Rakentaminen (talo-opasteet)
Talotekniikka (turvatekniikka, kulunvalvonta)
Valaistus

Valaistus turvallisuuden tukena

Turvavalaistus toteutetaan kohteen ja käyttötarpeen mukaisesti. Etähallinta ja -testaus helpottavat turvavalaistuksen kunnossapitoa. Adaptiiviset järjestelmät yleistynevät lähivuosina.

TURVAVALAISTUS ON kiinteistön turvallisuusjärjestelmien oleellinen osa, jolla varmistetaan, että kiinteistöstä poistuminen onnistuu turvallisesti hätätilanteessa. Turvavalaistus toimii itsenäisesti omien virtalähteidensä varassa.

Jatkuvatoimisilla opastevalaisimilla huolehditaan poistumisteiden näkyvyydestä ja valaisusta hätätilanteiden lisäksi normaalissa arjessa. Julkisissa rakennuksissa opastevalaisimet osoittavat poistumisteiden sijainnit. Opastevalaisimilla merkitään poistumisreitti alusta loppuun saakka siten, että reitin suunta on selkeä.

Erillisillä turvavalaisimilla varmistetaan, että tilat ja erityisesti poistumistiet valaistaan myös sähkökatkon sattuessa. Turvavalaisimet syttyvät automaattisesti sähkökatkon alkaessa.

Avoimen alueen turvavalaisimilla huolehditaan, että rakennuksessa oleskelevat ihmiset eivät hätäänny jäädessään hämärään. Korkean riskin tehtävien alueilla turvavalaistus mahdollistaa tehtävien turvallisen alasajon tavallisen valaistuksen sammuessa.

”Riittävän turvavalaistuksen ansiosta paniikkia ei synny ja rakennuksessa oleskelevat henkilöt pystyvät poistumaan turvallisesti ja rauhallisesti”, sanoo Teknoware Oy:n liiketoimintajohtaja Jari Tabell.

Vuonna 1972 perustettu perheyritys Teknoware suunnittelee ja valmistaa turva- ja opastevalaisimia omilla Lahdessa sijaitsevilla tehtaillaan.

”Turvavalaistus on järjestelmä, joka on hätätilanteen sattuessa toimittava viimeisimpien joukossa, joten järjestelmän luotettavuus ja pitkäikäisyys ovat tärkeitä”, Tabell sanoo.

Laki, asetukset ja standardit säätävät turvavalaistuksesta

Turvavalaistuksen asentamista ja huoltoa säätelevät laki pelastustoimenlaitteista 10/2007, pelastuslaki 379/2011 ja sisäministeriön asetus rakennusten poistumisteiden merkitsemisestä ja valaisemisesta.

Pelastuslaissa säädetään, että uloskäytävät ja kulkureitit on tarvittaessa merkittävä ja valaistava ja opasteet ja valaisimet on pidettävä toimintakunnossa. Laissa pelastustoimen laitteista säädetään, että laitteiden tulee sopia käyttötarkoitukseensa ja olla toimintavarmoja.

Sisäministeriön asetuksessa 805/2005 rakennusten poistumisteiden merkitsemisestä ja valaisemisesta säädetään, että poistumisreitit valaistaan siten, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ottaen huomioon rakennuksen ja tilojen käyttötapa.

Asetuksessa säädetään myös, että valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan standardia SFS-EN 1838. Opastevalaisimien on oltava valaistuja jatkuvasti. Lisäksi poistumisreiteillä on oltava valaistus, joka syttyy, mikäli tavallinen valaistus joutuu epäkuntoon. Standardissa määritellään myös valaisinten maksimihavaintoetäisyys ja vaadittu suorituskyky.

Valaisimien on oltava standardin SFS-EN 60598-2-22 mukaisia. Valaistuksen ohjaukseen käytettävän keskusyksikön on oltava keskitetyn tehonsyötön järjestelmiä koskevan standardin SFS-EN 50171 mukainen.

Turvavalaistuksen toimintakunnosta huolehdittava

”Turvavalaistuksen huollosta ja kunnossapidosta vastaavat kiinteistön omistaja ja kiinteistön haltija hallussaan olevien tilojen osalta. Omistajan tai haltijan on laadittava kunnossapitoa ja toiminnan testaamista varten suunnitelma ja valvottava, että sitä noudatetaan”, sanoo Tabell.

Eurooppalaisen normin mukaan turvavalaistuksen keskusjärjestelmän toimintavarmuus tulisi tarkistaa päivittäin. Jokaiselle valaisimelle tulee tehdä toimintatesti kerran kuukaudessa. Vuosittain tehdään täystoimintatesti, jossa varmistetaan, että turvavalaistus toimii Suomen vaatimusten mukaisesti kohteesta riippuen 1–8 tunnin ajan.

”Kiinteistön omistaja tai haltija voi nimittää vastuuhenkilön, joka huolehtii huolto- ja testaustoimenpiteistä. Palo- ja pelastusviranomaiset eivät yleensä tee testauksia, mutta he voivat pyytää testipäiväkirjan nähdäkseen”, sanoo Pohjoismaiden viennin aluepäällikkö Jani Aalto Teknowarelta.

Turvavalaistuksesta voi huolehtia esimerkiksi kiinteistöhuolto tai valaistuksen voi hankkia huoltosopimuksella. Turvavalaistusalan yrityksiltä voi tilata myös kuntokartoituksen, mikäli iäkkään kiinteistön turvavalaistus kaipaa päivittämistä.

