Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet, ovet, helat, lukot, väliseinät, tilanjako)

Toiminnalliset lasit tulevat taloihin ja toimistoihin

KUVA: PROFIN OY

Erilaisia toiminnallisia laseja asennetaan jo paljon esimerkiksi kerrostalojen ja konttoritilojen ikkunoihin ja väliseiniin. Lasien ja lasirakenteiden uudet ominaisuudet parantavat sisätilojen viihtyisyyttä ja käytettävyyttä monella tavalla.

HYVÄ ÄÄNENERISTYS on keskeistä monenlaisissa sisätiloissa. Jos tilassa on isoja ikkunoita tai lasiseiniä, ääneneristävyys on otettava erityisen hyvin huomioon lasirakenteiden toteutuksessa.

Esimerkiksi lasiliukuseinät on tehty ääntäeristäviksi, joten ne soveltuvat ominaisuuksiltaan hyvin kokoushuoneiden seiniksi. Toisaalta ne myös estävät katumelun pääsemistä asuntoihin.

Nyt lasiliukuseinät ovat yleistymässä myös siksi, että niillä voidaan yhdistää sisä- ja ulkotila yhtenäiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

”Olemme jo pitkään valmistaneet lasiliukuseiniä, jotka toimivat ulkoseininä – esimerkiksi kodin olohuoneen ja parvekkeen välissä – mutta myös sisälasiseininä vaikkapa toimistoissa, kouluissa tai julkisessa rakentamisessa”, kertoo Profin Oy:n toimitusjohtaja Ville Nevala.

”Lasiliukuseinissä on puukarmi ja puupuite. Tällaisille ratkaisuille on juuri nyt kysyntää. Muun muassa konttorissa voi olla käytävää reunustava lasiseinä, ja toimistohuoneisiin kuljetaan käytävältä liukuovien kautta.”

”Tällaisella lasiliukuseinällä on hyvä ääneneristysluokka, mittausten mukaan Rw 39. Avotilaan voi rakentaa rauhallisia neuvottelutiloja, jotka lasiseinien ansiosta ovat myös valoisia. Erilaisilla kaihdinratkaisuilla saadaan tilaan lisää muunneltavuutta sekä tarvittaessa myös näkösuojaa ja yksityisyyttä. Toimistotilojen käytettävyys paranee”, Nevala tähdentää.

”Hyvä ääneneristys on keskeistä monenlaisissa sisätiloissa.

KUVA: PROFIN OY

Lasiliukuseinällä lämmönpitävyyttä

Kun lasiliukuseinä on osana ulkoseinää, rakenteen lämmönpitävyys on oleellinen ominaisuus.

”Lasiseinän U-arvo on korkeintaan 0,8 W/m2K tai alempi. Alin arvo on 0,64”, Nevala mainitsee.

”Lisäksi lasirakenteella on hyvä ilmatiiviys ja sateenpitävyys sekä tuulenpaineen kesto.”

Nevalan mukaan Profinin lasiliukuseinä eristää liikennemelua 29–40 dB lasituksesta riippuen.

”Tämäntyyppiset lasiseinät tuovat paljon uusia mahdollisuuksia rakentamiseen. Rakenne on tiivis, lämmin, esteettinen ja tyylikäs. Se tuo asuin- ja toimistohuoneisiin tilan tuntua”, hän toteaa.

”Liukuseiniä käytettäessä ei myöskään tarvitse varata tilaa kääntyville oville. Olemme noin 25 vuoden aikana vieneet lasiliukuseinien tuotekehitystä eteenpäin, ja samaan aikaan myös lasitekniikka on kehittynyt.”

Tätä nykyä lasiliukuseiniä asennetaan kaikenlaisiin asuntoihin. ”Vuosittain toimitamme Suomeen 4 500 – 5 000 lasiseinäkokonaisuutta.”

”Liukulasiseinän asentaminen ei ole varsinaisesti vaikeaa, mutta se on tarkkaa työtä. Periaatteessa asennustyö on samantyyppinen kuin isoilla ikkunoilla. Hoidamme itse keskimäärin puolet liukuseinien asennuksista”, Nevala arvioi.

”Seiniin tulee isoja kiinteitä ja avattavia lasipintoja sekä tarkoin valittuja puukarmeja. Tällaisista rakenteista saa näyttävää arkkitehtuuria.”

Logomon sillassa on käytetty itsepuhdistuvaa lasia.
KUVA: MARC GOODWIN

Laminoitua lasia ja pinnoitteita

Tekninen myyntipäällikkö Harri Korpela Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:stä korostaa toiminnallisten lasien parantavan tilankäyttäjien viihtyvyyttä ja mukavuutta niin kotona kuin työpaikoillakin.

”Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että uudisrakentamisessa taloihin asennetaan erilaisia toiminnallisia laseja. Esimerkiksi ääneneristyksestä on tullut entistä merkittävämpi kysymys, kun asuinalueita rakennetaan aiempaa tiiviimmiksi.”

”Ääneneristys vaikuttaa paljon asumis- ja työviihtyvyyteen, mutta lasien ominaisuuksilla voidaan myös vaikuttaa vaikkapa auringolta suojautumiseen sekä palosuojaukseen. Toisaalta laseja voidaan valmistaa itsepuhdistuviksi tai huurtumattomiksi”, Korpela selittää lasien ominaisuuksia.

