Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Ilmala 2:n katon ja ylimpien kerrosten peruskorjaus tehtiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen

Ilmala 2 -vesitornin vesikaton sekä kattorakennuksen kahden ylimmän kerroksen julkisivun ja sisätilojen peruskorjaus valmistui vuonna 2023. Suojellun rakennuksen omaleimainen ulkoasu säilytettiin ja sisätilojen toiminnallisuutta parannettiin.

HELSINGIN SEUDUN ympäristöpalvelujen eli HSY:n omistamaa, Helsingin Ilmalassa sijaitsevaa Ilmala 2 -vesitornia peruskorjattiin vuosina 2022–2023. Peruskorjaushankkeen tavoitteena oli suojellun rakennuksen perusparannus teknisesti ja toiminnallisesti.

”Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana oli varmistaa erinomainen vesihygienia sekä projektin aikana että töiden valmistuttua. Teknisesti haastavassa kohteessa saavutettiin erittäin hyvä lopputulos hyvällä suunnittelulla, isoilla rakenteellisilla muutoksilla sekä poikkeuksellisilla teknisillä ratkaisuilla”, kertoo kohteen vastaava rakennussuunnittelija, arkkitehti Leonardo Kontinen AFRY Ark Studiolta.

”Projekti eteni kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa saneerattiin vesitornin vesikatto sekä kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen julkisivurakenteet, toisessa peruskorjattiin kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen sisätilat. Yhteistyö kaikkien mukana olleiden toimijoiden kanssa sujui hyvin, ja lopputulos on erinomainen”, kertoo tilaajan ja käyttäjän edustaja, tekninen isännöitsijä Santeri Rinta-Kanto HSY:ltä.

Projektissa kohdattiin useita haasteita. Esimerkiksi purkutöiden yhteydessä paljastui 1970-luvun piirustuksista poikenneita toteutuksia, joiden vuoksi korjaussuunnitelmia oli päivitettävä pikaisella aikataululla vastaamaan todellista tilannetta.

”Avoin, ajantasainen ja hyvä viestintä auttoi ratkaisemaan haasteet. Projektia edistettiin erittäin hyvässä yhteistyössä kaikkien osapuolten välillä. Hektisimmässä vaiheessa suunnittelutiimi kiersi kohteella viikoittain. Saimme urakoitsijalta nopeasti tiedon poikkeavista rakenneratkaisuista, joten niihin päästiin reagoimaan jo ennen käyntiä kohteella”, sanoo vastaava rakennesuunnittelija Esko Muikku AFRYltä.

Keveyttä kattoon uusilla materiaaleilla

Ensimmäisessä vaiheessa peruskorjattiin vesikatto sekä vesitornin kattorakennuksen julkisivu. Alkuperäiset vesikaton rakenneratkaisut sekä vesien kallistusohjaukset olivat betonirakenteiset ja hyvin raskaat. Peruskorjauksessa kallistukset poistettiin runkobetoniin saakka.

”Betonikallistusten poistamisen myötä kattorakenne keveni merkittävästi, mikä pienentää kantavien rakenteiden käyttöastetta ja pidentää rakenteiden elinkaarta. Vesitornin ja kattorakennuksen uudet katerakenteet toteutettiin tasaiselle runkobetonille”, sanoo Muikku.

Uudet kallistukset ja vesien ohjaukset toteutettiin solulasista, jonka päällä asennettiin bitumikermit. Solulasirakenteet toimivat lämmöneristeenä, höyrysulkuna ja vesieristeenä sekä turvaavat vesialtaiden hygieenisyyden.

Julkisivu suunniteltiin varhaisessa vaiheessa

Kahden ylimmän kerroksen julkisivurakenteet korvattiin uusilla, visuaalisesti alkuperäisen kaltaisilla ratkaisuilla. Rakennuksen julkisivut on suojeltu asemakaavassa SR2-merkinnällä, joten projekti eteni tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

”Kävimme useita keskusteluja Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Keskustelujen tavoitteena oli varmistaa, että rakennus säilyttää alkuperäisen ilmeensä ja luonteensa. Julkisivurakenteet suunniteltiin detaljitasolle asti jo ennen rakennusprojektin käynnistämistä, jotta omaperäinen ulkomuoto säilyy”, sanoo Kontinen.

”Varhaisessa vaiheessa tehdyillä detaljitason suunnitelmilla varmistettiin, että julkisivun alkuperäiset mittasuhteet säilyvät. Suojelumerkinnän vuoksi kohteen suunnittelu vaati poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä arkkitehtisuunnittelijan ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa, jotta kohteelle voitiin myöntää rakennuslupa”, Muikku sanoo.

