Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy?

Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin paikka – eli mikä identiteetti on ja miksi sillä on maisema-arkkitehdille merkitystä’ palkittiin helmikuussa vuoden parhaana maisema-arkkitehtuurin diplomityönä. Työssään Mykkänen tutki maisema-arkkitehtuurin ja identiteetin suhdetta varsin perusteellisesti.

Maiseman identiteetin ymmärtämistä pidetään itsestään selvänä osana maisema-arkkitehdin tai arkkitehdin työtä. Mykkäsen diplomityö kuitenkin osoittaa, että identiteetti on usein kuviteltua moniulotteisempi ilmiö, jonka syvällinen ymmärtäminen on alalla heikkoa.

Suunnittelijoiden ymmärrystä identiteetin rakentumisesta on meillä syytä lisätä. Samalla pitää keskustella siitä työkalupakista, jonka kautta maisema-arkkitehti vaikuttaa – ei ainoastaan paikan identiteettiin, vaan sen kautta myös asukkaiden ja paikan kokijoiden henkilökohtaisiin identiteetteihin.

Tiloilla, toiminnoilla ja symboliikalla on mahdollista sekä representoida että marginalisoida identiteettejä. Diplomityössään Mykkänen käyttää esimerkkinään Kontulan keskuksen ideakilpailun aineistoa. Hän osoittaa, että alan aineistossa identiteettiä käsitellään usein pintapuolisesti, vailla inhimillistä ja sosiaalista ulottuvuutta.

Mykkänen myöntää, että moniulotteisena ja osin abstraktinakin käsitteenä identiteetti on vaikeasti määriteltävissä ja alan sisällä sitä käytetään vaihtelevin tavoin. Diplomityön esimerkki-caset kuitenkin tuovat aiheeseen konkretiaa ja näyttävät, miten paikan oma identiteetti muodostuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja vaihtelee sekä ajassa että ihmisten välillä.

Esimerkiksi Merihaka on joillekin asuinalueen sijasta harrastuspaikka, ja Vaasanpuistikko on useimmille Piritori, vaikka kaikki eivät näin ajattelisikaan. Toisin sanoen: paikan identiteettiä ei kukaan yksin voi sanella. Samalla jokainen paikka on kuitenkin potentiaalisesti merkityksellinen ihmisten identiteetille. Jos itsensä määrittely liittyy tilaan, on tilan muutos vääjäämättä muutos myös identiteettiin.

Tila on myös kategorisoitunutta. Erilaisiin toimintoihin liittyy usein valmiita oletuksia niiden käyttäjistä, ja tuottamalla näitä toimintoja sisältävää tilaa rajaamme tai mahdollistamme niihin liittyviä identiteettejä. Tuottamalla esimerkiksi rullalautailuun huonosti soveltuvaa tilaa varmistamme, etteivät harrastukseen läheisesti liittyvät identiteetit näy näissä paikoissa.

Joskus tila on kategorisoitu myös itsessään, jolloin suunnittelija ei voi vapaasti määritellä, mikä kaikki siellä on mahdollista tai ketkä kaikki tilaa voivat käyttää.

Diplomityö sisältää myös arvokasta pohdintaa ulkotilasta representaation välineenä. Esimerkkien kautta käy selväksi, kuinka niin paikannimet, paikoissa tapahtuvat toiminnot kuin tilan visuaalinen ilmekin voivat toimia representaationa. Muun muassa miesten mukaan nimetyt paikat kertovat meille, millaiset ihmiset ovat julkisessa tilassa muistamisen arvoisia.

Siinä missä kansallismaisemat representoivat virallisesti määriteltyä kuvaa suomalaisuudesta tai Suomen luonnosta, meille syntyy koko ajan myös uudenlaista, erilaista suomalaista sielunmaisemaa, esimerkiksi maahanmuuttajien ja näiden jälkeläisten kautta.

Mykkäsen mukaan inhimillisemmälle identiteettikäsitykselle on alalla todella tarvetta. Ymmärsimme identiteettejä tai emme, meillä on suunnittelijoina valtaa suhteessa niihin, hän linjaa diplomityössään.

Maisema-arkkitehdin työssä voi olla viime kädessä kyse kielestä: niistä tavoista, joilla sanoitamme maailmaa ja käsitteellistämme sen mukanaan kuljettamia merkityksiä. Maisemaa ei ainoastaan voi piirtää, vaan myös lukea, kirjoittaa Mykkänen loppusanoissaan.

Keskustelu jatkukoon.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?