”Meillä tekninen palvelutiimi hoitaa turvavalaistusjärjestelmien huoltoja, kuntokartoituksia ja käyttöönottoja. Tarjoamme myös neuvontapalveluja suunnittelijoille”, sanoo Aalto.

Kokonaisuus toteutetaan kohteen mukaisesti

Turvavalaistuksen voi toteuttaa omilla akuilla varustettujen yksikkövalaisinten muodostamana järjestelmänä tai keskitettynä järjestelmänä, jossa valaisimet liitetään keskusakustoon.

”Turvavalaistuksen voi toteuttaa lukemattomilla erilaisilla tavoilla yhdistellen erilaisiin käyttötarkoituksin suunniteltuja valaisintyyppejä ja hallintajärjestelmiä”, sanoo Teknowaren Suomen aluepäällikkö Mikko Pönkänen.

Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla helpotetaan käyttäjän arkea. Kokonaisuuden valintaan vaikuttavat käyttötarpeet ja vaadittava suojausluokitus. Keskeistä on, että turvavalaistuksella on oma virransyöttö.

”Nykypäivänä keskitetty etävalvonta ja älykkäät testausjärjestelmät ovat yleistymässä.

”Järjestelmää valitessa voi pohtia esimerkiksi toivooko järjestelmän olevan mahdollisimman huoltovapaa koko elinkaarensa ajan. Entä halutaanko kohteeseen kiinteitä kaapelointeja vai tulisiko turvavalaistuksen olla muuntojoustava?” Aalto sanoo.

Superkondensaattoreilla huoltovapautta

”Superkondensaattorivalaisimilla ja langattomalla valvonnalla suuretkin turvavalaisinkokonaisuudet voidaan toteuttaa helposti asennettavilla yksikkövalaisimilla”, Tabell sanoo.

Superkondensaattorivalaisimissa jokainen valaisin on varustettu superkondensaattorilla, joka huolehtii valaisimen virransyötöstä jopa 15 vuoden ajan. Superkondensaattorivalaisimet ovat siten huoltovapaita eivätkä vaadi palonkestäviä kaapelointeja valaisimien välille.

Kuvassa (vas.) Teknowarelta Pohjoismaiden viennin aluepäällikkö Jani Aalto, Suomen aluepäällikkö Mikko Pönkänen sekä liiketoimintajohtaja Jari Tabell.

Akuilla toimivien valaistusjärjestelmien akut on vaihdettava aika ajoin sekä keskitetyissä järjestelmissä että yksikkövalaisimissa. Suurissa kokonaisuuksissa keskitetty järjestelmä tai superkondensaattorijärjestelmä ovat helpompia ylläpidon kannalta, mutta myös akuilla varustetuilla yksikkövalaisimilla voidaan toteuttaa suuria kokonaisuuksia.

”Sopivaan toteutukseen vaikuttavat monet tekijät. Suuressakin kohteessa voidaan käyttää yksikkövalaisimia ja pienessä keskusakustoa”, toteaa Pönkänen.

Etäohjaus on nykypäivää

Turvavalaistusratkaisua suunniteltaessa on pohdittava, mitä lisävarusteita turvavalaistukseen halutaan. Nykypäivänä keskitetty etävalvonta ja älykkäät testausjärjestelmät ovat yleistymässä.

”Nyrkkisääntönä voisi pitää, että yli 50 valaisimen järjestelmät kannattaa varustaa automaattisella testausjärjestelmällä ja etäohjauksella. Useiden kymmenien valaisinten manuaalinen tarkastaminen on aikaa vievää”, sanoo Aalto.

”Suomessa käytännössä kaikki uudet turvavalaistusjärjestelmät sisältävät joko langallisen tai langattoman etätestausjärjestelmän”, Pönkänen lisää.

Valaistuksen ohjaamisessa hyödynnetään jo älykkäitä järjestelmiä. Älykkäiden alueellisten vaihevalvonta- ja ohjausjärjestelmien avulla valaistusta voidaan valvoa ja ohjata tila-, huone- ja valaisinkohtaisesti.

”Pilvipalvelu helpottaa turvavalaistuksen hallinnointia keskitetysti. Pilvipalvelu mahdollistaa huoltopäiväkirjan ylläpitämisen paikasta riippumatta”, sanoo Tabell.

Kiinteistönhoitaja voi esimerkiksi tarkistaa pilvipalvelusta mitä valaisintyyppiä ja lamppuja kohteessa käytetään ja varata huoltokäynnille mukaan tarvittavat varaosat. Tehdyt huoltotoimenpiteet voidaan kirjata pilvipalveluun paikan päällä älypuhelimella tai kootusti päivän päätteeksi.

Adaptiivisia järjestelmiä kehitetään

Adaptiiviset turvajärjestelmät tekevät tuloaan turvavalaistusalalle. Järjestelmiä on jo markkinoilla, mutta adaptiivisia järjestelmiä säätelevä eurooppalainen standardi on vasta valmistelussa. Standardi valmistunee lähivuosina.

Adaptiiviset turvavalaistusjärjestelmät mukautuvat tilanteen vaatimalla tavalla joko automaattisesti tai manuaalisesti. Adaptiivinen järjestelmä voi esimerkiksi tulipalon sattuessa varoittaa poistumistien varrella olevasta tulesta.

”Jos oven takana palaa, opastevalossa näkyy punainen rasti. Adaptiivinen järjestelmä voi kerätä tietoa esimerkiksi palovaroittimista tai sammutusjärjestelmistä ja ohjata ihmiset turvalliselle poistumisreitille”, Tabell kuvailee.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Teknoware Oy

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?