Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, julkisivutuotteet, lasituotteet)

Julkisivu- ja ikkunarakenteet entistä eristävämmiksi

Energiatehokas rakentaminen on tärkeä kysymys ilmasto- ja ympäristösyistä, mutta myös energian riittävyyden varmistamiseksi. Nykypäivän ikkunat ja julkisivut suunnitellaan huolella, jotta kotien tai työtilojen lämpö ei karkaisi harakoille.

Lasiliukuseinä kestää käyttöä

Kempeleellä ja Pudasjärvellä toimiva Profin Oy kehittää ja valmistaa lasiliukuseiniä, jotka rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan poikkeavat tavallisista liukuovista.

”Lasiliukuseinät ovat sadeveden- ja ilmanpitäviä. Ne ovat samalla energiatehokkaita. Tällaisten tuotteiden U-arvo on alle 0,8 W/m2K, isojen lasipintojen osalta jopa alle 0,7”, Profinin projektipäällikkö Mikko Murtonen selittää.

KUVA: PROFIN

Vahvoja rakenteita

Lasiliukuseinien kehitystyössä onkin kiinnitetty erityistä huomiota tiiviyteen ja lämmöneristävyyteen.

”Puurakenteisessa karmissa on vähintään kymmenen lamellia liimattuina toisiinsa, joten kyseessä on vahva rakenne. Periaate on sama kuin liimapuupalkeissa.”

”Lasin ja puuosan liitos on kauttaaltaan liimattu ja tiivistetty, ei siis pelkästään mekaanisesti kiinnitetty.”

”Karmin puuaines on tiheäsyistä mäntyä, jolla saadaan aikaan tavallista lujempi ja tiiviimpi pinta. Karmikulmaliitos on vahvistettu viidellä vastapainejousiruuvilla”, Murtonen toteaa.

Alun perin ratkaisu kehitettiin Japanin markkinoille, missä tarvittiin maanjäristystä kestäviä julkisivurakenteita.

KUVA: PROFIN

Ääntä eristetään

Lasiliukuseinät on toteutettu kolmikerroksisilla lasielementeillä, joiden väliin on lisätty argonkaasua ja selektiivilasi.

”Tällaisella rakenteella saadaan aikaan hyvä energiatehokkuus. Lisäominaisuuksien avulla voidaan parantaa myös suojauksia auringon lämpövaikutusta vastaan sekä ääneneristävyyttä”, Murtonen kuvailee.

”Lasiin saadaan lisäominaisuuksilla niin ikään hyvä ääneneristävyys myös matalataajuista laivamelua vastaan esimerkiksi satama-alueiden lähistöllä. Lasiliukuseiniä onkin toimitettu Helsingin Jätkäsaaren uudisrakennusprojekteihin.”

Tyypillisesti lasiliukuseinä sijoitetaan talon ulkoseinässä parvekkeen ja sisätilan väliin.

”Samantyyppisiä rakenteita voidaan asentaa myös sisälasiseiniksi, mutta silloin käytetään pienempää karmisyvyyttä. Sisätilan lasiliukuseinässä on yksi laminoitu lasi, joka eristää ilmaääniä maksimissaan 39 dB. Rakenne voi toimia tilanjakajana ja sillä voidaan esimerkiksi eristää toimiston neuvottelutila muista huonetiloista”, Murtonen mainitsee.

”Lasiliukuseinien kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota tiiviyteen ja lämmöneristävyyteen.

Meri-ilmastoon valmis ratkaisu

Lasiliukuseinä koostuu kiinteästä lasiosasta ja liukupuitteesta, mutta sillä voidaan myös toteuttaa kiinteää lasiseinää ilman avautuvaa puitetta.

”Profinin lasiliukuseinän toisen vakiotuoteversion ulkopinta on verhoiltu alumiiniprofiililla. Se tuo kestävyyttä myös erityisen vaativiin meri-ilmaston olosuhteisiin, mutta sopii myös muihin kohteisiin, sillä se tuo omanlaistaan tyylikkyyttä julkisivuihin. Lasitetun parvekkeen kanssa puupintakin kestää kyllä hyvin”, vakuuttaa Murtonen.

