Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja kasvun ja kestävyyden tavoitteet yhteen sovittavaan kaupunkisuunnitteluun, hyvinvointia tukevaan kaupunkiin ja tiivistyvien kaupunkien viherympäristöihin.

Kestävä kaupunki -ohjelman haastekimpputyössä ratkaistiin kestävyysulottuvuuksia poikkileikkaavia haasteita kuntien yhteiskehittämisen avulla. Viime vuosien (2022−2023) haastekimpputyölle valittiin kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa: kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu, hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa sekä kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa.

Haastekimpputyön tavoitteena oli tuottaa vertaisoppimista ja konkreettisia toimia, jotka edistävät laajempaa kestävyysmurrosta.

Kaupunkisuunnittelun teemassa haluttiin vahvistaa kaupunkisuunnittelun kestävyyttä ja rikastaa kaupunkitilan suunnittelua. Ratkaisuina kaupunkien omien kasvutavoitteiden ja ekologisten reunaehtojen yhteensovittamiseen ehdotettiin esimerkiksi ilmaston ja luonnon vahvempaa kytkemistä MAL-sopimuksiin sekä yleiskaavoihin sisällytettävää hiilikompensaatiota.

Hyvinvoinnin teemassa keskeisiä haasteita olivat sosiaalisen kestävyyden käsitteen selventäminen sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö ja lasten rooli kaupunkien kehittämisessä. Ratkaisuehdotuksia syntyi lapsi- ja nuorisoystävälliseen toimintaan, kuntien sisäiseen yhteistyöhön ja sosiaalisen kestävyyden konkretisointiin.

Kaupunkivihreän teemassa kehittämiskohteina olivat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, viherrakenteen lisääminen ja urbaanien viherratkaisujen hyväksyttävyyden vahvistaminen. Ratkaisuehdotuksia syntyi mm. kaupunkivihreän tilan kartoittamiseen, kaupunkivihreän suunnittelun prioriteettijärjestykseen ja paikallisen kasvilajiston käyttöön viherrakentamisessa.

Haastekimpputyön tulokset on koottu kaupungeille ja kunnille suunnattuun raporttiin – ja ratkaisuja saa vapaasti hyödyntää ja levittää.

Myös hallitusohjelmassa kaupunkien rooli näkyy. Ohjelmassa tunnistetaan kaupunkien erityispiirteet ja -tarpeet, halutaan keventää kaupunkeihin liittyviä normeja sekä hyödyntää kuntien vahvuuksia ja elinvoimaa mm. mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien eriyttäminen.

Kaupunkien kestävälle kasvulle on siis hyvät lähtökohdat? – No, lienee reilua tunnustaa, että hyvien ja kannatettavien tavoitteiden toteutuminen vaatii ripeää toimeenpanoa. Myös tiivistä vuoropuhelua ja aitoa kumppanuutta kaupunkien kanssa tarvitaan.

Oikeilla jäljillä on Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria, joka aloitti toukokuussa 2023 tutkimushankkeen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden indikaattoreista Suomessa. Näitä indikaattoreita voidaan seurata ja soveltaa kaupunginosa- ja korttelikohtaisesti.

Urbarian vuoden mittainen indikaattorihanke pohjautuu useisiin vuoropuheluihin eri johtavien asiantuntijoiden välillä, ja sen päämääränä on monipuolisesti (ja käytännönläheisesti) ohjata kaupunkikehitystä kestävämpään suuntaan. Tutkimuksen tarkoituksena on herättää keskustelua päättäjien, kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevien ja kaupunkilaisten keskuudessa. Suomen ”tulevaisuuden kaupungeista” halutaan tehdä kestävämpiä nimenomaan asukaslähtöisesti, akateemisen asiantuntijuuden avulla.

Joitakin suuntaviivojakin toki on olemassa. Ainakin YK:n kaupunkikehitysohjelman (New Urban Agenda, NUA) tavoitteet sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) tarjoavat kansainvälisen tason viitekehyksen kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreista.

Suomessa kestävyysindikaattoreiden tutkimus on silti usein painottunut kaupunkien mittakaavaan – ja mukaan on hyvä saada mittareita myös kaupunginosien tasolla. Kestävyysindikaattoreiden kartoittamisessa on ollut mukana 14 arkkitehtia, jotka ovat korostaneet mm. valon merkityksen huomioonottamista kaupunkitilassa.

Rakennusalaan liittyviä indikaattoreita ovat myös esimerkiksi esteettömyys sekä rakennusten ja rakennusosien purkamisesta syntyvät materiaali- ja energiavirrat.

Indikaattorihanke huipentuu Helsingissä kesällä 2024 pidettävään Sustainability Research and Innovation -kongressiin, jossa julkistetaan vuoden aikana tehdyn tutkimuksen tulokset.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?