Runko ja rakennustuotteet (eristeet, julkisivutuotteet, ulkoverhous)

Julkisivut lämmönpitäviksi

Rakennusten julkisivut on syytä korjata kuntoon, jotta ne kestäisivät tuulta, sadetta, kylmiä säitä ja katumelua. Sekä kukkarot että ympäristö kärsivät varsinkin siitä, että lämmitysenergiaa pääsee turhan päiten karkaamaan ulkoseinien kautta harakoille. Monesti tilanne paranee, kun julkisivujen eristystä kohennetaan korjausrakentamishankkeiden yhteydessä.

JULKISIVUJEN VAURIOT ja mahdolliset lämpövuotokohdat kannattaa selvittää jo hyvissä ajoin tulevien korjausrakentamishankkeiden suunnittelun alkuvaiheissa. Puutteet lämmöneristävyydessä ja rakenteiden tiiviydessä saadaan näkyviin muun muassa tiiviysmittauksella ja lämpökamerakuvauksella.

Lämmöneristävyyden päivittäminen julkisivuremontin yhteydessä maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi 1970-luvun kerrostaloissa saavutettava lämmitysenergiakustannusten säästö voi jo pelkällä lämmöneristystason päivityksellä olla jopa 65 prosenttia vanhaan ulkoseinärakenteeseen verrattuna. Myös vanhojen ja lämmöneristävyydeltään heikompien ikkunoiden vaihto on hyvä tehdä julkisivuremontin yhteydessä, jolloin säästöt energiakustannuksissa edelleen kasvavat.

Rakennusten julkisivujen lisäeristäminen säästää energiaa ja hidastaa ilmastonmuutosta, koska lämmitystarve vähenee. Samalla viihtyisyys ja asumisterveys paranevat, kun ilmavuodot vähenevät.

”Rakennusten julkisivujen lisäeristäminen säästää energiaa ja hidastaa ilmastonmuutosta.

Tuulettuvia ratkaisuja

Tyypillisesti julkisivueristykseen käytettävät lämmöneristyslevyt voivat olla joko pehmeitä tai jäykkiä levymäisiä eristeitä. Pehmeämmät eristeet asennetaan yleensä tuulettuviin julkisivuihin, kun taas julkisivun kuormia kantavat jäykemmät eristeet sijoitetaan joko sandwich-elementteihin tai eristerapattuihin kiviseinärakenteisiin.

Ilmastonmuutos pahentaa ulkoseinärakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta, koska muun muassa viistosateet lisääntyvät.

”Tuulettuva julkisivurakenne, jossa julkisivumateriaalin taakse on jätetty vapaasti tuulettuva tuuletusväli, nopeuttaa kosteuden poistumista rakenteesta ja lisää näin julkisivumateriaalin pitkäikäisyyttä”, sanoo OC Paroc Oy:n kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder.

”Tuulettuva julkisivurakenne, jossa julkisivumateriaalin taakse on jätetty vapaasti tuulettuva tuuletusväli, nopeuttaa kosteuden poistumista rakenteesta ja lisää näin julkisivumateriaalin pitkäikäisyyttä”, sanoo OC Paroc Oy:n kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder.

”Ulospäin harveneva rakenne varmistaa sen, että seinärakenteeseen edennyt kosteus pääsee kuivamaan ulospäin ja poistumaan tuuletusvälin kautta ulkoilmaan. Tästä syystä myös lämmöneristekerroksen ulkopuolella olevan tuulensuojakerroksen tulee olla hyvin vesihöyryä läpäisevä.”

Julkisivujen vauriot johtuvat usein huonosta liitoskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta. Esimerkiksi jos seinän yläosan ja räystään välistä liitosta ei ole suunniteltu riittävän tiiviiksi torjumaan viistosadetta, tuulen mukana voi kulkeutua vettä tai lunta seinä- ja kattorakenteen sisään.

Monikerroseristeet nopeuttavat asennusta

Tykkä-Vedderin mukaan julkisivukorjausten eristystöiden vauhdittamiseksi on kehitetty tuulettuviin julkisivuihin soveltuva monikerroseriste.

