Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Ilmala 2:n katon ja ylimpien kerrosten peruskorjaus tehtiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen

Ilmala 2 -vesitornin vesikaton sekä kattorakennuksen kahden ylimmän kerroksen julkisivun ja sisätilojen peruskorjaus valmistui vuonna 2023. Suojellun rakennuksen omaleimainen ulkoasu säilytettiin ja sisätilojen toiminnallisuutta parannettiin.

HELSINGIN SEUDUN ympäristöpalvelujen eli HSY:n omistamaa, Helsingin Ilmalassa sijaitsevaa Ilmala 2 -vesitornia peruskorjattiin vuosina 2022–2023. Peruskorjaushankkeen tavoitteena oli suojellun rakennuksen perusparannus teknisesti ja toiminnallisesti.

”Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana oli varmistaa erinomainen vesihygienia sekä projektin aikana että töiden valmistuttua. Teknisesti haastavassa kohteessa saavutettiin erittäin hyvä lopputulos hyvällä suunnittelulla, isoilla rakenteellisilla muutoksilla sekä poikkeuksellisilla teknisillä ratkaisuilla”, kertoo kohteen vastaava rakennussuunnittelija, arkkitehti Leonardo Kontinen AFRY Ark Studiolta.

”Projekti eteni kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa saneerattiin vesitornin vesikatto sekä kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen julkisivurakenteet, toisessa peruskorjattiin kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen sisätilat. Yhteistyö kaikkien mukana olleiden toimijoiden kanssa sujui hyvin, ja lopputulos on erinomainen”, kertoo tilaajan ja käyttäjän edustaja, tekninen isännöitsijä Santeri Rinta-Kanto HSY:ltä.

Projektissa kohdattiin useita haasteita. Esimerkiksi purkutöiden yhteydessä paljastui 1970-luvun piirustuksista poikenneita toteutuksia, joiden vuoksi korjaussuunnitelmia oli päivitettävä pikaisella aikataululla vastaamaan todellista tilannetta.

”Avoin, ajantasainen ja hyvä viestintä auttoi ratkaisemaan haasteet. Projektia edistettiin erittäin hyvässä yhteistyössä kaikkien osapuolten välillä. Hektisimmässä vaiheessa suunnittelutiimi kiersi kohteella viikoittain. Saimme urakoitsijalta nopeasti tiedon poikkeavista rakenneratkaisuista, joten niihin päästiin reagoimaan jo ennen käyntiä kohteella”, sanoo vastaava rakennesuunnittelija Esko Muikku AFRYltä.

Keveyttä kattoon uusilla materiaaleilla

Ensimmäisessä vaiheessa peruskorjattiin vesikatto sekä vesitornin kattorakennuksen julkisivu. Alkuperäiset vesikaton rakenneratkaisut sekä vesien kallistusohjaukset olivat betonirakenteiset ja hyvin raskaat. Peruskorjauksessa kallistukset poistettiin runkobetoniin saakka.

”Betonikallistusten poistamisen myötä kattorakenne keveni merkittävästi, mikä pienentää kantavien rakenteiden käyttöastetta ja pidentää rakenteiden elinkaarta. Vesitornin ja kattorakennuksen uudet katerakenteet toteutettiin tasaiselle runkobetonille”, sanoo Muikku.

Uudet kallistukset ja vesien ohjaukset toteutettiin solulasista, jonka päällä asennettiin bitumikermit. Solulasirakenteet toimivat lämmöneristeenä, höyrysulkuna ja vesieristeenä sekä turvaavat vesialtaiden hygieenisyyden.

Julkisivu suunniteltiin varhaisessa vaiheessa

Kahden ylimmän kerroksen julkisivurakenteet korvattiin uusilla, visuaalisesti alkuperäisen kaltaisilla ratkaisuilla. Rakennuksen julkisivut on suojeltu asemakaavassa SR2-merkinnällä, joten projekti eteni tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

”Kävimme useita keskusteluja Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Keskustelujen tavoitteena oli varmistaa, että rakennus säilyttää alkuperäisen ilmeensä ja luonteensa. Julkisivurakenteet suunniteltiin detaljitasolle asti jo ennen rakennusprojektin käynnistämistä, jotta omaperäinen ulkomuoto säilyy”, sanoo Kontinen.

