Runko ja rakennustuotteet (katto ja vesikate)

Katto ei ole vain katto

Moderni kattorakentaminen ja sen monimuotoiset mahdollisuudet

Kuva: Shutterstock

Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja auringon vaikutukset rakenteisiin. Viime vuosikymmeninä kattorakentaminen on kuitenkin kokenut huomattavan muutoksen, ja katon rooli on laajentunut merkittävästi. Nykyään katot voivat toimia viheralueina, energiantuotantokeskuksina, yhteisöllisinä tiloina ja jopa biodiversiteetin edistäjinä

Kattojen evoluutio – menneisyydestä nykypäivään

Kattojen hyötykäyttö ei ole täysin uusi ilmiö. Esimerkiksi Mesopotamiassa ja Välimeren alueella on jo vuosisatojen ajan rakennettu tasakattoja, joita on käytetty oleskelutiloina ja viljelyalueina. Suomessa perinteiset turvekatot ovat olleet varhainen esimerkki eristävästä ja ekologisesta kattoratkaisusta.

1900-luvun puolivälistä lähtien rakennustekniikan kehitys ja kaupungistuminen ohjasivat kattojen suunnittelua yksinomaan suojaavaksi elementiksi. Vasta viimeisten 20–30 vuoden aikana arkkitehdit ja suunnittelijat ovat alkaneet hyödyntää kattoja tehokkaammin monipuolisina ja toiminnallisina tiloina. Ilmastonmuutoksen, energiatehokkuusvaatimusten ja viherrakentamisen suosion myötä kattorakentaminen on saanut aivan uuden ulottuvuuden.

Viherkatot ja kattopuutarhat – vihreää kaupunkiympäristöä

Viherkatot ja kattopuutarhat ovat erinomainen tapa lisätä luonnon monimuotoisuutta, parantaa kaupunkien ilmanlaatua ja vähentää lämpösaarekeilmiötä. Ne myös pidättävät hulevesiä, mikä vähentää viemärijärjestelmän kuormitusta ja ehkäisee kaupunkitulvia.

Viherkattoja on kahdenlaisia:

• Ekstensiiviset viherkatot, joissa käytetään kevyttä kasvualustaa ja helppohoitoisia kasveja, kuten maksaruohoja ja sammalia.

• Intensiiviset viherkatot, joissa kasvualusta on paksumpi ja mahdollistaa monipuolisemman kasvillisuuden, jopa pensaat ja pienet puut.

Hyvin suunniteltu viherkatto voi myös pidentää katon käyttöikää suojaamalla vedeneristyskerroksia UV-säteilyltä ja lämpötilan vaihteluilta.

”Viherkatot ja kattopuutarhat ovat erinomainen tapa lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Aurinkoenergia ja energiatehokkuus

Kattojen hyödyntäminen aurinkoenergian keräämiseen on yksi tärkeimmistä kestävän rakentamisen ratkaisuista. Aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet voidaan integroida kattorakenteisiin jo suunnitteluvaiheessa, mikä mahdollistaa esteettisesti ja teknisesti toimivammat ratkaisut.

Arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulee huomioida aurinkoenergiajärjestelmien vaikutukset rakennuksen muotoon, katon kantavuuteen ja huollettavuuteen. Uudet teknologiat, kuten aurinkopaneeleihin yhdistettävät viherkatot ja aurinkopaanelilaatat, mahdollistavat entistä tehokkaampia ja esteettisesti miellyttäviä ratkaisuja.

Käyttökatot – uutta tilaa kaupungeissa

Tiiviissä kaupunkirakenteessa käyttökatot ovat arvokasta lisätilaa. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi terasseina, yhteisöllisinä oleskelualueina tai jopa urheilukenttinä. Esimerkiksi useissa uusissa asuinkerrostaloissa ja toimistorakennuksissa kattoalueet suunnitellaan viihtyisiksi ja monikäyttöisiksi tiloiksi asukkaille ja työntekijöille.

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon katon kantavuus, vedenpoistojärjestelmät ja turvallisuus, jotta käyttökatto palvelee käyttäjiään pitkällä aikavälillä. Lisäksi oikeanlainen materiaalivalinta ja huoltostrategia takaavat katon kestävyyden ja toiminnallisuuden.

Kestävä ja älykäs kattorakentaminen

Tulevaisuuden kattorakentamisessa yhdistyvät ekologisuus, älykkyys ja monikäyttöisyys. Älykkäät kattoratkaisut, kuten sensoriteknologiaan perustuvat sadevesien hallintajärjestelmät ja automatisoidut energiankeräysjärjestelmät, parantavat rakennusten energiatehokkuutta ja toimivuutta.

Kattojen hyödyntäminen osana ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkien kestävää kehitystä on yhä tärkeämpää. Arkkitehtien ja suunnittelijoiden rooli tässä kehityksessä on keskeinen – innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan muuttaa kaupunkien ilmettä ja elämänlaatua paremmaksi.

”Tiiviissä kaupunkirakenteessa käyttökatot ovat arvokasta lisätilaa.

Katto ei ole vain katto

Katto ei ole enää vain rakennuksen yläosa, vaan monipuolinen ja funktionaalinen elementti, joka voi edistää ympäristöystävällisyyttä, energiatehokkuutta ja kaupunkielämän laatua. Viherkatot, aurinkoenergiajärjestelmät ja käyttökatot ovat esimerkkejä ratkaisuista, jotka muuttavat kattorakentamista merkittävästi.

Arkkitehdeille ja suunnittelijoille tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää uusia ja kestäviä ratkaisuja, jotka vastaavat sekä rakennusteknisiin että ympäristöllisiin haasteisiin. Kattojen suunnittelu on nyt enemmän kuin koskaan avainasemassa tulevaisuuden rakennusten ja kaupunkiympäristöjen kehittämisessä.

Teksti: Petri Charpentier

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.

Yrittäjyys on sisustussuunnittelijan työssä paljon enemmän kuin sopimuksia, laskelmia ja aikatauluja. Se on intohimoa ja rohkeutta kohdata arjen haasteita ja tehdä tiloista merkityksellisiä. Jokainen projekti on mahdollisuus luoda jotain ainutlaatuista. Yrittäjyydessä yhdistyvät luovuus ja liiketoimintaosaaminen, mutta ennen kaikkea se antaa vapauden tehdä työtä omilla arvoilla.

Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä kestävän rakentamisen ja terveellisten sisäolosuhteiden kannalta. Palvelurakennuksissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja toimistotiloissa, ilmanvaihdon optimointi, ilmavirtojen hallinta ja painesuhteiden säätely vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen sekä sisäilman laatuun. Uudisrakentamisessa ja korjaushankkeissa rakennusten ilmatiiveys on parantunut, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon tarkemman hallinnan, mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita, kuten paine-erojen hallinnan monimutkaistumisen

Euroopassa puretaan vuosittain valtava määrä rakennuksia, vaikka niiden elinkaarta voitaisiin pidentää korjaamalla ja uudistamalla. Nykyinen lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja markkinakäytännöt suosivat liian usein purkamista, vaikka korjausrakentaminen olisi kestävämpi ratkaisu niin ympäristön kuin kulttuuriperinnönkin kannalta. HouseEurope!-aloite pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ensisijaisena vaihtoehtona.