”PAROC Triossa yhteen eristeeseen on integroitu kolme eri toiminnallisuutta. Tällainen monitoimieriste korvaa aiemmin tarvitut erilliset materiaalikerrokset.”

”Yhdellä tuotteella ja asennuksella saadaan epätasaiseen alustaan mukautuva tasauskerros, energiatehokas paksu lämmöneristekerros sekä vesihöyryä läpäisevä mutta säältä suojaava tuulensuojakerros. Tämä tuo julkisivueristeiden asennukseen aika- ja kustannussäästöjä.”

Yhdellä tuotteella toteutettava lämmöneristysratkaisu myös yksinkertaistaa työmaalogistiikkaa ja minimoi pakkausjätteiden määrää.

”Tämäntyyppinen eristeratkaisu voi olla hyvä vaihtoehto tilanteisiin, joissa aikataulut työmaalla ovat tiukkoja.”

”Mikäli eristeen asennusalusta on tasainen, eristystyössä pärjätään hyvin myös kaksikerroseristeellä, jolloin yhdessä tuotteessa on sekä paksu lämmöneristekerros että ohut tuulensuojakerros.”

”Rakenteiden ohella myös eristeistä on tulossa entistä vähähiilisempiä.

Vähähiilisiä eristysratkaisuja

Puurakentaminen ja etenkin CLT-rakenteet eli ristiinlaminoidut massiiviset puulevyrakenteet yleistyvät rakennusten hiilijalanjälkitarkastelujen myötä. CLT-rakenteisissa ulkoseinissä koko kantava puinen rakenne pysyy kokonaisuudessaan lämmöneristekerroksen lämpimällä puolella.

Tykkä-Vedderin mukaan CLT-rakenteita varten on saatavissa tuulettuva julkisivujärjestelmä, jossa julkisivuverhous kiinnitetään CLT-rakenteeseen lämmöneristekerroksen läpi tähän tarkoitukseen kehitetyillä julkisivuruuveilla.

”Aluksi CLT:n ulkopintaan asennetaan rakennetta palolta suojaava tuulensuojapinnoitettu kivivillaeristelevy, jonka jälkeen eristekerroksen päälle kiinnitetään julkisivuverhouksen kiinnitykseen tarvittava naulauslauta pitkillä julkisivuruuveilla. Tässä ratkaisussa julkisivuruuvien käyttö kannatusjärjestelmänä minimoi kylmäsillat ja siten optimoi tarvittavan eristepaksuuden.”

Rakenteiden ohella myös eristeistä on tulossa entistä vähähiilisempiä. ”Vähähiilisiin rakenteisiin kehitetyt vähähiiliset PAROC Natura -eristeet soveltuvat sekä julkisivujen että yläpohjien eristämiseen”, Tykkä-Vedder selvittää.

Tämän sarjan tuotteet valmistetaan kotimaisesta kivestä Paraisten tehtaalla, missä on uusiutuvalla sähköenergialla toimiva tuotantolinja.

”Tuotteiden vähäiset hiilidioksidipäästöt on kompensoitu koko elinkaaren ajalle, ja hiilineutraalisuus on verifioitu SCS-sertifiointijärjestelmällä.”

Tiukempia säädöksiä tulossa lähivuosina

Euroopan parlamentin hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tulee vaikuttamaan rakennusten energiamääräyksiin ja siten myös julkisivukorjauksiin. Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusten osalta näillä hankkeilla on vaikutusta muun muassa julkisivukorjauksiin sekä niihin rakennustuotteisiin, joita käytetään rakennusten hiilijalanjäljen minimointiin.

”Julkisivukorjausten saralla on Suomessa vielä paljon tekemistä”, muistuttaa Tykkä-Vedder.

”Rakenteellinen energiatehokkuus on perusta kaikille muille energiatehokkuustoimenpiteille, joten kunnollinen eristäminen on kaiken A ja O.”

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Paroc

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?