Betonilaatat korvattiin keraamisilla laatoilla

Ilmala 2 -vesitornin alkuperäinen alumiinipintaprofiileista ja teräsrungosta koottu julkisivurakenne korvattiin alumiinijulkisivujärjestelmällä. Alumiinijulkisivujärjestelmä liitettiin vesihygienian turvaamiseksi vesikattorakenteisiin tarkasti. Erinomaiseen lopputulokseen päästiin panostamalla suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan.

”Alkuperäisessä julkisivussa käytettiin painavia betonikuoria, joiden tilalle valittiin visuaalisesti betonia jäljittelevät keraamiset julkisivulevyt. Harkitsimme betonisten julkisivulaattojen kunnostamista, mutta päädyimme korvaamaan ne keraamisilla julkisivulaatoilla, sillä ne ovat huomattavasti betonilaattoja kevyempiä”, Kontinen sanoo.

Vanhat ikkunat korvattiin uusilla, nykyisten rakennusmääräysten mukaisilla ikkunalasituksilla. Ikkunalasituksissa hyödynnettiin uusien lasiteknologioiden mahdollisuuksia. SR2-merkinnän vuoksi lasien ulkonäkö oli tarkkaan määritelty, ja kohteeseen valittiin vähärautainen, täysin kirkas lasi. Ikkunalasitusten U-arvot tuotiin nykypäivään. Kesäisin rakennukseen kohdistuva lämpökuorma on huomattavan suuri, joten ikkunoihin valittiin selektiivilasi.

Sisätiloihin mittavia muutoksia

Peruskorjauksen toisessa vaiheessa uudistettiin kattorakennuksen kahdeksannessa ja yhdeksännessä kerroksessa sijaitsevat ravintola Vesilinnan ravintolasali ja keittiötilat sekä kokoustilat ja muut tilat. Kattorakennuksen runko on muuntojoustava, mikä mahdollisti laajamittaiset sisätilojen muutostyöt.

Tilojen toiminnallisuuden parantamiseksi kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen lattiaan puhkaistiin porrasaukko kantavan rakenteen läpi, ja rakennuksen jäykistävän kuilun läpi tehtiin keskikäytävät.

”Keskikäytävien ja uuden porrasaukon toteutus oli hintavaa ja haastavaa, mutta paransi tilojen toiminnallisuutta huomattavasti. Uusi porras yhdistää kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen luontevasti toisiinsa”, Kontinen toteaa.

”Tilojen liikuntasaumojen toteutus vaati useiden erilaisten ratkaisujen käyttämistä, jotta kokonaisuudesta tuli toimiva ja vesitiivis. Ravintolan keittiöön kehitimme yhteistyössä tuotetoimittajan kanssa uudenlaisen, vesitiiviin liikuntasaumaratkaisun, joka täyttää lattiakaivollisen märkätilan vaatimukset”, Muikku kertoo.

Tilat tuotiin taloteknisesti nykypäivään. 1970-luvun toteutuksessa talotekniikan määrä oli huomattavasti nykyvaatimuksia pienempi, joten kanavia täytyi laajentaa.

”Talotekniikkaa uudistettaessa haasteita toivat poikkeamat alkuperäisiin piirustusten mittojen ja toteutettujen ratkaisujen välillä. Piirustusten ja todellisten rakenteiden välillä saattoi olla kymmenenkin senttimetrin heittoja. Rakennusvaiheessa pidimme säännöllisesti työmaapalavereita urakoitsijan kanssa, jotta talotekniikan toteutus onnistui suunnitellusti”, Kontinen kertoo.

Tavoitteena selkeät ja toiminnalliset tilat

Peruskorjattavat tilat purettiin kantaviin rakenteisiin saakka, ja tilajakoihin tehtiin huomattavia muutoksia. Ennen uudistusta kahdeksannessa kerroksessa oli useita pieniä apu- ja varastotiloja, ja käytävät olivat ahtaat ja sokkeloiset. Tilaajan toiveena oli saada lisää kokoustilaa.

”Ratkaisuja tilajakoon pohdittiin yhdessä tilaajan kanssa. Toteutimme kahdeksannen kerroksen itäpuolelle 80 hengen monikäyttötilan, jota voi käyttää muun muassa kokoushuoneena ja ravintolan yksityistilaisuuksissa”, sanoo Kontinen.

Monikäyttötilan kolmelta sivulta avautuu ikkunat ympäröivään maisemaan, ja tilan lasinen sisäseinä avautuu uudelle keskikäytävälle. Ikkuna- ja lasipinnat tuovat tilaan hengittävyyttä ja avaruutta. Lasiseinä on varustettu verhoilla, joilla tilaan saa tarvittaessa yksityisyyttä. Uuden keskikäytävän toiselle puolelle sijoitettiin tukitiloja, kuten wc- ja siivoustilat.

