Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, julkisivutuotteet, lasituotteet)
Julkisivu- ja ikkunarakenteet entistä eristävämmiksi
Energiatehokas rakentaminen on tärkeä kysymys ilmasto- ja ympäristösyistä, mutta myös energian riittävyyden varmistamiseksi. Nykypäivän ikkunat ja julkisivut suunnitellaan huolella, jotta kotien tai
työtilojen lämpö ei karkaisi harakoille.
Lasiliukuseinä kestää käyttöä
Kempeleellä ja Pudasjärvellä toimiva Profin Oy kehittää ja valmistaa
lasiliukuseiniä, jotka rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan poikkeavat
tavallisista liukuovista.
”Lasiliukuseinät ovat sadeveden- ja ilmanpitäviä. Ne ovat samalla
energiatehokkaita. Tällaisten tuotteiden U-arvo on alle 0,8 W/m2K,
isojen lasipintojen osalta jopa alle 0,7”, Profinin projektipäällikkö Mikko
Murtonen selittää.
KUVA: PROFIN
Vahvoja rakenteita
Lasiliukuseinien kehitystyössä onkin kiinnitetty erityistä huomiota tiiviyteen
ja lämmöneristävyyteen.
”Puurakenteisessa karmissa on vähintään kymmenen lamellia liimattuina
toisiinsa, joten kyseessä on vahva rakenne. Periaate on sama kuin
liimapuupalkeissa.”
”Lasin ja puuosan liitos on kauttaaltaan liimattu ja tiivistetty, ei siis pelkästään
mekaanisesti kiinnitetty.”
”Karmin puuaines on tiheäsyistä mäntyä, jolla saadaan aikaan tavallista
lujempi ja tiiviimpi pinta. Karmikulmaliitos on vahvistettu viidellä vastapainejousiruuvilla”,
Murtonen toteaa.
Alun perin ratkaisu kehitettiin Japanin markkinoille, missä tarvittiin
maanjäristystä kestäviä julkisivurakenteita.
KUVA: PROFIN
Ääntä eristetään
Lasiliukuseinät on toteutettu kolmikerroksisilla lasielementeillä, joiden
väliin on lisätty argonkaasua ja selektiivilasi.
”Tällaisella rakenteella saadaan aikaan hyvä energiatehokkuus. Lisäominaisuuksien
avulla voidaan parantaa myös suojauksia auringon lämpövaikutusta
vastaan sekä ääneneristävyyttä”, Murtonen kuvailee.
”Lasiin saadaan lisäominaisuuksilla niin ikään hyvä ääneneristävyys
myös matalataajuista laivamelua vastaan esimerkiksi satama-alueiden
lähistöllä. Lasiliukuseiniä onkin toimitettu Helsingin Jätkäsaaren uudisrakennusprojekteihin.”
Tyypillisesti lasiliukuseinä sijoitetaan talon ulkoseinässä parvekkeen ja
sisätilan väliin.
”Samantyyppisiä rakenteita voidaan asentaa myös sisälasiseiniksi,
mutta silloin käytetään pienempää karmisyvyyttä. Sisätilan lasiliukuseinässä
on yksi laminoitu lasi, joka eristää ilmaääniä maksimissaan 39 dB.
Rakenne voi toimia tilanjakajana ja sillä voidaan esimerkiksi eristää toimiston
neuvottelutila muista huonetiloista”, Murtonen mainitsee.
”Lasiliukuseinien
kehitystyössä
on kiinnitetty erityistä
huomiota tiiviyteen ja
lämmöneristävyyteen.
Meri-ilmastoon valmis ratkaisu
Lasiliukuseinä koostuu kiinteästä lasiosasta
ja liukupuitteesta, mutta sillä voidaan myös
toteuttaa kiinteää lasiseinää ilman avautuvaa
puitetta.
”Profinin lasiliukuseinän toisen vakiotuoteversion
ulkopinta on verhoiltu alumiiniprofiililla.
Se tuo kestävyyttä myös erityisen vaativiin
meri-ilmaston olosuhteisiin, mutta sopii
myös muihin kohteisiin, sillä se tuo omanlaistaan
tyylikkyyttä julkisivuihin. Lasitetun parvekkeen
kanssa puupintakin kestää kyllä hyvin”,
vakuuttaa Murtonen.
”Rakennuksiin toimitettuja lasiliukuovia
on ollut käytössä jo yli 40 vuotta, joten säänkestoisuudesta
on myös paljon käytännön
kokemusta.”
KUVA: PUBLICO OY
Digiprintattua lasia näyttäviin julkisivukohteisiin
Rakla Tampere Oy:n tehdaspäällikkö Visa Seppälä kertoo, että digiprintatuilla
julkisivulaseilla on juuri nyt paljon kysyntää.
”Julkisivuihin halutaan kuvallista ilmettä. Lasin pintaan pystytään lisäämään
digiprinttauksella eri värejä”, hän selittää.
Hänen mukaansa digiprintatut lasit ovat aina lämpökäsittelyllä karkaistua
turvalasia, painomuste on keraamista ja palaa karkaisussa kiinni
lasiin, joten digiprintattu kuva ei muutu tai haalistu uv-säteilyn vaikutuksesta
eikä lähde pois hankaamalla. ”Valmistamme myös digiprintattuja eristyslasielementtejä. Tällaisella elementillä pystytään yhdistämään
esimerkiksi taidetta rakennuksen julkisivuun. Kaikki digiprintatut lasirakenteet
ovat räätälöityjä ja ne toteutetaan asiakkaan toiveiden mukaan.
