Projektiesittelyt (kohteessa mukana)
Runko ja rakennustuotteet (puutuotteet, rakennuslevyt)
Massiivipuulevyt tuovat tyyliä Järvenpään STEP-kampukselle
Kotimaisten massiivipuulevyjen kysyntä kasvaa koko ajan. Hiljattain CLT-puulevyjä esimerkiksi käytettiin juuri valmistuneen STEP-koulutuskampus LASTUn rakentamisessa, koska tavoitteena oli saada aikaan poikkeuksellisen hieno puurakennus.
Kainuun Kuhmossa on tuotettu CLT-puulevyjä (Cross-Laminated Timber) vuodesta 2014. Tällaiset levyt ovat jäykkiä, mutta samalla kevyitä.
”Valmistamme massiivipuulevyjä, joita käytetään pääosin kantavissa rakenteissa – paljolti seinissä, mutta yhä enemmän myös ylä-, ala- ja välipohjien laattarakenteina”, toteaa Oy CrossLam Kuhmo Ltd.:n myyntijohtaja Ville Manninen.
”Uusimmissa kehityshankkeissa CLT-rakenteisiin on pyritty saamaan aiempaa pitempiä jännevälejä.”
CrossLamin uusin tuotantolaitos otettiin käyttöön maaliskuussa 2023.
”Laitoksen myötä saimme nostettua tuotantokapasiteettiamme merkittävästi. CLT-puurakenteiden kysyntä Suomessa onkin viime aikoina edelleen lisääntynyt, toisin kuin monien muiden rakennustuotteiden”, Manninen kehuu.
Nykyään CLT-levyillä rakennetaan paljon julkisia tiloja, mutta levyt soveltuvat hyvin myös vaikkapa puukerrostalojen rakenneosiksi.
Opetustilarakennus keskelle kulttuurimaisemaa
Uusimpiin CLT-puurakenteiden referenssikohteisiin kuuluu esimerkiksi STEP-koulutuksen kampusalueelle Järvenpäähän syksyllä 2023 valmistunut opetustilarakennus.
STEP-koulutuksen järjestäjänä toimii Kirkkopalvelut ry. Rakennuksessa on ammatillisen koulutuksen ja kansanopiston työtilojen lisäksi myös 450-paikkainen monitoimisali.
Kampuksella toimivat niin ikään Kirkon koulutuskeskus ja perhepalvelukeskus.
”Järvenpään uusi oppilaitosrakennus on nimeltään LASTU. Rakennuksen vihkijäiset pidettiin syyskuussa 2023”, kertoo Kirkkopalvelut ry:n kiinteistöpäällikkö, kiinteistöneuvos Antti Kervinen.
”Olemme taloon todella tyytyväisiä. Se on täydellinen puurakennus, josta tähän mennessä on saatu hyviä käyttökokemuksia.”
Rakennus valmistui Tuusulanjärven opistoalueelle, joka sijaitsee historiallisen taiteilijayhteisön välittämässä läheisyydessä.
LASTUn rakennuspaikan ympärillä on useita eri aikakauden opetuskäytössä olevia rakennuksia. Nyt valmistunut rakennus sijoitettiin kohtaan, josta oli purettu 1950-luvulla pystytetty liikuntahalli.
”Halusimme talosta pysyvän muistomerkin tälle paikalle”, Kervinen selittää.
Suunnitteluvaiheessa rakennusmateriaaliksi valittiin kotimainen puu. Niinpä rakennus sopii nyt hyvin yhteen sekä maiseman että ympäröivien rakennusten kanssa.
Lähes 3 000-neliöisen rakennuksen runko ja ulkoseinät ovat CLT-elementtejä, jotka eivät vaadi lisäeristystä. Ylä- ja välipohjissa käytettiin ulkoseiniä kevyempiä CLT-rakennuselementtejä. Puuliitokset ja -pilarit sekä liimapuupalkit ovat näkyvillä rakennuksen korkeassa aulassa.
Sweco toimi hankkeessa puurakennesuunnittelijana. Rakennusurakasta vastasi Arkta Rakennuskultti.
”LASTUn 450-paikkaisen monitoimisalin yksi seinä voidaan avata aulaan, mikäli tarvitaan enemmän katsojatilaa”, Kervinen mainitsee.
”CLT-elementtien ansiosta rakennuksen runko saatiin todella nopeasti pystyyn.”
Ekologista rakentamista
Ville Manninen arvioi, että LASTUn rakentaminen olisi ollut paljon vaikeampi urakka ilman CLT-massiivipuurakenteita.
”Yhteistyömme pääurakoitsija Arktan kanssa toimi myös erinomaisesti”, hän kehuu.
Järvenpään STEP-kampus aloitti CrossLamilla julkisten rakennuskohteiden sarjan. Vuoden kuluessa työn alle on tullut viisi muutakin vastaavan kokoluokan julkista rakennusta.
Mannisen mukaan arkkitehdit tuntevat jo varsin hyvin CLT-massiivipuurakenteet ja niiden edut.
”Vaikka asuinrakentaminen on vähentynyt, julkisia tiloja rakennetaan entistä enemmän, ja monesti niissä on CLT-pohjaisia runkorakenteita.”
”Usein CLT-rakenteilla saadaankin aikaan näyttäviä puurakennuksia, jotka samalla ovat ekologisia ja kestävän kehityksen mukaisia.”
”Kotimaisilla materiaaleilla toteutettavat rakennusprojektit myös tukevat työllisyyttä Suomessa”, Manninen tähdentää.
Lisätietoja: crosslam.fi
Teksti: Ari Mononen
Kuvat CrossLam © Hannu Rytky
