Runko ja rakennustuotteet (auringonsuojaus, ikkunat)
Sisäpinnat ja tilaosat (auringonsuojaus)
Talotekniikka (ilmastointi ja jäähdytys)

Sisäilmasto on monen tekijän summa

Paranna sisäilmaa ja rakennuksen energiatehokkuutta sopivalla ilmanvaihdolla ja lasituksella

Yleisimpiä sisäilmaongelmia ovat liian korkeat ja liian alhaiset lämpötilat sekä tunkkaisuus. Oikein mitoitettu ilmanvaihto pitää sisäilman raikkaana ja säästää energiaa. Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa myös lasituksen lämmöneristyksellä ja aurinkosuojauksella.

SISÄILMASTO KÄSITTEENÄ kattaa monia ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavia rakennuksen ympäristötekijöitä. Sisäilman laatuun vaikuttavat muun muassa tilojen lämpö- ja kosteusolosuhteet, kaasu- ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet ja koettu vedon tunne.

”Sisäilmasta puhuttaessa mikrobiongelmat näyttäytyvät todellisuutta yleisempänä ja suurempana ongelmana. Tyypillisimpiä sisäilmaongelmia julkisissa tiloissa aiheuttavat lämpötilan hallinta sekä ilmanvaihdon toimimattomuus”, sanoo Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola.

Sisäilmahaitat havaitaan yleensä epämiellyttävinä hajuina, tunkkaisuutena, liian alhaisena tai korkeana lämpötilana ja vetona. Näkyvä home tai kosteusvauriojäljet ovat jo vakava varoitusmerkki.

Sisäilmaongelmia kannattaa ehkäistä ennalta. Rakennuksen ja talotekniikan kuntoa ja toimintaa on seurattava säännöllisesti.

”Jos merkittäviä ongelmia havaitaan, selvitetään ensin voiko rakennusta korjata vai olisiko uudisrakennus järkevämpi vaihtoehto. Nykyään kiinteistöjen kunto tutkitaan ja kartoitetaan huolellisemmin kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten. Päätöksenteon ja tehtävien toimenpiteiden tulisi nojautua tutkittuun tietoon siitä, mitä kannattaa korjata ja miten”, Ahola kertoo.

Julkisten rakennusten energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen kiinnitetään huomiota sekä uudisrakennus- että peruskorjaushankkeissa. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää säästämällä vanhasta rakennuksesta edes joitain rakenteita, mikäli niiden kunto sen sallii.

”Sisäilmaongelmia kannattaa ehkäistä ennalta.

Ilmanvaihto optimaaliseksi

Ahola on havainnut, että julkisissa tiloissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota sisäilmaan, ja sisäilman laadun parantamiseen varataan resursseja. Sisäilmassa ilmeneviä haasteita voidaan taklata kevyilläkin toimenpiteillä.

”Esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuutta parantamalla ja sisälämpötilaa säätämällä voidaan saada kuriin tunkkaisuus, joka on melko yleinen tuntemus, jos lämpötila on suosituksia korkeampi ja ilmanvaihto puutteellista”, sanoo Ahola.

Kuntien sisäilmaverkoston vuonna 2019 laatimassa ohjeessa annetaan suosituksia julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöä koskien. Ilmanvaihdon voi ohjeen mukaan pysäyttää silloin, kun rakennuksessa ei oleskella.

Ilmanvaihto tulee käynnistää viimeistään kahta tuntia ennen käyttäjien saapumista, jotta ilma ehtii tehokkaasti vaihtua ja ilma tuntuu raikkaalta. Sisäilmayhdistyksen sivustolla julkaistussa ohjeistuksessa on otettu kantaa muihinkin asioihin, joita ilmanvaihdon käytössä tulisi huomioita, joten ohjeistukseen kannattaa tutustua.

”Aalto-yliopistossa ja Tampereen yliopistossa toteutetuissa tutkimushankkeissa ei havaittu syitä, jotka vaatisivat ilmanvaihdon pitämistä käynnissä silloin, kun käyttäjät eivät ole tilassa. Ilmanvaihto kuluttaa sähköenergiaa ja lisää lämmityksen tarvetta, joten ilmanvaihdon pysäyttäminen parantaa kiinteistön energiatehokkuutta koko elinkaaren ajan”, Ahola sanoo.

KUVA: MARC GOODWIN

Kesäkaudella kuumuus saattaa tuottaa tukaluutta sisätiloihin, joten tilojen kuumenemisen estämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Lämpöolosuhteet tulisi mallintaa jo suunnitteluvaiheessa.

”Ylilämpenemisen ehkäiseminen lähtee arkkitehtuurista ja aukotuksesta. Tärkeintä on ehkäistä ylilämpenemistä rakenteellisin keinoin ja vasta sen jälkeen huolehtia viilennyksestä koneellisesti. Näin säästetään energiaa ja saavutetaan miellyttävät olosuhteet”, Ahola toteaa.

”Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttaa myös aurinkosuojaus.

Sopiva lasitus valitaan olosuhteiden mukaisesti

Kohteen käyttötarkoitukseen sopivalla lasituksella voidaan hallita julkisten tilojen sisäilman lämpötiloja ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Ikkunasuunnittelun lähtökohtana on lämmöneristävyys, joka nykypäivän ikkunoissa on jo erittäin hyvä.

Käyttötarkoituksesta riippuen, rakennukseen voidaan valita kiinteä lasitus tai avattavat ikkunat. Kiinteitä lasituksia käytetään tavallisesti esimerkiksi kauppakeskuksissa ja toimitiloissa.

Kiinteissä ikkunoissa käytetään yleensä kolminkertaista eristyslasielementtiä. Tämän hetken rakennusmääräysten mukaan ikkunoiden U-arvo saa olla enintään 1,0 W/m²K. Kaksinkertaisella lasituksella voidaan päästä parhaimmillaan rakennusmääräysten mukaiseen lasiosan U-arvoon, mutta varmimmin rakennusmääräysten mukaiset arvot saavutetaan kolminkertaisella lasituksella.

”Kunnallisen puolen julkisissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa tai kouluissa, voi olla tarvetta tilojen nopealle tuuletukselle. Tällöin avattavat ikkunat ovat sopivin vaihtoehto”, sanoo Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n tekninen myyntipäällikkö Harri Korpela.

Avattavissa ikkunoissa yleisin ikkunatyyppi on puu-alumiinirakenteinen 1+2 MSE-ikkuna. Rakennusten energiatehokkuuteen kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomiota, ja mikäli rakennusmääräysten U-arvoa tiukennettaisiin, vaatisi se siirtymistä 2+2 MSE-ikkunoihin.

Lasikerrosten määrän lisäämisen ohella U-arvoa voidaan parantaa pinnoitteilla. U-arvon parantaminen voi aiheuttaa tietyissä olosuhteissa lasin huurtumista, jota voidaan estää joko valitsemalla kohteeseen anticondensation- lasi tai varjostamalla ikkunaa esimerkiksi lipalla tai markiisilla.

”Pinnoitteet ovat kehittyneet valtavasti vuosien saatossa. Esimerkiksi Pilkington Optitherm™ S1A-lasilla päästään 1 % emissiviteettiin, kun paras mahdollinen arvo on 0 %”, Korpela sanoo.

”Sisäilmassa ilmeneviä haasteita voidaan taklata kevyilläkin toimenpiteillä.

KUVA: MIKAEL LINDÉN

Auringonsuojapinnoitteet kehittyneet huimasti

Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttaa myös aurinkosuojaus, jolla vähennetään koneellisen ilmastoinnin tarvetta. Aurinkosuojausta tarvitaan etenkin rakennuksen etelä- ja länsisivuilla, kun taas lämmöneristyksen merkitys korostuu pohjois- ja itäsivuilla.

Lasitus voidaankin suunnitella sen mukaan, mihin suuntiin ikkunat antavat ja millaisessa ympäristössä rakennus on. Kokonaisuudessa voidaan hyödyntää erilaisia pinnoitteita eri ikkunoissa, jotta kokonaisuus on mahdollisimman energiatehokas ja miellyttävä rakennuksen käyttäjille.

Selektiivinen auringonsuojapinnoite parantaa samalla lämmöneristystä, eikä välttämättä vaikuta ikkunan valonläpäisevyyteen juuri lainkaan.

”Selektiivilasit ovat hyvin kirkkaita eivätkä juurikaan leikkaa valoa, mutta auringonsuojalasit leikkaavat hieman valoa pinnoitteesta riippuen. Tuotekehityksessä on panostettu maksimaaliseen valonläpäisyyn unohtamatta aurinkoenergian kokonaisläpäisyä eli g-arvoa: uudessa Pilkington Suncool™ Q -tuoteperheessä yhdistyvät neutraali väritys, alhainen heijaste ja erittäin tehokas auringonsuoja”, kertoo Korpela.

Älyominaisuuksien hyödyntämistä tutkitaan myös ikkuna-alalla, mutta vielä tällä hetkellä korkea hinta hidastaa älykkäiden lasien yleistymistä.

”Sähköllä ohjautuvat lasit on varustettu sensoreilla, jotka tarkkailevat olosuhteita ja säätävät ikkunan valonläpäisyä ja lämmöneristävyyttä olosuhteiden mukaisesti. Uskoisin, että tulevaisuudessa älyominaisuudet tulevat yleistymään, mutta tällä hetkellä aktiiviset auringonsuojalasit ovat harvinaisia”, Korpela sanoo.

Teksti: Merja Maukonen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?