Runko ja rakennustuotteet (eristeet, julkisivutuotteet, rakennuslevyt, ulkoverhous)
Julkisivut kannattaa korjata kunnolla
Rakennusten ulkoseinien lämmöneristyksen parantaminen on ympäristön kannalta myönteistä. Ulkoseinien uusiminen tyylikkäiksi ja energiatehokkaiksi tyypillisesti nostaa kiinteistön arvoa ja asumismukavuutta. Samalla taloyhtiössä voidaan saada merkittävääkin säästöä energiakustannuksissa.
JULKISIVUA ON syytä pitää kunnossa ja korjata samaan tapaan kuin
muitakin teknisiä järjestelmiä. Säännöllisellä tarkastuksella varmistetaan,
että rakenteet pysyvät kestävinä ja että talon sisäympäristö pysyy rakennuksen
käyttäjien kannalta terveellisenä ja turvallisena.
Valmistusmateriaaleista riippuen ikkunoiden käyttöikä on tyypillisesti
noin 30–50 vuotta, julkisivun taas keskimäärin 50 vuotta. Jos kiinteistössä
peruskorjataan koko julkisivu yhdellä kertaa, voidaan säästää sekä
aikaa että rahaa.
Kokonaisratkaisuja julkisivuremontteihin
Kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder Paroc Oy:stä muistuttaa, että
julkisivuremontti kannattaa toteuttaa ennen kuin todetut vauriot lisääntyvät
ja aiheuttavat kiinteistössä enemmänkin pulmia.
Kulahtanut julkisivun yleisilme tai näkyvät vauriot julkisivumateriaalissa
sekä myös asukkaiden asumisviihtyvyyskokemukset saattavat olla
tarvittava alkusysäys julkisivuremontille.
Tykkä-Vedder mainitsee neljän tunnetun rakennusalan toimijan kehittäneen
uudentyyppisen ja avaimet käteen -periaatteella toteutettavan
Vodavol-julkisivujärjestelmän.
Järjestelmä esiteltiin Suomessa muutamia vuosia sitten. Sillä voidaan
nopeuttaa ja yksinkertaistaa esimerkiksi 1970-luvun betonielementtitalojen
julkisivujen uusimista uudisrakennuksen tasoon.
Mukana hankkeessa ovat Parocin lisäksi Consti, Hilti ja AFRY. Yksi
keskeinen uudistus on, että kaikkien toimijoiden komponentit sopivat
saumattomasti yhteen. Julkisivukorjaus on mahdollista tilata kokonaistoimituksena,
Tykkä-Vedder kertoo.
Ulkoseinä tai
osa siitä voidaan
kattaa vaikkapa
aurinkopaneeleilla.
Julkisivu tuottamaan energiaa
Vodavol-järjestelmä soveltuu Tykkä-Vedderin mukaan käytettäväksi erilaisten
julkisivumateriaalien kanssa. Ulkoseinä tai osa siitä voidaan kattaa
vaikkapa aurinkopaneeleilla.
Rakennuksen julkisivut voidaan julkisivuremontin yhteydessä saada
jopa tuottamaan energiaa ja rahaa, samalla kun tehty lisäeristys pienentää
rakennuksen lämmitysenergiantarvetta.
Julkisivulevyyn integroidut aurinkopaneelit helpottavat aurinkoenergian
keräämistä ja lyhentävät julkisivuremontin takaisinmaksuaikaa. Katolla
olevien paneelien päälle kertyy tyypillisesti lunta talvikaudella, mutta seinäpaneelien
kanssa vastaavaa ongelmaa ei synny. Energiaa saadaan
kerättyä ympäri vuoden.
Aurinkopaneelijulkisivu soveltuu hyvin etenkin betonikerrostalon päätyseinälle,
joka monesti on kokonaan ikkunaton, Tykkä-Vedder suosittelee.
Rakennusyhtiö Consti on pilotoinut aurinkopaneeliseiniä Turun Jyrkkälässä
jo vuonna 2016.
Seinät muodostivat Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen asuintaloon
julkisivukorjauksen yhteydessä tehdyn aurinkovoimalan, joka on osa
rakennuksen julkisivua. Laskennallinen vuosituotto paneeleille oli 20 000
kilowattituntia.
Kohteeseen asennettiin kerrostalojen päätyseinille 368 aurinkopaneelia.
Kolmen seurantavuoden aikana 2017–2019 todelliset vuosituotantomäärät
olivat 18 000 kW – 19 997 kW, joten paneelit ovat tuottaneet
sähköä arvioidun mukaisesti. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että tuotetun
energian ja lisäeristyksen myötä julkisivuremontin investoinnin takaisinmaksuaika
saadaan minimoitua, Tykkä-Vedder pohtii.
Eri pintaratkaisuja talon ulkoseiniin
Julkisivulevyyn integroitu aurinkopaneeli ei välttämättä ainakaan ensi silmäykseltä
näytä olevan energiantuotantokäytössä.
Levyissä on useita eri värivaihtoehtoja, eikä levyjä juurikaan erota
tavallisesta julkisivulevystä.
Julkisivuun sijoitettavien aurinkopaneelien tehontuottotakuu 85-prosenttiselle
tuotolle on 25 vuotta. Viime aikoina vastaavanlaisia ratkaisuja on
toteutettu jo useitakin.
Aurinkopaneeleista saadaan selvästi hyötyä, kun energian hinnat nousevat,
arvioi Tykkä-Vedder.