Yhdeksännessä kerroksessa sijaitsevat ravintola Vesilinnan ravintolasali ja keittiötilat. Peruskorjauksessa panostettiin ravintolatilojen nykyaikaistamiseen ja toiminnallisuuden parantamiseen.

”Aiemmin ravintolasalin seinustalla sijainnut astianpesutila siirrettiin kerroksen keskialueelle, minkä ansiosta ravintolaan saatiin lisää asiakaspaikkoja. Uusi keskikäytävä sujuvoittaa liikkumista keittiön, ravintolasalin ja astianpesutilan välillä. Keittiöstä ravintolasaliin johtaa oma kulkuväylä, ja ravintolasalista keittiöön kuljetaan astianpesutilan kautta”, Kontinen kuvailee.

Ajaton, seesteinen tunnelma sisustusratkaisuilla

AFRY Ark Studio suunnitteli kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen sisustusratkaisut. Sisustuksen lähtökohtana oli kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria.

”Pyrimme sisustuksessa seesteiseen tunnelmaan ja ajattomaan tyylikkyyteen, joka antaa tilaa arkkitehtuurille ja maisemalle. Ravintola Vesilinnan saliin valitsimme sinisen katon. Värivalinnalla luodaan vaikutelma, että maisemien yläpuolella kaartuva taivas jatkuu sisätiloihin”, kertoo sisustusarkkitehti Anni Vigren AFRY Ark Studiolta.

Alakaton sininen ritilärakenne kunnioittaa ilmeeltään alkuperäisen sisustuksen ruskean sävyistä, pieniruutuista ritiläkattoa, mutta tuo tilaan modernin ilmeen. Muut pinnat ovat sävyltään neutraaleja.

”Ajaton tyylikkyys jatkuu kalusteissa. Ravintolasalia kiertävät, puurimoitetut ikkunapenkit ovat viehättävä ja toiminnallinen sisustuselementti, joka kätkee sisäänsä talotekniikkaa. Tilojen alkuperäiset ikkunapenkit olivat jo liian huonokuntoiset entisöitäviksi, joten tiloihin tehtiin alkuperäiset kaltaiset, uudet ikkunapenkkirakenteet”, Vigren sanoo.

Ravintolasalin sisäänkäynnin läheisyydessä sijaitsevan baarialueen seinissä ja osassa kahdeksannen kerroksen sisäseiniä käytetään tehosteena nanoperforoitua tammipaneelia, jolla on myös hyvät akustiset ominaisuudet. Materiaalivalinnat ja sävymaailma luovat jatkumon eri tilojen ja kerrosten välille.

Lattiaan valittiin korkkipohjainen, ekologinen ja hengittävä vaaleanruskea linoleumi. Kahdeksannessa kerroksessa käytetään linoleumin lisäksi keraamista laattalattiaa, joka hengittää saumojensa kautta.

Tilojen yleisvalaistus on toteutettu koteloiduilla kohdevalaisimilla, joiden lisäksi tiloihin sijoitettiin alakatosta roikkuvia pallovalaisimia. Näyttävyyttä tilaan saatiin portaan ja baarin yllä olevilla Vibian Guise -valaisimilla. Näyttävät valaisimet ovat ilmavia ja osin läpinäkyviä, jotta maisema ei peity mistään katselukulmasta.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: AFRY Ark Studio

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisäpinnat ja tilaosat (akustoinnit, alakatot)

Akustiikkafleece tehostaa puukuitulevyn äänen absorptiota

Toiminnallisuus yhdistyy estetiikkaan akustiikkafleecellä varustetuissa Heradesign Alpha+ -puukuituakustiikkaratkaisuissa. Heradesign Alpha+ -akustiikkalevyjen tuotekehityksessä on panostettu tehokkaaseen äänen absorptioon ja helppoon asennettavuuteen.

Projektiesittelyt (kohteessa mukana)
Sisäpinnat ja tilaosat (akustoinnit, alakatot)

Piristä sisustusta värillisillä akustiikkatuotteilla

Kivivillapohjaisen Rockfon Color-all^® -akustiikkaratkaisun vivahteikkailla sävyillä voi luoda erilaisia tunnelmia klassisen hienostuneesta aina dramaattiseen tai kodikkaaseen. Suljetussa kierrossa kierrätettävän tuotteen akustiset ominaisuudet ja paloluokitus ovat erinomaiset.

