Projektiesittelyt (kohteessa mukana)
Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet)
Tyylikkyyttä toimistotaloon lasi- ja kuparirakenteilla
Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.
Rakennustyöt We Land -talon työmaalla läntisessä Helsingissä Itämerenkatu 25:ssä alkoivat lokakuussa 2021. Talon rakennuttajana toimi NCC Property Development ja sen arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy.
Kuparin julkisivuelementteihin toimitti Aurubis Finland Oy.
”We Land on upea rakennus niin Helsingin kuin koko Suomenkin mittakaavassa. Se on meillekin hieno referenssi”, luonnehtii Aurubis Finland Oy:n myynti- ja projektipäällikkö
Juha-Pekka Susi.
”Talon julkisivut ovat ikään kuin lasiseinää lattiasta kattoon, mutta paljolti myös esihapetettua kuparia. Sitä on asennettu julkisivuihin peräti 12 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 130 tonnia kuparimateriaalia.”
Rakennuksen kokonaisala on noin 37 000 neliömetriä. Vuoden 2024 alussa talo oli vielä viimeistelyssä, mutta ennen pitkää siitä tulee liki 2 500 ihmisen työpaikka. Jo työmaallakin on ollut kaikkiaan parituhatta työntekijää.
Haasteellinen rakennuspaikka
Toimistorakennus on suunniteltu näyttäväksi. Korkean 14-kerroksisen torniosan ohella huipulle avataan näköalaravintola.
Kokonaisuuteen kuuluu myös matalampi 7-kerroksinen siipi sekä maan alle rakennettu kolmikerroksinen pysäköintitalo. Viimeksi mainitussa on lähes 200 autopaikkaa, joissa kaikissa on latausmahdollisuus sähköautoille.
Suoraan tontin alapuolella sijaitsi peräti viisi tunnelia. Kolmen metrotunnelin lisäksi maan alle oli louhittu läheisen Salmisaaren voimalaitoksen hiilitunneli sekä entisen Alkon tehtaan huoltotunneli. Niinpä pohjarakennusolosuhteet olivat vaativia.
Toimistotalon tontille rakennettiin pysyvä porapaaluseinä, jonka pohja tuli enimmillään kymmenen metrin verran meriveden pinnan alapuolelle. Lisäksi tarvittiin erillinen tulvaseinä. Pohjatyöt edellyttivät paljon louhintaa metrolinjan yläpuolella, joten työt vaativat huolellista valmistelua.
Korkean talon rakentaminen merenrannan tuntumaan oli haasteellista myös muun muassa tuuliolosuhteiden takia. Kova tuuli olisi voinut pudottaa tavaroita ja asennettavia rakenneosia yläkerroksista, joten niitä jouduttiin ajoittain sitomaan lujasti kiinni työmaalla. Muutoinkin työturvallisuuteen oli kiinnitettävä erityistä huomiota.
Erikoissävy julkisivun kuparille
Uuden toimistotalon julkisivuissa on suuret ikkunat. Niiden ympärillä on kuparielementtejä, jotka on valmistettu kierrätetystä kuparista.
Julkisivuja varten valittiin Nordic Brown Light -tyyppistä kuparia. Siihen määritettiin kohteeseen soveltuva vaalea erikoissävy, yhteistyössä arkkitehdin ja Aurubis Finlandin kesken.
”Ajan saatossa julkisivun kupari hieman elää ja tummenee. Luonnonmateriaalien sävyihin syntyy lopulta aina pieniä muutoksia”, Susi mainitsee.
Julkisivu-urakoitsijana toimi liettualainen Staticus, jolle We Land -rakennus oli ensimmäinen Suomeen toteutettu kohde.
”Aurubis toimitti Staticus:lle julkisivua varten erikoissävytetyn kuparimateriaalin määrämittaisina levyinä Porista, minkä jälkeen lopulliset kuparielementit valmistettiin Liettuassa. Staticus myös asensi elementit julkisivuun.”