”Varhaisessa vaiheessa tehdyillä detaljitason suunnitelmilla varmistettiin, että julkisivun alkuperäiset mittasuhteet säilyvät. Suojelumerkinnän vuoksi kohteen suunnittelu vaati poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä arkkitehtisuunnittelijan ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa, jotta kohteelle voitiin myöntää rakennuslupa”, Muikku sanoo.

Betonilaatat korvattiin keraamisilla laatoilla

Ilmala 2 -vesitornin alkuperäinen alumiinipintaprofiileista ja teräsrungosta koottu julkisivurakenne korvattiin alumiinijulkisivujärjestelmällä. Alumiinijulkisivujärjestelmä liitettiin vesihygienian turvaamiseksi vesikattorakenteisiin tarkasti. Erinomaiseen lopputulokseen päästiin panostamalla suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan.

”Alkuperäisessä julkisivussa käytettiin painavia betonikuoria, joiden tilalle valittiin visuaalisesti betonia jäljittelevät keraamiset julkisivulevyt. Harkitsimme betonisten julkisivulaattojen kunnostamista, mutta päädyimme korvaamaan ne keraamisilla julkisivulaatoilla, sillä ne ovat huomattavasti betonilaattoja kevyempiä”, Kontinen sanoo.

Vanhat ikkunat korvattiin uusilla, nykyisten rakennusmääräysten mukaisilla ikkunalasituksilla. Ikkunalasituksissa hyödynnettiin uusien lasiteknologioiden mahdollisuuksia. SR2-merkinnän vuoksi lasien ulkonäkö oli tarkkaan määritelty, ja kohteeseen valittiin vähärautainen, täysin kirkas lasi. Ikkunalasitusten U-arvot tuotiin nykypäivään. Kesäisin rakennukseen kohdistuva lämpökuorma on huomattavan suuri, joten ikkunoihin valittiin selektiivilasi.

Sisätiloihin mittavia muutoksia

Peruskorjauksen toisessa vaiheessa uudistettiin kattorakennuksen kahdeksannessa ja yhdeksännessä kerroksessa sijaitsevat ravintola Vesilinnan ravintolasali ja keittiötilat sekä kokoustilat ja muut tilat. Kattorakennuksen runko on muuntojoustava, mikä mahdollisti laajamittaiset sisätilojen muutostyöt.

Tilojen toiminnallisuuden parantamiseksi kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen lattiaan puhkaistiin porrasaukko kantavan rakenteen läpi, ja rakennuksen jäykistävän kuilun läpi tehtiin keskikäytävät.

”Keskikäytävien ja uuden porrasaukon toteutus oli hintavaa ja haastavaa, mutta paransi tilojen toiminnallisuutta huomattavasti. Uusi porras yhdistää kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen luontevasti toisiinsa”, Kontinen toteaa.

”Tilojen liikuntasaumojen toteutus vaati useiden erilaisten ratkaisujen käyttämistä, jotta kokonaisuudesta tuli toimiva ja vesitiivis. Ravintolan keittiöön kehitimme yhteistyössä tuotetoimittajan kanssa uudenlaisen, vesitiiviin liikuntasaumaratkaisun, joka täyttää lattiakaivollisen märkätilan vaatimukset”, Muikku kertoo.

Tilat tuotiin taloteknisesti nykypäivään. 1970-luvun toteutuksessa talotekniikan määrä oli huomattavasti nykyvaatimuksia pienempi, joten kanavia täytyi laajentaa.

”Talotekniikkaa uudistettaessa haasteita toivat poikkeamat alkuperäisiin piirustusten mittojen ja toteutettujen ratkaisujen välillä. Piirustusten ja todellisten rakenteiden välillä saattoi olla kymmenenkin senttimetrin heittoja. Rakennusvaiheessa pidimme säännöllisesti työmaapalavereita urakoitsijan kanssa, jotta talotekniikan toteutus onnistui suunnitellusti”, Kontinen kertoo.

Tavoitteena selkeät ja toiminnalliset tilat

Peruskorjattavat tilat purettiin kantaviin rakenteisiin saakka, ja tilajakoihin tehtiin huomattavia muutoksia. Ennen uudistusta kahdeksannessa kerroksessa oli useita pieniä apu- ja varastotiloja, ja käytävät olivat ahtaat ja sokkeloiset. Tilaajan toiveena oli saada lisää kokoustilaa.

