Rakennusten tulevaisuus: Purkaminen ei saa olla ensisijainen ratkaisu

Euroopassa puretaan vuosittain valtava määrä rakennuksia, vaikka niiden elinkaarta voitaisiin pidentää korjaamalla ja uudistamalla. Nykyinen lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja markkinakäytännöt suosivat liian usein purkamista, vaikka korjausrakentaminen olisi kestävämpi ratkaisu niin ympäristön kuin kulttuuriperinnönkin kannalta. HouseEurope!-aloite pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ensisijaisena vaihtoehtona.

Rakentaminen tuottaa merkittävän osan Euroopan hiilidioksidipäästöistä, ja purkaminen lisää tarpeetonta materiaalihukkaa. Kun rakennus puretaan, sen sisältämä ns. "sisäänrakennettu hiili" menetetään, ja uusien materiaalien valmistus aiheuttaa lisää päästöjä. Jos EU:n lainsäädäntö ja taloudelliset kannustimet tukisivat enemmän rakennusten säilyttämistä ja muuntojoustavuutta, voitaisiin sekä vähentää päästöjä että säästää arvokkaita resursseja.

HouseEurope! on askel oikeaan suuntaan. Aloitteella halutaan muuttaa lainsäädäntöä niin, että rakennuksen korjaaminen olisi sekä taloudellisesti että sääntelyn näkökulmasta houkuttelevampi vaihtoehto kuin purkaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi verohelpotuksia, rahoitustukia ja selkeämpiä säädöksiä, jotka ohjaavat rakentajia, omistajia ja päättäjiä tekemään kestävämpiä valintoja.

Suunnittelijoilla ja arkkitehdeilla on tässä keskeinen rooli. Heidän tehtävä on osoittaa, miten vanhoja rakennuksia voidaan päivittää nykytarpeisiin laadukkaasti ja kestävällä tavalla. Innovatiiviset ratkaisut, kuten modulaarinen rakentaminen, energiatehokkuuden parantaminen ja kiertotalouden periaatteet, ovat avainasemassa.

Jotta purkamisen ensisijaisuus saadaan muutettua, tarvitaan myös asennemuutosta. Rakennettua ympäristöä on opittava arvostamaan uudella tavalla – ei vain historiallisesti merkittävien kohteiden, vaan myös tavallisten rakennusten kohdalla. Jokainen säästetty rakennus on askel kohti kestävämpää ja resurssiviisaampaa tulevaisuutta.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.

Yrittäjyys on sisustussuunnittelijan työssä paljon enemmän kuin sopimuksia, laskelmia ja aikatauluja. Se on intohimoa ja rohkeutta kohdata arjen haasteita ja tehdä tiloista merkityksellisiä. Jokainen projekti on mahdollisuus luoda jotain ainutlaatuista. Yrittäjyydessä yhdistyvät luovuus ja liiketoimintaosaaminen, mutta ennen kaikkea se antaa vapauden tehdä työtä omilla arvoilla.

Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä kestävän rakentamisen ja terveellisten sisäolosuhteiden kannalta. Palvelurakennuksissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja toimistotiloissa, ilmanvaihdon optimointi, ilmavirtojen hallinta ja painesuhteiden säätely vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen sekä sisäilman laatuun. Uudisrakentamisessa ja korjaushankkeissa rakennusten ilmatiiveys on parantunut, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon tarkemman hallinnan, mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita, kuten paine-erojen hallinnan monimutkaistumisen

Perinteisesti kattoa on pidetty rakennuksen suojaavana elementtinä, jonka ensisijainen tehtävä on estää sateen, lumen ja auringon vaikutukset rakenteisiin. Viime vuosikymmeninä kattorakentaminen on kuitenkin kokenut huomattavan muutoksen, ja katon rooli on laajentunut merkittävästi. Nykyään katot voivat toimia viheralueina, energiantuotantokeskuksina, yhteisöllisinä tiloina ja jopa biodiversiteetin edistäjinä