Kalusteet ja varusteet (asuintilat, keittiöt, kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisäpinnat ja tilaosat (muovituotteet)

Uusi Durat Plus sisältää noin 80 prosenttia kierrätysmateriaalia

Maailman ensimmäinen PET-hartsia ja kierrätettyä komposiittia yhdistävä materiaali

Durat tuo ensimmäisenä maailmassa myyntiin solid surface -komposiitin, jossa yhdistetään kierrätysmateriaalista valmistettu PET-hartsi ja kierrätetty solid surface -komposiittimateriaali. Duratin kehittämän Durat Plus- tuotteen raaka-aineena voidaan hyödyntää kaikkien valmistajien solid surface-materiaalia. PET-hartsi valmistetaan muun muassa muovisissa juomapulloissa käytettävästä PET-muovista.

Yhteistyössä (Julkisivuyhdistys JSY ry)

BLOGI

Parvekekaiteiden turvallisuus selvityskohteena

Kirjoittaja: Inari Weijo

Suomessa on suhteellisen harvinaislaatuista, että rakennustyömailla tai rakennuksissa tapahtuu onnettomuuksia, joissa tavanomaisen käytön seurauksena syntyy vakavia tapaturmia ja henkilövahinkoja. Viime vuosikymmenien uutiset parvekkeiden kaiteisiin liittyvistä onnettomuuksista ovat siten poikkeuksellisia ja huolestuttavaa kaikille, niin rakennusalan ammattilaisille kuin rakennusten käyttäjille ja omistajille.

Yhteistyössä

BLOGI

Tila- ja arkkitehtisuunnittelun todellinen vaikutus kestävyyteen on merkittävä

Kirjoittaja: Taru Lehtinen

Kun pääsuunnittelija yhdessä kestävän rakentamisen astiantuntijan kanssa auttaa tilaajaa kytkemään vähähiilisyystavoitteet hankkeisiin oikea-aikaisesti, saavutetaan kokonaisvaltaisesti kestävä hanke. Tulokset näkyvät ympäristövaikutuksissa, käyttäjien hyvinvoinnissa sekä elinkaarikustannuksissa.

Sisäpinnat ja tilaosat (lattiat ja päällysteet, matot, tekstiilit)

Pienennä toimitilan hiilijalanjälkeä valitsemalla vähähiilinen tekstiililaatta

Vähähiiliset pintamateriaalivalinnat auttavat hillitsemään toimitilauudistuksista aiheutuvia hiilipäästöjä. Interfacen vähähiilisten, akustoivien tekstiililaattojen valmistuksessa käytetään kierrätettyjä ja biopohjaisia materiaaleja

Kalusteet ja varusteet
Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat
Valaistus

Habitare vie suomalaista muotoilua maailmankartalle

Habitaren vahvasti kasvava ammattilaisalusta Habitare Pro tähtää suomalaisen muotoilualan kansainvälistymiseen sekä ammattilaisyleisön verkostoitumis- ja liiketoimintamahdollisuuksien tukemiseen. Monipuolinen ohjelmatarjonta on suunniteltu muotoilualan ammattilaisten mielenkiinnon kohteita silmällä pitäen.

Sisäpinnat ja tilaosat (lattiat ja päällysteet)

Vastuullisesti valmistetut lankkulattiat

Jos halut suojella luontoa, sinun tulisi valita puupohjainen lukkopontillinen lattia, jonka voi kierrättää, joka on paikallisesti valmistettu ja jonka raaka-aine tulee FSC-sertifioiduista metsistä. Lattian puisen pintakerroksen tulisi olla ohut ja kovetettu, jotta yhdestä tukista voitaisiin valmistaa iso määrä lattiaa ja jotta lattia kestäisi käytössä pitkän aikaa. Tällä periaatteella ruotsalainen Välinge Innovation AB kehitti käänteentekevät kovetetut puulattiansa. Nämä kovetetut Bjelin-lankkulattiat ovat kovempia, kosteutta kestävämpiä ja edullisempia ja ennen muuta ympäristöystävällisempiä kuin vastaavat perinteiset puu-, muovi- ja keramiikkalattiat.

KOLUMNI

Ihminen oli osa luontoa?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola

KUN ON saanut elää lapsuutensa kultaisella 80-luvulla, on tähän mennessä ehtinyt pyöritellä silmiään moneen kertaan ihmetellessään ylenmääräiseltä tuntuvaa suojelua leikkiviä lapsia kohtaan. ”Älä kiipeä sinne, varo tuota, ota kaiteesta kiinni, varo ettet liukastu, kypärä päähän jne.”

Runko ja rakennustuotteet (eristeet, julkisivutuotteet, rakennuslevyt, ulkoverhous)

Julkisivut kannattaa korjata kunnolla

Rakennusten ulkoseinien lämmöneristyksen parantaminen on ympäristön kannalta myönteistä. Ulkoseinien uusiminen tyylikkäiksi ja energiatehokkaiksi tyypillisesti nostaa kiinteistön arvoa ja asumismukavuutta. Samalla taloyhtiössä voidaan saada merkittävääkin säästöä energiakustannuksissa.