Katot
Rakentaminen (rakennussuunnittelu)

Katoille rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua

Jos olemassa oleviin taloihin halutaan lisää asuinneliöitä tai uutta ilmettä, niiden vesikatoille kenties rakennetaan kattohuoneistoja tai kokonaisia lisäkerroksia – ehkäpä useitakin. Kattoja täydentävän rakentamisen esteenä voi kuitenkin olla niin maisemallisia kuin rakenteellisiakin syitä.

HUONEISTOJEN NELIÖHINNAT kaupunkien ydinkeskustoissa ovat yleensä korkeita. Niinpä tonteille pyritään tyypillisesti rakentamaan niin paljon asuin- tai liiketilaa kuin mahdollista.

Tonttitilan loputtua rakentamiseen voidaan ehkä jollakin tavalla hyödyntää aiemmin pystytettyjen talojen yläpohjaa, ullakkoa tai vesikattoa.

Kevyimmillään lisärakentamissuunnitelmaan voi kuulua vaikkapa ullakkotilan jonkin osan muuttaminen ateljeetilaksi tai pieneksi kattohuoneistoksi. Silloin esimerkiksi harjakattoisen talon vesikattoa on osittain muutettava siten, että huoneistoon saadaan isot maisemaikkunat, ehkäpä ranskalainen parvekekin.

Suunnitelman tavoitteena voi olla hieno ateljeekoti, josta maisemia näkyy naapuritalojen kattojen ylitse ja jonka ikkunoista siivilöityy sinisten hetkien ja punaisten auringonlaskujen luonnonvaloa inspiroimaan kuvataiteilija- asukkaiden kankaille uudenlaisia värisävyjä.

Rakennusluvan saaminen muutostöille saattaa kuitenkin ainakin Helsingissä riippua paljolti siitä, näkyvätkö kattoon tehtävät muutokset alas kaduille tai edes naapuritaloihin. Rakennusvalvonta ei välttämättä ole aina hyväksynyt vanhojen kortteleiden yhtenäisiin kattolinjoihin sellaisia muutoksia, jotka edustavat ympäristöstä selkeästi erottuvaa yksilöllistä arkkitehtuuria.

Lisäkerroksia lähiöihin

Toisaalta myös lähiöiden 1960- ja 1970-luvuilla pystytettyjen ankeiden betonielementtitalojen karua tyyliä voisi olla syytä ja ehkäpä mahdollistakin piristää rakentamalla niiden katoille terassi- tai kattohuoneistoja, mahdollisesti jopa lisäkerroksia.

Suomessa tällaista täydennysrakentamista on selvitelty muun muassa viime vuosikymmenen KLIKK-tutkimusprojektissa (Käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti). Hankkeessa olivat mukana Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT sekä Joensuun, Kouvolan, Porvoon ja Turun kaupungit.

Lähiökerrostalot soveltuvat useimmiten hyvin lisäkerrosrakentamiseen, sillä niissä ei yleensä ole ullakkokerrosta. Monet lähiökerrostalot ovat usein myös tasakattoisia, mikä helpottaa lisäkerrosten rakentamista niin rakennuksen ulkonäön kuin teknisen toteutuksenkin kannalta.

”Tutkijoiden mukaan lisäkerrokset olisi järkevää toteuttaa kevytrakenteisina.

Hankkeen loppuraportin mukaan lähiökerrostalot soveltuvat myös rakenteensa puolesta hyvin lisäkerrosrakentamiseen. Niiden kantava runko kestää helposti kevytrakenteisen uuden kerroksen kuormat, ja usein jopa useammankin lisäkerroksen.

Tutkijoiden mukaan lisäkerrokset olisi järkevää toteuttaa kevytrakenteisina eli teräs- tai puurunkoisina, esimerkiksi CLT-tilaelementtirakenteisina. Raportissa kiinnitettiin huomiota puurakenteen paloturvallisuusominaisuuksiin ja suositettiin vaakasuoraa palomuuria vanhan talon ja uusien huoneistojen välille.