”Rakennuksiin toimitettuja lasiliukuovia on ollut käytössä jo yli 40 vuotta, joten säänkestoisuudesta on myös paljon käytännön kokemusta.”

KUVA: PUBLICO OY

Digiprintattua lasia näyttäviin julkisivukohteisiin

Rakla Tampere Oy:n tehdaspäällikkö Visa Seppälä kertoo, että digiprintatuilla julkisivulaseilla on juuri nyt paljon kysyntää.

”Julkisivuihin halutaan kuvallista ilmettä. Lasin pintaan pystytään lisäämään digiprinttauksella eri värejä”, hän selittää.

Hänen mukaansa digiprintatut lasit ovat aina lämpökäsittelyllä karkaistua turvalasia, painomuste on keraamista ja palaa karkaisussa kiinni lasiin, joten digiprintattu kuva ei muutu tai haalistu uv-säteilyn vaikutuksesta eikä lähde pois hankaamalla. ”Valmistamme myös digiprintattuja eristyslasielementtejä. Tällaisella elementillä pystytään yhdistämään esimerkiksi taidetta rakennuksen julkisivuun. Kaikki digiprintatut lasirakenteet ovat räätälöityjä ja ne toteutetaan asiakkaan toiveiden mukaan. Mukana voi olla esimerkiksi juuri kohdetta varten räätälöityjä, ääntä eristäviä lasiratkaisuja tai muilla erikoisominaisuuksilla varustettuja laseja.

KUVA: SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

Lasipinnat saadaan läpinäkymättömiksi

Laseihin on mahdollista lisätä myös sähköisesti ohjattuja kalvoja. Rakla Tampere edustaa tällaisten erikoiskalvojen valmistajaa.

”Raklan älylasia voidaan ohjata kytkimellä tai kaukosäätimellä, jolloin lasi saadaan haluttaessa hetkessä läpinäkymättömäksi. Silloin lasia voi käyttää kaihtimien tai verhojen korvikkeena”, Seppälä toteaa.

”Kalvo on aina osana lasin rakennetta. Meidän älylasimme on laminoitua ja karkaistua turvalasia, jossa älykalvo on laminoitu lasien väliin. Niillä on paljon käyttökohteita sekä asuinrakentamisessa että teollisuudessa.”

Sähköisesti himmennettävä lasi soveltuu vaikkapa huoneiston väliseiniin. Lasi tuo tilan tuntua, mutta se voidaan muuttaa myös läpinäkymättömäksi seinäksi.

Sairaaloissa käytetään sähköisesti himmennettäviä laseja muun muassa leikkaussalien ikkunoissa.

”Lasin pintaan pystytään lisäämään digiprinttauksella eri värejä.

Julkisivulasilla voitto lasirakennekilpailussa

Seppälän mukaan lasivalmistajilla on paljon yhteistyötä arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden kanssa.

”Lasin avulla voidaan saada aikaan kaikenlaisia tyylikkäitä ratkaisuja”, hän luonnehtii.

”Monesti olemme rakennushankkeissa mukana jo aivan projektien alkuvaiheissa. Voimme kertoa, miten eri kohteita voidaan toteuttaa lasien avulla, ja mitä ominaisuuksia erilaisilla lasityypeillä voidaan saavuttaa.”

Joissakin rakennuksissa digiprintattu lasi on osana kaksoisjulkisivua, jolloin pinta-asenteisen lasin takana on tavallinen ulkoseinä. Ilmatila on lasin ja seinän välissä. Seinän päällä voi olla myös valkoinen pellitys, jolloin kuviolasin värit toistuvat paremmin.

Viime aikoina Rakla Tampere Oy:n digiprintattuja julkisivulaseja on asennettu useisiin näyttäviin kohteisiin.

Esimerkiksi vuoden 2022 lasirakennekilpailun voittaja ’Big Blue’ toteutettiin Piispantorniin, entiseen panimorakennukseen Turun ja Kaarinan rajalla. Julkisivutaideteos koostuu 189 painetusta lasiruudusta, joiden yhteispinta-ala on 835 neliömetriä.

