Mistä on kestävä kaupunki tehty?

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN KOORDINOIMA Kestävä kaupunki -ohjelma on versonut haastekimppuja, joita ratkaisemaan on saatu 16 kaupunkia/kuntaa. Haastekimpputyössä pureudutaan vaikeimpiin kestävyyshaasteisiin, joita ei voida ratkoa yhden organisaation tai toimialan sisällä.

Työhön on valikoitunut kaupunkien tarpeiden pohjalta kolme teemaa: kaupunkivihreä tiivistyvässä kaupungissa, kestävyystavoitteet huomioiva kaupunkisuunnittelu sekä hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävässä kaupungissa. Teemoista tekee erityisen haastavia se, että niissä yhdistyvät kestävyyden eri ulottuvuudet.

Haastekimpputyön tavoitteena on tuottaa vertaisoppimista, uudenlaisia tekemisen tapoja ja sellaisia konkreettisia kehitystoimia, joita kaupungit juuri nyt tarvitsevat. Tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä kaupunkien sisällä ja välillä sekä kaupunkien ja valtion välillä. Toiveena on löytää ratkaisuja, jotka edistäisivät laajempaa kestävyysmurrosta yhteiskunnassa.

Kolmen teeman ryhmät ovat tähän mennessä tunnistaneet työssä käsiteltävät haasteet. Tämän jälkeen edetään ratkaisuihin, ja tuloksia on luvassa marraskuussa 2023.

Kaupunkivihreän haasteita ratkotaan yhdeksän kunnan voimin ja työtä fasilitoi Suomen ympäristökeskus. Tässä osiossa on huomioitu, että tiivistyvissä kaupungeissa lähiluonnolle on paljon kysyntää, ja pienetkin viheralueet ovat kovassa käytössä. Kaupunkiluonto on tärkeä mm. terveyden, viihtyisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Arvostus ei kuitenkaan aina näy käytännön ratkaisuissa, ja kaupunkiluonto hupenee rakentamisen vuoksi. Lisäksi luontoalueet ovat sirpaleisia, eikä luonnon monimuotoisuutta aina huomioida. Haasteiden taklaamiseksi tarvitaan esimerkiksi laajaa yhteistyötä, vankkaa tietopohjaa, yhteisiä linjauksia ja riittävää keinovalikoimaa erilaisten kaupunkien tarpeisiin.

Kestävyystavoitteet huomioivaa kaupunkisuunnittelua luotsaa Demos Helsinki yhteistyössä MDI Publicin ja FIGBC ry:n kanssa. Mukana on kuusi kuntaa, isommasta päässä Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu. Tämä ryhmä haluaa kehittää suunnittelun kykyä huomioida kestävyys. Haasteeksi on havaittu sisäänrakennettu kasvuajattelu sekä kaupunkirakentamisen vuosikymmenten saatossa vakiintuneet ajattelumallit ja käytännöt.

Porukalla etsitään nyt ratkaisuja, miten olemassa olevaa keinovalikoimaa saadaan tehokkaammin käyttöön. Esimerkiksi kaupunkitilan luova käyttö ja olemassa olevan rakennuskannan resurssiviisas hyödyntäminen kiinnostavat mukaan lähteneitä kaupunkeja.

Kolmas kokonaisuus eli ’Hyvinvoivat yhteisöt sosiaalisesti kestävissä kaupungeissa’ etenee MDI Publicin, Demos Helsingin ja THL:n opastuksessa. Mukana on viisi kuntaa.

Tässä osiossa huomioidaan, että kuntalaisten osallisuuden vahvistamisesta on jo paljon hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja. Yhä edelleen itse perusasia, eli kenen työpöydälle hyvinvointi kuuluu, on suuri haaste. Osallistamisen lyhytjänteisyys ja sirpaleisuus ja heikko suunnitelmallisuus rajoittavat vaikuttavuutta kaupunkiorganisaatioissa. Lisäksi erityisesti nuorten ja lasten äänen kuulumiseen kaivataan kaupunkikehittämisessä merkittävää kulttuurimuutosta.

