Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku tällä hallituskaudella.

Historiaa: lähiöohjelmia on ollut eri hallituksilla vuodesta 2008 lähtien. Sipilän hallituksen (2015–2019) aikana ohjelmaa ei ollut, kuten ei nykyisenkään hallituksen. Asumisesta vastaavan ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan lähiöihin pyritään panostamaan nyt MAL-sopimusten kautta.

Valtio tekee näitä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia vain suurimpien kaupunkien kanssa. MAL-soppari taipuu ministerin mukaan esimerkiksi lähiöiden joukkoliikenneyhteyksien sekä juna- ja metroasemien viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseen.

Maakunnissa tuskin riemusta hihkutaan, jos metroasemaa ehostetaan. Takavuosina Seinäjoen ja Lappeenrannan kaltaiset kaupungit saattoivat saada valtiolta tuntuvaa tukea lähiöiden kokonaisvaltaiseen kohentamiseen. Rahalla on kunnostettu puistoja, parannettu valaistusta, palkattu lähiötaiteilijoita…asukasviihtyisyyden lisäksi nousee lähiöiden veto- ja pitovoima.

Esimerkiksi Tampereella ohjelmiin valittujen lähiöiden suunta on kääntynyt positiivisempaan suuntaan. Tästä on tosin vaikea päätellä, onko kyse voittajakonseptista vai yksinkertaisesti siitä, että Tampereella on viime vuosina onnistunut kaikki. Joka tapauksessa Tampereen Tesomassa ja Hervannassa pitkäjänteisesti tehty työ on kantanut hyvin hedelmää.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitää lähiöohjelman puuttumista isona menetyksenä. Useat hallinnonalat sekä käytännön ja tieteellisen tutkimuksen yhdistävälle valtakunnalliselle lähiöohjelmalle todella on tarvetta, jo yksin siksi, että vähät rahat pitäisi kohdentaa viisaasti.

Vaattovaara ei usko meidän olevan vielä siinä pisteessä, että lähiöiden pelastamiseksi olisi joku yleispätevä resepti. Hyvät neuvot ovat silti kalliit: lähiöt ovat joka neljännen suomalaisen koti.

Istuvat kansanedustajat eivät lähiöohjelman perään haikaile. Ylen lokakuisen kansanedustajakyselyn vastaajat ovat sitä mieltä, että valtion ei pidä lisätä puuttumistaan lähiöiden eriytymiskehitykseen.

110 vastanneesta kansanedustajasta 53 on tätä mieltä; vastaavasti valtion vahvempaa puuttumista kannattaa 47 edustajaa.

Valtion aktiivisemman lähiöpolitiikan puolestapuhujat nostivat esiin lähiöohjelman ja toivat esille huolensa lähiöiden eriytymisestä. Moni heistä kysyy, ollaanko lähiöissä lipsumassa ”Ruotsin tielle”, jolla tarkoitetaan esimerkiksi alhaisen tulotason, syrjäytymisen ja heikon koulutustason keskittymistä tietyille alueille. Ja toki vastauksissa nousevat esiin myös MAL-sopimukset valtion ohjauskeinona.

Ylen kysely paljastaa, että puolueiden sisälläkin vastauksissa on hajontaa. Ainoastaan RKP:n edustajat ovat yksimielisiä siitä, ettei valtion pidä puuttua enempää lähiöiden kehitykseen; vasemmistoliitossa puolestaan ollaan (yhtä edustajaa lukuun ottamatta) sitä mieltä, että valtion roolia pitäisi lisätä.

MAL-sopimusten autuaaksi tekevään voimaan uskovien on kuitenkin hyvä muistaa, että niiden keinovalikoima on rajattu. Asukkaiden viihtyvyys nimittäin nousee nohevasti – ihan noin yleisen elämänkokemuksen perusteella – esimerkiksi ulkoalueita ja -liikuntapaikkoja kunnostamalla ja lisäämällä. Tällaiset operaatiot eivät kuitenkaan MAL-sopimusten piiriin kuulu.

Valtakunnallinen lähiöohjelma toisi juuri sitä strategista selkänojaa, jota jokainen hallitus peräänkuuluttaa silloin, kun se haluaa vaikuttaa fiksulta. Kun kaupungit voivat oppia toisiltaan siitä, mikä toimii ja mikä ei, oppiminen nopeutuu. Myös tutkimustiedon jakaminen kansallisen ohjelman kautta antaisi suuntaviivoja ja pontta lähiöiden kehittämiseen.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?