Rakentaminen
Runko ja rakennustuotteet

BLOGI

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru

Pekka Kiuru

Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin. Mitä tahansa valitsemmekin, yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme.

Kuten tiedämme, kiinteistö- ja rakennusala on hiili-intensiivinen: pelkästään rakennusten energiankäytön osuus on noin 40 prosenttia Suomen vuosittaisesta energiankäytöstä ja vastaa noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Uudisrakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä noin puolet taas muodostuu rakennusosista ja noin kolmannes 50 vuoden käyttövaiheen energiankäytöstä. Tämän tasoinen hiili-intensiivisyys on valtava haaste pyrkiessämme kohti hiilineutraalia Suomea. Toisin sanoen kiinteistö- ja rakennusala voi myös olla merkittävä osa tarvittavaa ratkaisua näissä pyrkimyksissä.

Katse rakennusmateriaaleihin

Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Hyvä kehitys näyttää jatkuvan, ja energiantuotanto on tiellä kohti hiilineutraaliutta. Hiilijalanjälkeä pienennettäessä katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin.

Rakennusmateriaalien valmistajat kehittävät monin keinoin vähähiilisempiä tuotteita. Energian päästöprofiilin myönteinen kehitys auttaa osaltaan heitä tässä tavoitteessa. Ennen pitkää tulee kuitenkin raja vastaan ja kehitys hidastuu. On siis löydettävä muitakin keinoja, mutta millaisia?

Kurkistus keinoihin

Ensin on käännettävä katse suunnitteluun: rakennusten tilankäytön tehostaminen, materiaalimäärältään tehokkaiden rakenneratkaisujen käyttö ja rakenteiden kapasiteetin optimointi. Tämän keinovalikoiman käytössä on kuitenkin oltava huolellinen, jottei lyhennetä rakennuksen käyttöikää poistamalla muuntojoustavuuden ja muunnettavuuden mahdollisuuksia. Tällainen virhe olisi karhunpalvelus pyrkiessämme kohti vähähiilisempää kiinteistökantaa.

Toiseksi on tarkasteltava rakennusmateriaaleja. On etsittävä vähähiilisempiä materiaaleja totuttujen tilalle, esimerkiksi korvattava puurakenteilla betonisia. Puuvaramme eivät kuitenkaan riitä korvaamaan betonia laajassa mittakaavassa. Lisäksi puurunkoiseen rakennukseen vaaditaan erilaisia palonsuojaverhouksia, ääni- ja värinänvaimennusrakenteita ja palonsammutuslaitteisto, mitkä osaltaan nostavat rakennuksen hiilijalanjälkeä.

Ei kahta ilman kolmatta. Kierrätysraaka-aineiden ja teollisuuden sivuvirtojen merkittävää käyttöä rakennusmateriaalien raaka-aineina ja vanhojen rakennusosien uusiokäyttöä on myös hyödynnettävä. Kierrätettävän materiaalin arvo on säilytettävä mahdollisimman korkealla jätehierarkian tasolla. Se olisikin hyödynnettävä rakennusosina, ei vain uusioraaka-aineena.

Rakennusosien uusiokäytössä on ratkaistava aikatauluun, logistiikkaan, kustannuksiin ja laadunvarmistukseen liittyviä haasteita. Parhaimmillaankin laajassa mittakaavassa uudelleenkäyttöön soveltuvat vain kaikkein standardoiduimmat rakennustuotteet. Rakennusmateriaaleihin käytetty uusioraaka-aineiden osuus olisi tehtävä näkyväksi – mitä enemmän näkyvyyttä, sitä enemmän kysyntää, vaatimuksia ja intoa kehittää uusia tuotteita.

Neljäs mahdollisuutemme olisi vanhojen rakennusten käyttöiän jatkaminen ja rakennusten purkamisen edellytysten huomattava tiukentaminen. Perusteellisessakin laajamittaisessa saneerauksessa materiaalinkäyttö vähenee puoleen verrattuna uuden rakennuksen rakentamiseen, mikä näkyy matalampana elinkaaren hiilijalanjälkenä. Kun vielä energian päästöprofiili on merkittävästi parantumassa, heikompi energiatehokkuuskaan ei heikennä vanhan rakennuksen kilpailukykyä.

Mitä tahansa valitsemmekin, yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme. Varmaa on ainoastaan se, että jollain tavalla toimialamme paradigman on muututtava.

Pekka Kiuru
NCC

Kirjoittaja Pekka Kiuru on Green Building Council Finlandin kestävyysosaamisen ohjausryhmän jäsen ja työskentelee kestävän kehityksen johtajana NCC Oy:ssä.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää: figbc.fi

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?