”Koska We Land on suunniteltu energiatehokkuudeltaan BREEAM Outstanding -luokitetuksi rakennukseksi, julkisivun kuparin piti olla sataprosenttisesti kierrätysmateriaalia”, Susi selittää.
Tyypillisesti kuparin kierrätysaste on 97 prosenttia, mutta tässä kohteessa kierrätys ja ympäristöystävällisyys siis vietiin vielä pitemmälle.
”Puhtaan kuparin kierrättäminen uudeksi raaka-aineeksi on helppoa”, vakuuttaa Susi.
Periaatteessa satoja vuosia kestävänä rakennusmateriaalina kupari oli muutoinkin luonteva valinta kestävän kehityksen mukaisen toimistotalon julkisivuun.
Isot elementit mitoitettiin tarkasti
Kuparin oikean värisävyn lisäksi myös muita We Land -talon julkisivujen yksityiskohtia on viimeistelty yhteistyössä JKMM:n projektiarkkitehti Marko Salmelan kanssa.
”Kävimme yhdessä läpi esimerkiksi kuparielementtien mitoitusta. Monissa muissakin JKMM:n suunnittelemissa kohteissa on kuparijulkisivuja”, Susi kertoo.
”We Land -talon tapauksessa kuparielementit ovat melko isokokoisia. Suurelementeissä julkisivun eristeet ja verhous ovat ikään kuin yhdessä paketissa. Rakennuksen julkisivu oli muutoinkin teknisesti haastava ja monimuotoinen.”
Talon julkisivussa on korkeiden ikkunoiden lisäksi vertikaalielementtejä, jotka osaltaan torjuvat liikalämmön pääsemistä rakennuksen sisätiloihin. Toimistotiloissa on käytetty paljolti puuta ja muita vaaleasävyisiä luonnonmateriaaleja. Tilat on suunniteltu muuntojoustaviksi.
Julkisivuelementit nostettiin työmaalla paikoilleen nosturilla. Asennustyötä varten ei siis tarvinnut rakentaa erillisiä pitkäaikaisia rakennustelineitä.
”Tällaista julkisivun asennustapaa käytetään Suomessa harvoin. Se on yleisempi Keski-Euroopassa, etenkin erityisen korkeita taloja rakennettaessa”, Susi pohtii.
”Rakentaminen on sujunut ilman viivytyksiä, ihan aikataulun mukaisesti.”
Kupari soveltuu komeisiin rakennuksiin
Kupari on tyylikäs rakennusmateriaali, jota tyypillisesti käytetään arvorakennusten julkisivu- tai kattomateriaalina.
”Valmistumassa olevan We Land -toimistotalon julkisivuissa oli alun perinkin ajatuksena käyttää kuparia juuri tästä syystä. Rakennuksesta haluttiin tehdä arvokas ja laadukas.”
”Lisäksi kupari on erittäin kestävää. Yleensä kupari on myös varsin huoltovapaa materiaali, joten kuparijulkisivut eivät vaadi huoltamista tai korjaamista läheskään niin usein kuin esimerkiksi maalatut julkisivut”, Susi muistuttaa.
Toisaalta rakennuksen välittömässä läheisyydessä Ruoholahden alueella on paljon muitakin tummaseinäisiä tiili- ja teräsjulkisivuilla varustettuja liike-, toimisto- ja teollisuusrakennuksia. Kaikkiaan noin viidesosa Helsingin alueella olevista pääkonttoreista sijaitsee Ruoholahdessa, samoin kuin esimerkiksi Kaapelitehtaan ja Tanssin talon kulttuurirakennukset.
”Talo sopii väriensä puolesta hyvin maisemaan ja ympäristöön, mutta samalla erottuu edukseen”, arvioi Susi.
Hänen mukaansa kuparilla on Suomessa yhä kysyntää, vaikka rakentaminen muutoin on viime aikoina ollut hiljenemässä.
”Arvokohteet ovat omanlaisiaan rakennuksia, ne eivät noudata rakentamisen yleisiä trendejä. Esimerkiksi Finlandia-talon kattoon asennettiin hiljattain lisää kuparia.”
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Mika Huisman
Lisätietoja: www.aurubis.fi