Lisäkerrosten pohjaratkaisua suunniteltaessa olisi yleensä varauduttava siihen, ettei yläpohjalaatta kestä lisäkerrosten kuormia vaan kuormat on vietävä alapuolisille kantaville seinille ja pilareille tai palkeille.

Mikäli alapuoliset kantavat rakenteet ovat kaukana toisistaan tai eivät muutoin sijaitse tarkoituksenmukaisesti uutta huoneisto- ja huonejakoa ajatellen, olemassa olevan yläpohjan päälle voitaisiin rakentaa siirtopalkisto, jonka päälle uudet kerrokset rakennettaisiin.

Jos lisäkerros muuttaa talon vähintään nelikerroksiseksi, remontin yhteydessä on asennettava myös hissi.

Liika on liikaa

Ulkomailla lisäkerrosten liiallinen rakentaminen on toisinaan aiheuttanut ikäviä onnettomuuksia. Tilanteita on usein pahentanut huono suunnittelu sekä rakennuttajien ahneus ja piittaamattomuus.

Yksi tähän mennessä vakavimmista tapauksista sattui Soulissa Etelä-Koreassa kesäkuussa 1995, jolloin Sampoongin tavaratalo sortui. Kaikkiaan502 ihmistä menehtyi ja 937 loukkaantui.

Kyseinen rakennus oli alkujaan suunniteltu nelikerroksiseksi toimistotaloksi. Kesken rakennustöiden talon käyttötarkoitusta päätettiin muuttaa ja lisätä taloon vielä viideskin kerros, samalla kun suunnitelmista poistettiin useita kantavia pilareita.

Lisäksi vesikaton päälle asennettiin 45 tonnin painoiset ilmanvaihtolaitteistot, joiden takia kattoon kohdistui nelinkertainen rasitus laskettuun maksimikantavuuteen verrattuna. Kantavissa rakenteissa oli myös käytetty huonolaatuista betonia.

Jälkiselvittelyissä paljastui romahdusvaaraa ja nopeita korjaustarpeita yllättävän monissa muissakin Soulin kerrostaloissa. Rakennuksen omistaja- rakennuttaja sai 10,5 vuoden vankeustuomion.

Ylimääräinen kattorakennelma saattoi osaltaan vaikuttaa myös Miami Beachin lähelle Surfsideen vuonna 1981 rakennetun Champlain Towers South -kerrostalon sortumiseen USA:ssa kesäkuussa 2021. Alun perin 12-kerroksiseen rakennukseen oli lisätty laaja kattohuoneisto, jota ei ollut mukana alkuperäisessä rakennusluvassa ja jota ei ollut otettu huomioon talon kantavien rakenteiden suunnittelussa.

Tapauksen onnettomuustutkinta on vielä kesken, mutta alustavien tietojen mukaan sortuma lähti liikkeelle betonisesta pihakannesta, jonka alapuolella oli autohalli sekä kellaritiloja. Kannen raudoituksessa oli pahoja ruostevaurioita.

Pihakannen sortuma asuintalon vieressä aiheutti ilmeisesti lisäkuormaa pohjakuvioltaan U:n muotoisen talon keskiosan kantaville pilareille, joita katon ylimääräinen kerros oli kuormittanut ja heikentänyt 40 vuoden ajan. Viime hetkellä talosta pelastuneet asukkaat olivat paetessaan havainneet keskiosan ulkoseinässä ison halkeaman.

Suurin osa talosta romahti 12 sekunnin kuluessa, ja 98 ihmistä kuoli. Rakennuksesta jäi pystyyn vain yksi siipiosa.

Lähteitä:
Heikkinen – Koiso-Kanttila – Soikkeli: Korjaa ja korota. Malleja ja ideoita kerrostalojen korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Oulun yliopisto, Oulu 2015.
Prisma: Romahtavat rakennukset. Dokumenttifilmi, ohj. James Franklin (Britannia 2022). Es. YLE TV1 31.1.2023.
The Sampoong Department Store Collapse Explained (interestingengineering.com).

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?