Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat, kasvatuksen ja opetuksen rakennukset)
Monio on modernin hirsirakentamisen suunnannäyttäjä
Tuusulan lukio ja kulttuuritalo Monio otettiin käyttöön syyslukukauden 2023 alussa. Ainutlaatuisessa projektissa hirttä on käytetty kokonaisvaltaisella tavalla. Polveilevan aulatilan ja muunneltavien oppimis- ja auditoriotilojen ansiosta rakennus on monikäyttöinen. Monio on myös vuoden 2023 Puupalkinnon voittaja.
Kohdetiedot: Tuusulan lukio ja kulttuuritalo Monio
Rakennuttaja / Tilaaja: Tuusulan kunta, tilapalvelut
Arkkitehtisuunnittelu: AOR Arkkitehdit Oy
Sisustussuunnittelu: Haptik Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Pääurakoitsija: Lujatalo Oy
HEINÄKUUSSA VALMISTUNEESSA Tuusulan lukio ja kulttuuritalo
Moniossa toimivat lukion lisäksi Tuusulan Opisto, Tuusulan kuvataidekoulu,
Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto ja Tuusulan kunnan kulttuuripalvelut.
Rakennuksen toiminnallisen konseptin ansiosta eri toimijoille voitiin
toteuttaa monipuoliset tilat.
Moniossa on useita erityisvarusteltuja tiloja, kuten kaksi korkeatasoisesti
varusteltua ja muunneltavaa salitilaa sekä musiikin yksilöopetukseen
ja kuvataiteen opetukseen soveltuvia tiloja, kertoo projektiarkkitehtina
toiminut arkkitehti SAFA ja AOR Arkkitehdit Oy:n osakas Mikki Ristola.
Lähes kaikki Monion tilat ovat eri oppilaitosten yhteiskäytössä, joten
monikäyttöisyys ja muunneltavuus huomioitiin suunnittelussa kattavasti.
Eri oppilaitosten toiminta painottuu eri kellonaikoihin, joten tilat ovat
tehokkaassa käytössä.
Monio muodostuu
kuudesta harjakattoisesta,
kolmikerroksisesta hirsitalosta.
Yhteiskäytön ansiosta kaikki toimijat saavat paremmat tilat mihin
heillä ei olisi erikseen mahdollisuutta. Samalla erilaiset käyttäjät kohtaavat
toisensa luontevasti, mikä kannustaa eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön,
Ristola kuvailee.
Tilajakoja voi helposti muuttaa käyttötarpeen mukaisesti, mikä lisää
tilojen monikäyttöisyyttä. Molemmat rakennuksen saleista voidaan jakaa
useiksi pienemmiksi tiloiksi siirtoseinillä. Pienemmän salin näyttämöä voi
käyttää erillisenä tilana, ja nouseva katsomo on jaettavissa siirtoseinillä
kahdeksi pienemmäksi tilaksi.
Myös isoissa oppimistiloissa hyödynnetään siirtoseinäratkaisuja, joilla
luokan voi jakaa kahdeksi pienemmäksi oppimistilaksi. Pienemmissä
oppimistiloissa tilojen yhdistettävyys toteutuu taittoseinillä ja pariovilla.
Sisäkatumainen aula yhdistää hirsitaloja
AOR Arkkitehdit valitsi Monion päämateriaaliksi hirren. Tuusulassa on pitkät
perinteet puu- ja hirsirakentamisesta, ja Monio jatkaa puurakentamisen
perinnettä modernilla twistillä.
Moderni puurakentaminen tuo kestävän ratkaisun julkisia rakennuksia
vaivaaviin sisäilmaongelmiin ja toimii hiilivarastona. Hiilen varastointi
rakenteisiin on osaratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Monio muodostuu kuudesta harjakattoisesta, kolmikerroksisesta
hirsitalosta,
jotka yhdistyvät toisiinsa korkean, hirsinoppien väliin jäävän
korkean aulatilan kautta. Hirsinopat jakavat tilat luontevasti useisiin tilaryhmiin
kerroksittain, Ristola kuvailee.
Rakennus on ensimmäinen kolmekerroksinen julkinen hirsirakennus.
Hirsitalojen rungossa käytettiin Kontion painumatonta lamellihirttä, joka
sopii myös suuriin julkisiin kohteisiin.
Hirttä ei ole aiemmin käytetty näin kokonaisvaltaisella tavalla tämän
mittakaavan julkisessa rakennuksessa. Hirsitalot hahmottuvat myös
rakennuksen sisällä ja antavat rakennukselle leimallisen ilmeen, Ristola
sanoo.
Moniossa hirsirakentaminen yhdistettiin muihin puurakentamisen
menetelmiin. Pystyrakenteissa on käytetty liimapuuta, ja rakennus on jäykistetty
puisilla vinopilareilla. Myös vesikattorakenne ja välipohjat on toteutettu
puusta.
Rakennus on ensimmäinen
kolmekerroksinen julkinen
hirsirakennus.
Varuskunta-alueen henki näkyy julkisivussa
Julkisivun arkkitehtuuriin on ammennettu vaikutteita rakennuksen ympäristöstä.
Monio sijaitsee Tuusulan Hyrylän vanhan varuskunta-alueen tuntumassa.
Varuskunta-alueen henki näkyy Monion massoittelussa, julkisivussa
ja materiaalivalinnoissa. Rakennuksen yleisilme on ryhdikäs, ja hirsitalojen
harjat toistavat ympäröivien rakennusten mittakaavaa ja hahmoa.
Monion julkisivussa säilytettiin tuoreen puun sävy. Ajan mittaan hirsijulkisivu
patinoituu ja harmaantuu. Patinoitumisen myötä uusi rakennus
liittyy osaksi alueen historiallista kerroksellisuutta.