Kaupunkisuunnitteluun uusia suuntaviivoja piirtää myös arkkitehti Hanna Kosusen reilun vuoden takainen väitöskirja. Oulun yliopiston väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten kaupunkisuunnittelua lähestytään asuinalueilla, joiden asukasmäärä ei merkittävästi kasva mutta joiden kehittäminen olisi toivottavaa kaupunkirakenteen toimivuuden tai paikallisten olosuhteiden parantamiseksi.

Väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että kaupungin kasvaessa hitaasti tulevaisuus voi näyttää epävarmalta. Tällöin kaupunkisuunnittelu voi hyötyä niin sanotuista kömpelöistä suunnitteluratkaisuista, joissa suunnittelualueelle mahdollistetaan useampi erilainen tulevaisuus.

Kosusen väitöstutkimuksen tulokset voivat auttaa kaupunkisuunnittelijoita tunnistamaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja kasvuun perustuvalle suunnittelulle. Joustavaa ajattelua lisäämällä kaupunkiympäristöjä voidaan parantaa huomattavastikin.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?

The company presented at the Cologne trade fair its novelties for the working space, the result of four collaborations with renowned designers: a flexible, multifunctional environment with technical connotations and domestic aesthetics, a source of wellbeing thanks to a design that emphasises comfort and colour.

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin eri vaiheet on syytä tuntea, jotta hanke etenee onnistuneeseen lopputulokseen. Julkisivukorjaaminen on erikoisosaamista, jossa ammattitaitoiset tekijät, valvonta ja laadunvarmistus ovat tärkeässä osassa.

Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin. Mitä tahansa valitsemmekin, yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme.

Laattapiste-Pukkilan Perfct-suihkukaluste- ja Perfct-kylpyhuonetarvikemallistoissa yhdistyvät laadukkaat materiaalit, elegantti design ja monipuoliset toiminnallisuudet, joiden avulla voi luoda kutsuvan ja toimivan kylpyhuoneen.

Yritykset etsivät uudenlaisia, inspiroivia ympäristöjä seminaarille tai workshopille – ja aika usein energiaa ja oikeanlaista fiilistä etsitään luonnosta. Meren rannalla Salossa, Teijon historiallisessa ruukkikylässä sijaitseva Villa Seaview on yksi esimerkki kohteesta, jonka rento, vanhaa maailmaa huokuva ilmapiiri saa ajatukset lentoon.

Erilaiset ruukkuistutukset, elävät viherseinäkkeet, runsaat viherseinät ja näyttävät kattototeutukset tuovat tilaan energiaa ja harmoniaa. Viherviisikon showroom havainnollistaa, kuinka tila voidaan muuttaa viihtyisäksi keitaaksi sekä kuinka tilan tunnelmaan voidaan vaikuttaa pienilläkin ratkaisuilla.

Designiltaan viehättävät ja toiminnallisuuksiltaan tarkkaan harkitut sisätilojen varusteet ovat enemmän kuin pelkkiä käytännön ratkaisuja – ne ovat olennainen osa tilan kokonaisvaltaista muotoilua ja käyttökokemusta.

Rakennusala on murroksessa, siirtymässä kohti kiertotaloutta ja ilmastopositiivisuutta. Tämä ei vaikuta vain rakentamiseen, vaan myös suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin. Ammatti-identiteetti heijastaa yksilön käsitystä itsestään ammatillisessa roolissa ja kehittyy jatkuvasti työelämän, koulutusten ja henkilökohtaisten kokemusten kautta.

Tekstiilit ovat keskeinen osa julkisten tilojen sisustusta, vaikuttaen sekä estetiikkaan että toiminnallisuuteen. Tekstiilien valinnassa on tärkeää huomioida innovatiivisuus, kestävä design ja ekologisuus. Tekstiilien valinta julkisiin tiloihin on asia, joka arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon korostaen uusimpia innovaatioita, suunnittelun tärkeyttä ja ekologisia näkökohtia.