”Kaksoisjulkisivulla saatiin aikaan hyvin visuaalinen ratkaisu, jossa on erillinen iltavalaistus”, kertoo Seppälä.

Lasilla lämmönpitävyyttä ja auringonsuojaa

Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n teknisen myyntipäällikön Harri Korpelan mukaan rakentamismääräyksillä on pyritty edistämään rakenteiden lämmöneristävyyttä Suomessa.

”Määräyksiin voi olla tulossa tiukennuksiakin energiatehokkuuden osalta. Tosin myös tilaajat vaativat ikkunoihin yhä pienempiä U-arvoja ja parempaa lämmönpitävyyttä”, hän kertoo.

Korpelan mukaan monissa ikkunamalleissa on nykyisin kolminkertaiset tuplaselektiivilasit, joilla lasiosan U-arvoksi tulee 0,5 W/m²K. Karmi hieman heikentää eristävyyttä, joten koko ikkunan U-arvo on noin 0,7–0,8.

”Kiinteitä nelinkertaisia lasielementtejä käytetään toistaiseksi melko vähän, koska niiden valmistus on hankalaa ja kallista.”

Piispantorni Kaarinassa – ’Big Blue’.
KUVA: MARC GOODWIN

Auringonsuojaus vähentää jäähdytystarvetta

Ikkunoiden auringonsuojauksessa Suomi on Korpelan mukaan kehityksen kärjessä.

”Auringonsuojaratkaisuja on jo alettu hankkia kotitalouksiinkin. Usein auringonsuojalasit asennetaan rakennusten etelä- ja länsisivuille, missä jäähdytystä tarvitaan eniten.”

”Julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa aurinkosuojaus on jo yleistä”, Korpela kertoo.

Ulkonäöltään auringonsuojalasit eivät välttämättä juurikaan eroa tavallisista lämmöneristyslaseista – auringonsuojauksen määrästä riippuen.

”Kovempi auringonsuojaus sävyttää laseja enemmän. Arkkitehdit kuitenkin suosivat mahdollisimman neutraaleja sävyjä julkisivulaseissa.”

”Markkinoille on tulossa yhä kehittyneempiä lasituotteita, kuten Pilkington Suncool -tuoteperhe. Siinä valonläpäisy suhteessa jäähdytystä osoittavaan G-arvoon on parempi kuin aiemmin.”

Auringonsuojaus vähentää jäähdytystarvetta, mikä parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Korpelan mukaan investointi auringonsuojaukseen maksaa itsensä nopeasti takaisin.

”Pinnoite kestää lasin koko käyttöiän ja on täysin huoltovapaa. Näihin asioihin olisi kiinnitettävä huomiota jo rakennusvaiheessa”, Korpela pohtii.

”Auringonsuojaus vähentää jäähdytystarvetta.

KUVA: MARC GOODWIN

Välikalvot vähentävät hälyä ja muita häiriöitä

Myös ääneneristys on tärkeä kysymys etenkin taajama-alueilla.

”Laminoiduissa ääneneristyslaseissa voidaan käyttää PVB:stä (polyvinyylibutyraali) valmistettua ääntäeristävää välikalvoa. Myös eri lasivahvuuksien käyttö samassa ikkunassa parantaa äänieristystä”, selittää Korpela.

Varsinkin matalataajuisen liikennemelun torjunta voi olla haasteellista.

”Puhetta, musiikkia ja muita ilmaääniä on helpompi torjua. Sellaisia suojauksia tarvitaan enemmän väliseinien ikkunalaseissa, mutta joskus toki julkisivuissakin.”

”Suomalainen MSE-ikkuna on ääneneristyksen kannalta melko hyvä, koska ilmaväli puitteiden välissä eristää tehokkaasti”, Korpela sanoo.

Teollisuus- ja muun vakoilun estämiseksi voidaan tarvita tehokkaampia suojauskeinoja.