”Ratkaisuja tilajakoon pohdittiin yhdessä tilaajan kanssa. Toteutimme kahdeksannen kerroksen itäpuolelle 80 hengen monikäyttötilan, jota voi käyttää muun muassa kokoushuoneena ja ravintolan yksityistilaisuuksissa”, sanoo Kontinen.

Monikäyttötilan kolmelta sivulta avautuu ikkunat ympäröivään maisemaan, ja tilan lasinen sisäseinä avautuu uudelle keskikäytävälle. Ikkuna- ja lasipinnat tuovat tilaan hengittävyyttä ja avaruutta. Lasiseinä on varustettu verhoilla, joilla tilaan saa tarvittaessa yksityisyyttä. Uuden keskikäytävän toiselle puolelle sijoitettiin tukitiloja, kuten wc- ja siivoustilat.

Yhdeksännessä kerroksessa sijaitsevat ravintola Vesilinnan ravintolasali ja keittiötilat. Peruskorjauksessa panostettiin ravintolatilojen nykyaikaistamiseen ja toiminnallisuuden parantamiseen.

”Aiemmin ravintolasalin seinustalla sijainnut astianpesutila siirrettiin kerroksen keskialueelle, minkä ansiosta ravintolaan saatiin lisää asiakaspaikkoja. Uusi keskikäytävä sujuvoittaa liikkumista keittiön, ravintolasalin ja astianpesutilan välillä. Keittiöstä ravintolasaliin johtaa oma kulkuväylä, ja ravintolasalista keittiöön kuljetaan astianpesutilan kautta”, Kontinen kuvailee.

Ajaton, seesteinen tunnelma sisustusratkaisuilla

AFRY Ark Studio suunnitteli kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen sisustusratkaisut. Sisustuksen lähtökohtana oli kunnioittaa rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria.

”Pyrimme sisustuksessa seesteiseen tunnelmaan ja ajattomaan tyylikkyyteen, joka antaa tilaa arkkitehtuurille ja maisemalle. Ravintola Vesilinnan saliin valitsimme sinisen katon. Värivalinnalla luodaan vaikutelma, että maisemien yläpuolella kaartuva taivas jatkuu sisätiloihin”, kertoo sisustusarkkitehti Anni Vigren AFRY Ark Studiolta.

Alakaton sininen ritilärakenne kunnioittaa ilmeeltään alkuperäisen sisustuksen ruskean sävyistä, pieniruutuista ritiläkattoa, mutta tuo tilaan modernin ilmeen. Muut pinnat ovat sävyltään neutraaleja.

”Ajaton tyylikkyys jatkuu kalusteissa. Ravintolasalia kiertävät, puurimoitetut ikkunapenkit ovat viehättävä ja toiminnallinen sisustuselementti, joka kätkee sisäänsä talotekniikkaa. Tilojen alkuperäiset ikkunapenkit olivat jo liian huonokuntoiset entisöitäviksi, joten tiloihin tehtiin alkuperäiset kaltaiset, uudet ikkunapenkkirakenteet”, Vigren sanoo.

Ravintolasalin sisäänkäynnin läheisyydessä sijaitsevan baarialueen seinissä ja osassa kahdeksannen kerroksen sisäseiniä käytetään tehosteena nanoperforoitua tammipaneelia, jolla on myös hyvät akustiset ominaisuudet. Materiaalivalinnat ja sävymaailma luovat jatkumon eri tilojen ja kerrosten välille.

Lattiaan valittiin korkkipohjainen, ekologinen ja hengittävä vaaleanruskea linoleumi. Kahdeksannessa kerroksessa käytetään linoleumin lisäksi keraamista laattalattiaa, joka hengittää saumojensa kautta.

Tilojen yleisvalaistus on toteutettu koteloiduilla kohdevalaisimilla, joiden lisäksi tiloihin sijoitettiin alakatosta roikkuvia pallovalaisimia. Näyttävyyttä tilaan saatiin portaan ja baarin yllä olevilla Vibian Guise -valaisimilla. Näyttävät valaisimet ovat ilmavia ja osin läpinäkyviä, jotta maisema ei peity mistään katselukulmasta.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: AFRY Ark Studio

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?