Lisäksi julkisivun lisäeristämisen kautta voidaan saada aikaan
65 prosentin lämmitysenergiansäästö entiseen verrattuna, kun vanhojen
betonisandwich-elementtien pinnat ja eristeet uusitaan nykyaikaiselle
tasolle julkisivukorjauksen yhteydessä.
Tällaisessa korjauksessa uusi julkisivu toteutetaan tuulettuvana
rakenteena. Tuulettuvan kivivillaeristeellä eristetyn Vodavol-seinärakenteen
ääneneristävyys paranee jopa 5 desibeliä vanhaan betonisandwichjulkisivuun
verrattuna.
Kun kaikki julkisivuremontin detaljiratkaisut suunnitellaan ennalta
hyvin, voidaan itse toteutus tehdä nopeasti ja mahdollisimman vähän
asukkaita häiriten.
Rakennusvalvontaviranomaisen suhtautuminen aurinkopaneelijulkisivuihin
voi jonkin verran vaihdella eri paikkakunnilla.
Aurinkopaneeliratkaisu kuitenkin selvästi edistää kestävää kehitystä
ja vihreää siirtymää. Todennäköisesti vanhojen betonielementtitalojen
ulkoseinien uusiminen ei aiheuta ylitsepääsemättömiä lupaongelmia,
Tykkä-Vedder pohtii.
Ellei julkisivupintaan haluta aurinkopaneeleja, tuulettuvissa julkisivujärjestelmissä
voidaan käyttää erilaisia muita vaihtoehtoja luonnonkivistä
levyrappauksiin.
Avaimet käteen -periaatteella toimitettava Vodavol-julkisivujärjestelmä
perustuu Hiltin julkisivujärjestelmään, Parocin eristeisiin, AFRYn suunnitteluun
ja projektinjohtoon sekä Constin asennukseen. Consti auttaa
kaavamääräyksiin
soveltuvan julkisivumateriaalin valinnassa, Tykkä-Vedder
kehuu kumppanifirmaa.
Ulkoseinärakenteen
ydinosa on
lämmöneriste.
KUVA: CONSTI / PASI SALMINEN
Kylmäsiltoja vältetään
Ulkoseinärakenteen ydinosa on lämmöneriste, jonka tehtävänä on pitää
lämpö sisällä ja kylmyys ulkona sekä varmistaa sisäilman lämpötilan säänneltävyys.
Julkisivun kiinnitys kantavaan seinärakenteeseen tapahtuu aina eristekerroksen
läpi, jolloin hankalimmassa tapauksessa eristekerros voi olla
täynnä lämpöä johtavia metallisia kiinnikkeitä, konsoleita ja rankoja. Kaikki
lämpöä johtavat kiinnikkeet ja rangat heikentävät koko seinärakenteen
energiatehokkuutta.
Tykkä-Vedderin mukaan eri metalleilla on erilaisia lämmönjohtavuuksia,
joten eri julkisivujärjestelmien seinäkonsoleiden väliset merkittävät
erot on otettava huomioon seinärakenteen U-arvoa laskettaessa.
Seinäkonsoleiden ja kiinnikkeiden kylmäsiltavaikutusta voidaan kompensoida
rakenteessa lämmöneristekerrosta paksuntamalla. Esimerkiksi alumiininen seinäkonsoli saattaa edellyttää monta senttimetriä paksummat
eristeet kuin lämpökatkollinen seinäkonsoli.
Vodavol-järjestelmässä käytetään lämpökatkollista seinäkonsolia, joka
estää lämmön johtumista rakenteen läpi.
Näin järjestelmän eristepaksuus on saatu mahdollisimman ohueksi.
Metallikonsoliin tehty lämpökatko jää rakenteessa suojaan palamattoman
kivivillaeristeen sisään.
Paloturvallisuus kuntoon ja käyttöikä pitkäksi
Kun seinärakenteita uusitaan ja eristekerroksia lisätään, vanhojen rakennusten
seinäpaksuudet usein kasvavat. Vanhoissa betonisandwich-elementeissä
saattaa olla mineraalivillaeristettä vain noin 80 mm, kun taas
uudisrakentamisessa eristepaksuudet ovat vähintään 180 mm.
Tuulettuvissa julkisivurakenteissa julkisivulevyn ja lämmöneristeen
väliin jää tuuletusväli, jolla poistetaan rakenteeseen kulkeutunutta kosteutta.
Kosteusteknisesti tämäntyyppinen rakenne on siis erittäin hyvä,
mutta julkisivupalon leviämisen kannalta haasteellinen. Siksi julkisivujen
sekä eristeiden materiaalivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota myös niiden
palo-ominaisuuksiin ja palokuormaan.
Kivivillaeristeet ovat palamattomia, joten ne eivät osallistu paloon tai
levitä paloa julkisivun tuuletusvälin muodostamassa hormissa, korostaa
Tykkä-Vedder.
Nykyään useimmat julkisivurakenteet tehdään tuulettuviksi, mikä johtuu
ilmaston lämpenemisestä sekä kosteusrasituksen kasvamisesta tulevina
vuosina.
Tuulettuvan julkisivun korjaaminen seuraavan 50 vuoden jälkeen on
myös entistä helpompaa, sillä järjestelmän komponentit ovat helpommin
purettavissa ja kierrätettävissä. Niinpä tällaisilla ratkaisuilla on pitkä elinkaari,
Tykkä-Vedder tähdentää.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Consti