Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku tällä hallituskaudella.

Historiaa: lähiöohjelmia on ollut eri hallituksilla vuodesta 2008 lähtien. Sipilän hallituksen (2015–2019) aikana ohjelmaa ei ollut, kuten ei nykyisenkään hallituksen. Asumisesta vastaavan ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan lähiöihin pyritään panostamaan nyt MAL-sopimusten kautta.

Valtio tekee näitä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia vain suurimpien kaupunkien kanssa. MAL-soppari taipuu ministerin mukaan esimerkiksi lähiöiden joukkoliikenneyhteyksien sekä juna- ja metroasemien viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseen.

Maakunnissa tuskin riemusta hihkutaan, jos metroasemaa ehostetaan. Takavuosina Seinäjoen ja Lappeenrannan kaltaiset kaupungit saattoivat saada valtiolta tuntuvaa tukea lähiöiden kokonaisvaltaiseen kohentamiseen. Rahalla on kunnostettu puistoja, parannettu valaistusta, palkattu lähiötaiteilijoita…asukasviihtyisyyden lisäksi nousee lähiöiden veto- ja pitovoima.

Esimerkiksi Tampereella ohjelmiin valittujen lähiöiden suunta on kääntynyt positiivisempaan suuntaan. Tästä on tosin vaikea päätellä, onko kyse voittajakonseptista vai yksinkertaisesti siitä, että Tampereella on viime vuosina onnistunut kaikki. Joka tapauksessa Tampereen Tesomassa ja Hervannassa pitkäjänteisesti tehty työ on kantanut hyvin hedelmää.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitää lähiöohjelman puuttumista isona menetyksenä. Useat hallinnonalat sekä käytännön ja tieteellisen tutkimuksen yhdistävälle valtakunnalliselle lähiöohjelmalle todella on tarvetta, jo yksin siksi, että vähät rahat pitäisi kohdentaa viisaasti.

Vaattovaara ei usko meidän olevan vielä siinä pisteessä, että lähiöiden pelastamiseksi olisi joku yleispätevä resepti. Hyvät neuvot ovat silti kalliit: lähiöt ovat joka neljännen suomalaisen koti.

Istuvat kansanedustajat eivät lähiöohjelman perään haikaile. Ylen lokakuisen kansanedustajakyselyn vastaajat ovat sitä mieltä, että valtion ei pidä lisätä puuttumistaan lähiöiden eriytymiskehitykseen.

110 vastanneesta kansanedustajasta 53 on tätä mieltä; vastaavasti valtion vahvempaa puuttumista kannattaa 47 edustajaa.

Valtion aktiivisemman lähiöpolitiikan puolestapuhujat nostivat esiin lähiöohjelman ja toivat esille huolensa lähiöiden eriytymisestä. Moni heistä kysyy, ollaanko lähiöissä lipsumassa ”Ruotsin tielle”, jolla tarkoitetaan esimerkiksi alhaisen tulotason, syrjäytymisen ja heikon koulutustason keskittymistä tietyille alueille. Ja toki vastauksissa nousevat esiin myös MAL-sopimukset valtion ohjauskeinona.

Ylen kysely paljastaa, että puolueiden sisälläkin vastauksissa on hajontaa. Ainoastaan RKP:n edustajat ovat yksimielisiä siitä, ettei valtion pidä puuttua enempää lähiöiden kehitykseen; vasemmistoliitossa puolestaan ollaan (yhtä edustajaa lukuun ottamatta) sitä mieltä, että valtion roolia pitäisi lisätä.

MAL-sopimusten autuaaksi tekevään voimaan uskovien on kuitenkin hyvä muistaa, että niiden keinovalikoima on rajattu. Asukkaiden viihtyvyys nimittäin nousee nohevasti – ihan noin yleisen elämänkokemuksen perusteella – esimerkiksi ulkoalueita ja -liikuntapaikkoja kunnostamalla ja lisäämällä. Tällaiset operaatiot eivät kuitenkaan MAL-sopimusten piiriin kuulu.

Valtakunnallinen lähiöohjelma toisi juuri sitä strategista selkänojaa, jota jokainen hallitus peräänkuuluttaa silloin, kun se haluaa vaikuttaa fiksulta. Kun kaupungit voivat oppia toisiltaan siitä, mikä toimii ja mikä ei, oppiminen nopeutuu. Myös tutkimustiedon jakaminen kansallisen ohjelman kautta antaisi suuntaviivoja ja pontta lähiöiden kehittämiseen.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?

The company presented at the Cologne trade fair its novelties for the working space, the result of four collaborations with renowned designers: a flexible, multifunctional environment with technical connotations and domestic aesthetics, a source of wellbeing thanks to a design that emphasises comfort and colour.

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin eri vaiheet on syytä tuntea, jotta hanke etenee onnistuneeseen lopputulokseen. Julkisivukorjaaminen on erikoisosaamista, jossa ammattitaitoiset tekijät, valvonta ja laadunvarmistus ovat tärkeässä osassa.

Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin. Mitä tahansa valitsemmekin, yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme.

Laattapiste-Pukkilan Perfct-suihkukaluste- ja Perfct-kylpyhuonetarvikemallistoissa yhdistyvät laadukkaat materiaalit, elegantti design ja monipuoliset toiminnallisuudet, joiden avulla voi luoda kutsuvan ja toimivan kylpyhuoneen.

Yritykset etsivät uudenlaisia, inspiroivia ympäristöjä seminaarille tai workshopille – ja aika usein energiaa ja oikeanlaista fiilistä etsitään luonnosta. Meren rannalla Salossa, Teijon historiallisessa ruukkikylässä sijaitseva Villa Seaview on yksi esimerkki kohteesta, jonka rento, vanhaa maailmaa huokuva ilmapiiri saa ajatukset lentoon.

Erilaiset ruukkuistutukset, elävät viherseinäkkeet, runsaat viherseinät ja näyttävät kattototeutukset tuovat tilaan energiaa ja harmoniaa. Viherviisikon showroom havainnollistaa, kuinka tila voidaan muuttaa viihtyisäksi keitaaksi sekä kuinka tilan tunnelmaan voidaan vaikuttaa pienilläkin ratkaisuilla.

Designiltaan viehättävät ja toiminnallisuuksiltaan tarkkaan harkitut sisätilojen varusteet ovat enemmän kuin pelkkiä käytännön ratkaisuja – ne ovat olennainen osa tilan kokonaisvaltaista muotoilua ja käyttökokemusta.

Rakennusala on murroksessa, siirtymässä kohti kiertotaloutta ja ilmastopositiivisuutta. Tämä ei vaikuta vain rakentamiseen, vaan myös suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin. Ammatti-identiteetti heijastaa yksilön käsitystä itsestään ammatillisessa roolissa ja kehittyy jatkuvasti työelämän, koulutusten ja henkilökohtaisten kokemusten kautta.

Tekstiilit ovat keskeinen osa julkisten tilojen sisustusta, vaikuttaen sekä estetiikkaan että toiminnallisuuteen. Tekstiilien valinnassa on tärkeää huomioida innovatiivisuus, kestävä design ja ekologisuus. Tekstiilien valinta julkisiin tiloihin on asia, joka arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon korostaen uusimpia innovaatioita, suunnittelun tärkeyttä ja ekologisia näkökohtia.