mainos_1092

Runko ja rakennustuotteet (eristeet, julkisivutuotteet, ulkoverhous)

Julkisivut lämmönpitäviksi

artikkelikuva: Julkisivut lämmönpitäviksi

Rakennusten julkisivut on syytä korjata kuntoon, jotta ne kestäisivät tuulta, sadetta, kylmiä säitä ja katumelua. Sekä kukkarot että ympäristö kärsivät varsinkin siitä, että lämmitysenergiaa pääsee turhan päiten karkaamaan ulkoseinien kautta harakoille. Monesti tilanne paranee, kun julkisivujen eristystä kohennetaan korjausrakentamishankkeiden yhteydessä.

JULKISIVUJEN VAURIOT ja mahdolliset lämpövuotokohdat kannattaa selvittää jo hyvissä ajoin tulevien korjausrakentamishankkeiden suunnittelun alkuvaiheissa. Puutteet lämmöneristävyydessä ja rakenteiden tiiviydessä saadaan näkyviin muun muassa tiiviysmittauksella ja lämpökamerakuvauksella.

Lämmöneristävyyden päivittäminen julkisivuremontin yhteydessä maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi 1970-luvun kerrostaloissa saavutettava lämmitysenergiakustannusten säästö voi jo pelkällä lämmöneristystason päivityksellä olla jopa 65 prosenttia vanhaan ulkoseinärakenteeseen verrattuna. Myös vanhojen ja lämmöneristävyydeltään heikompien ikkunoiden vaihto on hyvä tehdä julkisivuremontin yhteydessä, jolloin säästöt energiakustannuksissa edelleen kasvavat.

Rakennusten julkisivujen lisäeristäminen säästää energiaa ja hidastaa ilmastonmuutosta, koska lämmitystarve vähenee. Samalla viihtyisyys ja asumisterveys paranevat, kun ilmavuodot vähenevät.

”Rakennusten julkisivujen lisäeristäminen säästää energiaa ja hidastaa ilmastonmuutosta.

Tuulettuvia ratkaisuja

Tyypillisesti julkisivueristykseen käytettävät lämmöneristyslevyt voivat olla joko pehmeitä tai jäykkiä levymäisiä eristeitä. Pehmeämmät eristeet asennetaan yleensä tuulettuviin julkisivuihin, kun taas julkisivun kuormia kantavat jäykemmät eristeet sijoitetaan joko sandwich-elementteihin tai eristerapattuihin kiviseinärakenteisiin.

Ilmastonmuutos pahentaa ulkoseinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta, koska muun muassa viistosateet lisääntyvät.

”Tuulettuva julkisivurakenne, jossa julkisivumateriaalin taakse on jätetty vapaasti tuulettuva tuuletusväli, nopeuttaa kosteuden poistumista rakenteesta ja lisää näin julkisivumateriaalin pitkäikäisyyttä”, sanoo OC Paroc Oy:n kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder.

”Tuulettuva julkisivurakenne, jossa julkisivumateriaalin taakse on jätetty vapaasti tuulettuva tuuletusväli, nopeuttaa kosteuden poistumista rakenteesta ja lisää näin julkisivumateriaalin pitkäikäisyyttä”, sanoo OC Paroc Oy:n kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder.

”Ulospäin harveneva rakenne varmistaa sen, että seinärakenteeseen edennyt kosteus pääsee kuivamaan ulospäin ja poistumaan tuuletusvälin kautta ulkoilmaan. Tästä syystä myös lämmöneristekerroksen ulkopuolella olevan tuulensuojakerroksen tulee olla hyvin vesihöyryä läpäisevä.”

Julkisivujen vauriot johtuvat usein huonosta liitoskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta. Esimerkiksi jos seinän yläosan ja räystään välistä liitosta ei ole suunniteltu riittävän tiiviiksi torjumaan viistosadetta, tuulen mukana voi kulkeutua vettä tai lunta seinä- ja kattorakenteen sisään.