Moderni hirsirakentaminen tuo kiinnostavia mahdollisuuksia arkkitehtuuriin
ja liittää uuden rakennuksen osaksi alueen historiaa. Monion
tontilla sijaitsee vanha hirsirakennus, ja alueella on käytetty hirttä muun
muassa Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, Ristola kertoo.
Hirsitalojen päätykolmioiden ornamenttiaihe viittaa vanhojen varuskuntarakennusten
päätykolmioihin. Säleiköistä toteutetuilla ornamenteilla
on lisäksi toiminnallinen ja tekninen ulottuvuus: niiden takana sijaitsevat
raitisilmakammiot, joista raitisilma otetaan ullakolla sijaitseviin ilmanvaihtokoneisiin.
Hirren lisäksi julkisivussa näkyvät lasi ja sinkitty pelti, jota käytetään
katossa, julkisivun pellityksissä ja täydentävissä metalliosissa. Pihan puolen sisäänkäynnissä ja poistumisporraskatoksessa verhoiluna käytetään
paloteknisistä syistä tiiltä.
Punatiili on leimallista vanhalle varuskunta-alueelle, joten se liittää
omalta osaltaan rakennuksen ympäristöönsä. Punainen tiilensävy jatkuu
piha-alueella punaisena maatiilenä sekä aulatilan ensimmäisessä kerroksessa
punaisesta tiililaatasta toteutetuissa lattioissa.
Monikäyttöisyys ja
muunneltavuus huomioitiin
suunnittelussa kattavasti.
Polveileva aulatila on kutsuva ja elämyksellinen
Hirsitaloissa sijaitsevat oppimisalueet muodostuvat oppimisaulasta ja sitä
ympäröivistä eri kokoisista oppimistiloista. Oppimisalueiden toiminta laajenee
aulatilojen avoimiin oppimis- ja työskentelytiloihin.
Hirsinoppien väliin jäävät sisäkatumaiset aulatilat ovat korkeita tiloja,
jotka jatkuvat yhden kerroksen korkuisina hirsitalojen sisään. Hirsitalot
yhdistyvät toisiinsa ylemmissä kerroksissa silloilla.
Aula muodostaa rikkaan, polveilevan sisätilan hirsitalojen välille.
Halusimme luoda elämyksellisen, inspiroivan ja kiinnostavan tilan, johon
voi jäädä työskentelemään matalalla kynnyksellä ja jota voi käyttää erilaisiin
tilaisuuksiin, Ristola kuvailee.
Yksi sisäkaduista on suunniteltu galleriatilaksi, joka on kaikille kävijöille
avoin rakennuksen aukioloaikoina. Sisäkaduille tulee runsaasti
luonnonvaloa aulatilojen päissä olevista lasiseinistä sekä aulan yläosan
kahdesta suuresta yläikkunasta. Lasirakenteet ja luonnonvalo luovat vaikutelman
ulkotilasta.
Sisätilojen seinissä näkyvät hirsitalojen hirsirungot. Hirsitalojen kevyet
sisäseinät on maalattu valkoisiksi. Eri tilojen puulattiat ja harmaasävyiset
polyuretaanilattiat täydentävät rauhallista värimaailmaa. Kiintokalusteiden
verhoilussa käytetyt tekstiilit ja lasiseinien verhot tuovat hillittyjä väriläikkiä
neutraaliin värimaailmaan.
Sisätilojen seinissä
näkyvät hirsitalojen
hirsirungot.
Monikäyttöisyyttä teknisillä ratkaisuilla
Liikunta- ja juhlasalin alaslaskettava sähkönjakeluristikko tuo tilan käyttöön
joustavuutta. Sähkönjakeluristikon avulla voidaan helposti järjestää
riittävä määrä sähköpistokkeita ja internetkaapelipisteitä ylioppilaskirjoituksiin
kokelaiden ulottuville.
Monio on Suomen ensimmäinen koulurakennus, jossa tämänkaltainen
sähkönjakeluristikko on otettu käyttöön. Ratkaisu vaati paljon suunnittelua,
mutta tuo myös huomattavia hyötyjä. Ristikoiden avulla sali
muuntautuu nopeasti eri käyttötarkoituksiin eikä hankalia jatkojohtoja tarvita,
kertoo Ristola.
Oppimistiloissa sähkönjakelusta on huolehdittu upottamalla pistorasiat
lattiaan helposti opiskelijoiden ulottuville.
Rakennuksessa on akustisesti ja ääneneristävyydeltään vaativia tiloja,
kuten liikunta- ja juhlasali, auditorio ja musiikin opetustilat. Musiikin yksilöopetustiloihin
toteutettiin kaksinkertaiset väliseinärakenteet, ja lattioiden
pintalaatat sekä alakatto on erotettu rakennuksen rungosta ääneneristävyyden
parantamiseksi.
Salien monikäyttöisyyttä tuetaan muunneltavilla akustiikkaratkaisuilla.
Kaikuaikaa voidaan säädellä salien seinille asennetuilla akustoivilla rullaverhoilla,
jotta esimerkiksi liikunta- ja juhlasali muuntautuu niin musiikkiesitysten
tarpeisiin kuin liikuntasalikäyttöönkin.
Projekti oli erittäin mielenkiintoinen. Oli upeaa olla mukana suunnittelemassa
aivan uudenlaista julkista rakennusta, joka toimii puurakentamisen
suunnannäyttäjänä. Monikäyttöisiksi suunnitelluissa aulatiloissa ja
piha-alueella on jo tänä syksynä järjestetty erilaisia tapahtumia. Toivottavasti
kuntalaiset ottavat rakennuksen omakseen ja hyödyntävät Moniota
jatkossakin monipuolisesti, Ristola sanoo.
Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Anders Portman