”Nykyaikaiset häiriönsuojalasitukset ovat yhä tärkeämpiä etenkin valtiollisissa kohteissa ja tuotekehitystiloissa.”

KUVA: HONKATALOT / HANS KOISTINEN

Maisemaikkunakin on energiatehokas

Yksilöllisiä nykyaikaisia hirsitaloja, talopaketteja ja ekopuutaloja valmistava Honkatalot on vuodesta 2014 markkinoinut omaa HTWS-ikkunajärjestelmäänsä (Honkatalot Window System). Sen rakenne mahdollistaa kokoseinän maisemaikkunat esimerkiksi hirsihuviloissa ja muissa puurakennuksissa.

”Halusimme designin täydelliseksi. Ikkuna ulottuu rakennuksen lattiasta kattoon”, vakuuttaa yrittäjä ja osakas Mikko Vainionpää.

”HTWS-ikkunassa on yleensä kolminkertainen lasi. Sitä kiertää alumiinikarmi, joka myös suojaa lasipintoja kuljetuksen ja asennustyön aikana. Tällaisella seinään integroituvalla rakenteella saadaan aikaan säätä kestäviä ja tiiviitä design-ikkunoita.”

Isoja lasipintoja

Vainionpään mukaan takavuosina oli vaikeata löytää riittävän suurikokoisia maisemaikkunoita – esimerkiksi kokoluokkaa 3 x 6 metriä – joten yritys alkoi valmistaa sellaisia itse Töysässä.

”Suurikokoisissa ikkunoissa myös lasin paksuus kasvaa 10–12 mm:iin tuulioloista riippuen. Paljon riippuu siitä, asennetaanko lasi merenrannalle Norjaan vai järven rannalle Suomeen.”

Kumitiivisteet ja käsitellyt alumiinirakenteet kuitenkin kestävät suolaveden rasitusta hyvin.

center>

KUVA: HONKATALOT / HANS KOISTINEN

”Myös arkkitehtuuri vaikuttaa siihen, millaisia rakenteita käytetään. Monesti mukana on jonkin verran terästä, jotta rakenteille saadaan oikea kantavuus”, Vainionpää mainitsee.

Maisemaikkunakin voi olla energiatehokas. HTWS-ikkunan lämmönpitävyyttä osoittava U-arvo on 0,6 W/m2K.

”Vieläkin alempaan U-arvoon olisi voitu päästä, mutta näin toteutettuina ikkunat eivät jäädy ulkopuolelta. Lasi on tuplaselektiivilasia ja siihen saadaan auringonsuojapinnoitus, joka vähentää auringon uv-valon ja lämmön vaikutusta.”

”Ikkuna voi olla myös kirkasta rautaoksidivapaata lasia, mutta silloin siinä ei kannata käyttää auringonsuojakalvoa”, Vainionpää suosittaa.

”Julkisivulaseissa on tärkeää käyttää karkaistua turvalasia.

Tarkkuutta detaljeihin

Alun perin HTWS-maisemaikkunan suunnittelun lähtökohtana oli rakenteen vesitiiviys.

”Se oli haasteellinen tavoite. Ryhdyimme kehittämään ikkunoihin omia detaljeja ja ratkaisuja. Nyt maisemaikkunamme on patentoitu kokonaisuus”, kertoo Vainionpää.

Hänen mukaansa HTWS-ikkunoissa on pyritty ratkaisemaan samalla kertaa tyylilliset, tekniset, rakenteelliset ja energiatehokkuuden näkökulmat. Suurista lasiseinistä saadaan viimeistellyn näköisiä, koska listoja ei tarvita.

”Julkisivulaseissa on tärkeää käyttää karkaistua turvalasia. Lisäksi lasien laatu varmistetaan uunitesteillä, jotta mahdolliset halkeamat havaitaan ennen asennusta.”

Yleensä Honkatalot hoitaa lasien asennukset omien ammattilaistensa voimin.

voimin. ”Asennus työmailla vaatii tarkkuutta, mutta meille on kertynyt siihen työhön rutiinia”, Vainionpää kehaisee.

Teksti: Ari Mononen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?