Meill’ on bileet, paikat sileex

VUODESTA 2018 asti valmisteltu rakentamislain uudistus saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna. Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin tekemässä muutoksia lakiin liki lennosta. ”Korjaussarjaksi” kutsuttu muutosesitys on parhaillaan lausuntokierroksella.

Mistä sitten on kysymys? – Hallitus aikoo esittää muutoksia useisiin uuden lain pykäliin. Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskemista ei tulevaisuudessa vaadittaisi korjaushankkeilta ja omakotitaloilta. Ilmastonmuutoksen kannalta askel ei ole parempaan suuntaan.

Esimerkiksi korjausrakentaminen on iso kenttä, johon mahtuu valtavia projektikokonaisuuksia ja pienenpieniä kotiremppoja. Ainakin niissä isoissa urakoissa hiililaskuri saisi nakuttaa.

Samaten omakotitalorakentamisessa hiilitase kannattaa ynnätä. Kun kerran valtaosa erillistaloista tulee talopaketteina talotehtailta, laskelmat syntyisivät aika kivutta.

Lisäksi hallitus haluaa tehdä rakennusten purkamisesta nykyistä helpompaa. Kaavaillut helpotukset kohdistuvat myös suojeltuun rakennuskantaan.

Muutosehdotuksen mukaan rakennuksen purkamiselle asemakaava-alueella tulee aina myöntää lupa, jos kaava, joka ei ole vanhentunut, sen sallii, eikä rakennusta ole lain nojalla suojeltu.

Asemakaavaa pidetään vanhentuneena, jos se on ollut voimassa yli 13 vuotta mutta edelleen suurelta osin toteuttamatta. Tähän asti niiden sisältämiä suojelumerkintöjä on silti pidetty sitovina.

Jatkossa myös asemakaavalla suojellun, kunnan omistaman rakennuksen voi purkaa, jos se ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti korjattavissa, purkumateriaaleja kierrätetään, rakennuksella ei ole enää kulttuurihistoriallista arvoa ja se ei ole valtakunnallisesti merkittävä. Eli ei muuta kuin paikat sileeksi?

Hallituksen korjaussarjasta on moni löytänyt korjattavaa. Esimerkiksi Arkkitehtiliiton näkemyksen mukaan purkamista pitäisi pyrkiä välttämään tietysti rakennusperinnön säilymisen näkökulmasta – ja vähemmän arvokkaan rakennuskannan kohdalla erityisesti ilmastosyistä. Purkamisen syy on useimmiten uuden rakentaminen, mikä lisää hiilipäästöjä verrattuna siihen, että vanhat rakennukset korjattaisiin/ muokattaisiin uuteen käyttöön.

Viime vuonna hyväksytyn rakentamislain mukaan purkuluvan edellytyksenä oli, ettei purkaminen saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelun tavoitteiden saavuttamista. Laissa oli myös pykälä, jonka mukaan purku- ja korjaushankkeissa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Hallitus on heittänyt kummatkin vaatimukset roskakoriin.

Viime vuonna hyväksytyn lain mukaan rakentamis- tai purkuluvasta voivat valittaa ely-keskus, museoviranomainen ja rekisteröidyt yhteisöt, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen ja rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen. Muutosehdotuksessa valitusoikeutta rajataan merkittävästi.

Rakennus- ja toteuttamisluvasta saavat hallituksen tuoreiden kaavailujen mukaan valittaa ainoastaan museoviranomaiset ja hekin vain, jos rakentaminen johtaa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän suojellun rakennuksen purkamiseen. Purkamisluvasta valittaminen sallittaisiin museoviranomaisille sekä ely-keskuksille silloin, kun kyseessä on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä kohde.

Jos hallitus saa tahtonsa läpi, ei esimerkiksi Arkkitehtiliitto, rakennusperintöjärjestö tai huolestunut kuntalainen enää voi purkutoimista valittaa. Ei siis ihme, että Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Asko Takala on todennut, että suunnitelluilla muutoksilla ollaan vaarantamassa suomalaisen rakennusperinnön säilymistä. Perustuslain mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille.

Korjaussarja ei myöskään kannusta kiinteistöjen pitkäjännitteiseen ylläpitämiseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti – ja on vastahangassa useiden Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten kanssa.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?