Monikerroseristeet nopeuttavat asennusta

Tykkä-Vedderin mukaan julkisivukorjausten eristystöiden vauhdittamiseksi on kehitetty tuulettuviin julkisivuihin soveltuva monikerroseriste.

”PAROC Triossa yhteen eristeeseen on integroitu kolme eri toiminnallisuutta. Tällainen monitoimieriste korvaa aiemmin tarvitut erilliset materiaalikerrokset.”

”Yhdellä tuotteella ja asennuksella saadaan epätasaiseen alustaan mukautuva tasauskerros, energiatehokas paksu lämmöneristekerros sekä vesihöyryä läpäisevä mutta säältä suojaava tuulensuojakerros. Tämä tuo julkisivueristeiden asennukseen aika- ja kustannussäästöjä.”

Yhdellä tuotteella toteutettava lämmöneristysratkaisu myös yksinkertaistaa työmaalogistiikkaa ja minimoi pakkausjätteiden määrää.

”Tämäntyyppinen eristeratkaisu voi olla hyvä vaihtoehto tilanteisiin, joissa aikataulut työmaalla ovat tiukkoja.”

”Mikäli eristeen asennusalusta on tasainen, eristystyössä pärjätään hyvin myös kaksikerroseristeellä, jolloin yhdessä tuotteessa on sekä paksu lämmöneristekerros että ohut tuulensuojakerros.”

”Rakenteiden ohella myös eristeistä on tulossa entistä vähähiilisempiä.

Vähähiilisiä eristysratkaisuja

Puurakentaminen ja etenkin CLT-rakenteet eli ristiinlaminoidut massiiviset puulevyrakenteet yleistyvät rakennusten hiilijalanjälkitarkastelujen myötä. CLT-rakenteisissa ulkoseinissä koko kantava puinen rakenne pysyy kokonaisuudessaan lämmöneristekerroksen lämpimällä puolella.

Tykkä-Vedderin mukaan CLT-rakenteita varten on saatavissa tuulettuva julkisivujärjestelmä, jossa julkisivuverhous kiinnitetään CLT-rakenteeseen lämmöneristekerroksen läpi tähän tarkoitukseen kehitetyillä julkisivuruuveilla.

”Aluksi CLT:n ulkopintaan asennetaan rakennetta palolta suojaava tuulensuojapinnoitettu kivivillaeristelevy, jonka jälkeen eristekerroksen päälle kiinnitetään julkisivuverhouksen kiinnitykseen tarvittava naulauslauta pitkillä julkisivuruuveilla. Tässä ratkaisussa julkisivuruuvien käyttö kannatusjärjestelmänä minimoi kylmäsillat ja siten optimoi tarvittavan eristepaksuuden.”

Rakenteiden ohella myös eristeistä on tulossa entistä vähähiilisempiä. ”Vähähiilisiin rakenteisiin kehitetyt vähähiiliset PAROC Natura -eristeet soveltuvat sekä julkisivujen että yläpohjien eristämiseen”, Tykkä-Vedder selvittää.

Tämän sarjan tuotteet valmistetaan kotimaisesta kivestä Paraisten tehtaalla, missä on uusiutuvalla sähköenergialla toimiva tuotantolinja.

”Tuotteiden vähäiset hiilidioksidipäästöt on kompensoitu koko elinkaaren ajalle, ja hiilineutraalisuus on verifioitu SCS-sertifiointijärjestelmällä.”

Tiukempia säädöksiä tulossa lähivuosina

Euroopan parlamentin hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tulee vaikuttamaan rakennusten energiamääräyksiin ja siten myös julkisivukorjauksiin. Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusten osalta näillä hankkeilla on vaikutusta muun muassa julkisivukorjauksiin sekä niihin rakennustuotteisiin, joita käytetään rakennusten hiilijalanjäljen minimointiin.

”Julkisivukorjausten saralla on Suomessa vielä paljon tekemistä”, muistuttaa Tykkä-Vedder.

”Rakenteellinen energiatehokkuus on perusta kaikille muille energiatehokkuustoimenpiteille, joten kunnollinen eristäminen on kaiken A ja O.”

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Paroc

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 3/2024

prointerior-lehti



Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »