantaa turvallisuutta ja vähentää luvattoman pääsyn riskiä.

• Paloturvallisuus ja savunhallinta: Automaattiset järjestelmät voivat reagoida nopeasti esimerkiksi savunmuodostukseen ja ohjata ilmanvaihtoa sekä palo-ovia tilanteen mukaan.

• Tiedonhallinta ja analytiikka: Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat ennakoida riskitilanteita ja auttaa tilojen hallinnassa, kuten ihmismassojen liikkeiden seuraamisessa suurissa tapahtumissa.

Innovaatiot turvallisuuden ja opastamisen kehityksessä

Teknologian kehitys tuo jatkuvasti uusia ratkaisuja kiinteistöturvallisuuden parantamiseen. Esimerkiksi lisätyn todellisuuden (AR) sovellukset voivat tarjota dynaamista opastusta käyttäjille, näyttäen poistumisreitit suoraan heidän älylaitteissaan. Samoin tekoälyyn perustuvat algoritmit voivat optimoida ihmisten liikkumista ja vähentää ruuhkia kriisitilanteissa.

Myös kestävän kehityksen näkökulma on tärkeä. Energiatehokkaat turvavalaistusratkaisut ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät kiinteistöautomaatioratkaisut tukevat ympäristöystävällisyyttä samalla, kun ne parantavat turvallisuutta.

Suunnitteluvaiheen merkitys

Arkkitehdeille ja suunnittelijoille kiinteistöturvallisuuden ja opastamisen huomioiminen jo varhaisessa vaiheessa on kriittistä. Integroitu lähestymistapa, jossa turvallisuusratkaisut suunnitellaan osaksi rakennuksen kokonaissuunnittelua, on tehokkain tapa varmistaa toimiva ja turvallinen lopputulos.

”Turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys eivät ole vaihtoehtoisia tavoitteita, vaan ne kulkevat käsi kädessä.

Jotta kiinteistöturvallisuudesta saadaan aidosti toimiva kokonaisuus, arkkitehtien, insinöörien, turvallisuusasiantuntijoiden ja käyttäjien on tehtävä yhteistyötä jo suunnitteluprosessin alusta alkaen. Digitaaliset kaksoset ja simulointityökalut voivat auttaa ennakoimaan mahdollisia haasteita ja parantamaan suunnittelun laatua.

Turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys eivät ole vaihtoehtoisia tavoitteita, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Hyvin suunniteltu julkitila ei ole vain esteettinen ja toimiva, vaan myös turvallinen ja selkeästi opastettu kaikille käyttäjille. Innovatiivisten ratkaisujen ja huolellisen suunnittelun avulla voidaan luoda tiloja, jotka tukevat sekä käyttäjien hyvinvointia että rakennusten elinkaarta.

Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.

Yrittäjyys on sisustussuunnittelijan työssä paljon enemmän kuin sopimuksia, laskelmia ja aikatauluja. Se on intohimoa ja rohkeutta kohdata arjen haasteita ja tehdä tiloista merkityksellisiä. Jokainen projekti on mahdollisuus luoda jotain ainutlaatuista. Yrittäjyydessä yhdistyvät luovuus ja liiketoimintaosaaminen, mutta ennen kaikkea se antaa vapauden tehdä työtä omilla arvoilla.

Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä kestävän rakentamisen ja terveellisten sisäolosuhteiden kannalta. Palvelurakennuksissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja toimistotiloissa, ilmanvaihdon optimointi, ilmavirtojen hallinta ja painesuhteiden säätely vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen sekä sisäilman laatuun. Uudisrakentamisessa ja korjaushankkeissa rakennusten ilmatiiveys on parantunut, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon tarkemman hallinnan, mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita, kuten paine-erojen hallinnan monimutkaistumisen

Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja auringon vaikutukset rakenteisiin. Viime vuosikymmeninä kattorakentaminen on kuitenkin kokenut huomattavan muutoksen, ja katon rooli on laajentunut merkittävästi. Nykyään katot voivat toimia viheralueina, energiantuotantokeskuksina, yhteisöllisinä tiloina ja jopa biodiversiteetin edistäjinä

Euroopassa puretaan vuosittain valtava määrä rakennuksia, vaikka niiden elinkaarta voitaisiin pidentää korjaamalla ja uudistamalla. Nykyinen lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja markkinakäytännöt suosivat liian usein purkamista, vaikka korjausrakentaminen olisi kestävämpi ratkaisu niin ympäristön kuin kulttuuriperinnönkin kannalta. HouseEurope!-aloite pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ensisijaisena vaihtoehtona.