”Laseihin saadaan uusia ominaisuuksia usein pinnoitteilla tai esimerkiksi laminoimalla.”

Lisäksi markkinoille on tullut niin sanottuja älylaseja, jotka saadaan sähköisesti muutettua läpinäkymättömiksi. Silloin lasi-ikkuna itsessään toimii näkösuojana ja parantaa yksityisyyttä.

Heijastukset minimiin

Viime aikoina Suomenkin rakennustyömailla on alettu asentaa ikkunoihin matalaheijasteisia laseja. Aikaisemmin sellaisia on lähinnä käytetty näyttelytilojen vitriineissä.

”Etenevässä määrin halutaan, että lasi heijastaisi mahdollisimman vähän. Ratkaisu löytyy pinnoitetekniikasta, jolla lasin heijastuksia voidaan vähentää. Tällöin lasi muuttuu käytännössä näkymättömäksi”, Korpela selittää.

”Ylipäätään varsin monet toiminnalliset lasit perustuvat pinnoitteisiin.”

Korpelan mukaan matalaheijasteisia laseja on toistaiseksi asennettu muun muassa vapaa-ajan asuntoina toimiviin arvokiinteistöihin, joissa on paljon lasiseiniä tai muita suuria lasi-ikkunoita.

”Heijastamattomiin laseihin on onnistuttu kehittämään neutraali heijastusväri. Ne sopivat vaikkapa suuriin maisemaikkunoihin, joista halutaan ihailla hienoa näköalaa ilman heijastuksia.”

”Myös katsomotiloissa ja aitioissa tällaiset lasit ovat omiaan, samoin kuin museoiden sisätiloissa kalusteiden laseina.”

”Laseihin saadaan uusia ominaisuuksia usein pinnoitteilla tai esimerkiksi laminoimalla.

Aurinkosuojaus on suosittua

Jos lasipinta on lähes näkymätön, se voi periaatteessa lisätä erilaisia törmäysriskejä. Ihmiset törmäävät helpommin heijastamattomiin laseihin, mutta lintujen kanssa tilanne on toinen.

”Usein linnut törmäävät lasissa juuri heijasteeseen. Lisäksi on kehitetty lintuturvallisia laseja, joissa ulkopinnan pinnoite muuttaa heijastusta siten, että linnut tunnistavat sen esteeksi”, kertoo Korpela.

Tällainen ratkaisu on kehitetty pilvenpiirtäjiä varten, mutta se sopii kaikkiin rakennuksiin, joissa on riski lintujen törmäämisestä ikkunoihin.

Sisäkäytössä laseihin taas voidaan lisätä huomiomerkintöjä – esimerkiksi silkkipainamalla, hiekkapuhaltamalla tai tarroilla – jotta ihmiset eivät kävelisi päin lasiovia.

Matalaheijasteista lasia lasikaiteessa.
KUVA: PILKINGTON LAHDEN LASITEHDAS OY

”Heijastamattomuutta saadaan aikaan pääsääntöisesti pinnoitteilla. Pilkingtonin pinnoitteet ovat huoltovapaita ja ne kestävät lasin koko käyttöiän.”

”Matalaheijasteiseen lasiin, samoin kuin lintuturvalliseen lasiin, voidaan liittää myös auringonsuojaominaisuus.”

Aurinkosuojaus vähentää huoneistojen jäähdytystarvetta, mikä säästää energiaa. Jos käytetään auringonsuojalasin ja antikondenssilasin yhdistelmää, voidaan ehkäistä ikkunoiden ulkopintojen huurtumista.

”Tätä nykyä auringonsuojalasi on suosituin toiminnallinen lasityyppi Suomessa. Kerrostalojenkin rakentamisessa auringonsuojalasit ovat tulleet jo varsin yleisiksi”, Korpela arvioi.

Itsepuhdistuvia ikkunalaseja

Korpela toivoo varsinkin itsepuhdistuvien lasien yleistyvän rakentamisessa lähivuosina.

”Toki Suomessa on yleensä mahdollista avata ikkunat pesua varten, mutta kiinteiden ikkunoiden yleistyessä itsepuhdistuvat lasit olisivat hyödyllisiä”, hän pohtii.

Monissa korkeissa rakennuksissa kaikkia ikkunoita ei pysty avaamaan, joten ikkunanpesussa tarvitaan ulkopuolisia telineitä tai nostureita. Toisaalta itsepuhdistuvuus säästää vettä, pesuainetta ja puhdistajien työaikaa.

Pilkingtonin kehittämän itsepuhdistuvan lasin toiminta perustuu kahteen vaiheeseen, jolloin aluksi fotokatalyysireaktio hajottaa lasissa olevan lian.

Toisessa vaiheessa ikkunalasin hydrofiilinen pinnoite levittää veden tasaisesti lasin pinnalle, johon muodostuu pisaroiden sijaan nopeasti kuivuva ohut kalvo. Prosessi huuhtoo lian pois lasista ja estää valumajälkien muodostumista.

Jos itsepuhdistuvaa lasia käytetään kattoikkunana, katon kallistuskulman tulisi olla vähintään 10 astetta vaakatasosta, jotta sadevesi pystyy valumaan pois ikkunasta.

”Itsepuhdistuva ikkuna on hankintahinnaltaan tavanomaista ikkunaa kalliimpi, mutta se tuo säästöä huoltokustannuksissa”, Korpela muistuttaa.

Teksti: Ari Mononen