Mukana voi olla esimerkiksi juuri kohdetta varten räätälöityjä, ääntä eristäviä
lasiratkaisuja tai muilla erikoisominaisuuksilla varustettuja laseja.
KUVA: SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY
Lasipinnat saadaan läpinäkymättömiksi
Laseihin on mahdollista lisätä myös sähköisesti ohjattuja kalvoja. Rakla
Tampere edustaa tällaisten erikoiskalvojen valmistajaa.
”Raklan älylasia voidaan ohjata kytkimellä tai kaukosäätimellä, jolloin
lasi saadaan haluttaessa hetkessä läpinäkymättömäksi. Silloin lasia voi
käyttää kaihtimien tai verhojen korvikkeena”, Seppälä toteaa.
”Kalvo on aina osana lasin rakennetta. Meidän älylasimme on laminoitua
ja karkaistua turvalasia, jossa älykalvo on laminoitu lasien väliin. Niillä
on paljon käyttökohteita sekä asuinrakentamisessa että teollisuudessa.”
Sähköisesti himmennettävä lasi soveltuu vaikkapa huoneiston väliseiniin.
Lasi tuo tilan tuntua, mutta se voidaan muuttaa myös läpinäkymättömäksi
seinäksi.
Sairaaloissa käytetään sähköisesti himmennettäviä laseja muun
muassa leikkaussalien ikkunoissa.
”Lasin pintaan
pystytään
lisäämään
digiprinttauksella
eri värejä.
Julkisivulasilla voitto lasirakennekilpailussa
Seppälän mukaan lasivalmistajilla on paljon yhteistyötä arkkitehtien ja
muiden suunnittelijoiden kanssa.
”Lasin avulla voidaan saada aikaan kaikenlaisia tyylikkäitä ratkaisuja”,
hän luonnehtii.
”Monesti olemme rakennushankkeissa mukana jo aivan projektien
alkuvaiheissa. Voimme kertoa, miten eri kohteita voidaan toteuttaa lasien
avulla, ja mitä ominaisuuksia erilaisilla lasityypeillä voidaan saavuttaa.”
Joissakin rakennuksissa digiprintattu lasi on osana kaksoisjulkisivua,
jolloin pinta-asenteisen lasin takana on tavallinen ulkoseinä. Ilmatila on
lasin ja seinän välissä. Seinän päällä voi olla myös valkoinen pellitys, jolloin
kuviolasin värit toistuvat paremmin.
Viime aikoina Rakla Tampere Oy:n digiprintattuja julkisivulaseja on
asennettu useisiin näyttäviin kohteisiin.
Esimerkiksi vuoden 2022 lasirakennekilpailun voittaja ’Big Blue’
toteutettiin Piispantorniin, entiseen panimorakennukseen Turun ja Kaarinan
rajalla. Julkisivutaideteos koostuu 189 painetusta lasiruudusta, joiden
yhteispinta-ala on 835 neliömetriä.
”Kaksoisjulkisivulla saatiin aikaan hyvin visuaalinen ratkaisu, jossa on
erillinen iltavalaistus”, kertoo Seppälä.
Lasilla lämmönpitävyyttä ja auringonsuojaa
Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n teknisen myyntipäällikön Harri Korpelan mukaan rakentamismääräyksillä on pyritty edistämään
rakenteiden lämmöneristävyyttä Suomessa.
”Määräyksiin voi olla tulossa tiukennuksiakin energiatehokkuuden
osalta. Tosin myös tilaajat vaativat ikkunoihin yhä pienempiä U-arvoja ja
parempaa lämmönpitävyyttä”, hän kertoo.
Korpelan mukaan monissa ikkunamalleissa on nykyisin kolminkertaiset
tuplaselektiivilasit, joilla lasiosan U-arvoksi tulee 0,5 W/m²K.
Karmi hieman heikentää eristävyyttä, joten koko ikkunan U-arvo on noin
0,7–0,8.
”Kiinteitä nelinkertaisia lasielementtejä käytetään toistaiseksi melko
vähän, koska niiden valmistus on hankalaa ja kallista.”
Piispantorni Kaarinassa – ’Big Blue’.
KUVA: MARC GOODWIN
Auringonsuojaus vähentää jäähdytystarvetta
Ikkunoiden auringonsuojauksessa Suomi on Korpelan mukaan kehityksen
kärjessä.
”Auringonsuojaratkaisuja on jo alettu hankkia kotitalouksiinkin. Usein
auringonsuojalasit asennetaan rakennusten etelä- ja länsisivuille, missä
jäähdytystä tarvitaan eniten.”
”Julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa aurinkosuojaus on jo yleistä”,
Korpela kertoo.
Ulkonäöltään auringonsuojalasit eivät välttämättä juurikaan eroa tavallisista
lämmöneristyslaseista – auringonsuojauksen määrästä riippuen.
”Kovempi auringonsuojaus sävyttää laseja enemmän. Arkkitehdit kuitenkin
suosivat mahdollisimman neutraaleja sävyjä julkisivulaseissa.”
”Markkinoille on tulossa yhä kehittyneempiä lasituotteita, kuten
Pilkington
Suncool -tuoteperhe. Siinä valonläpäisy suhteessa jäähdytystä
osoittavaan G-arvoon on parempi kuin aiemmin.”
Auringonsuojaus vähentää jäähdytystarvetta, mikä parantaa rakennusten
energiatehokkuutta. Korpelan mukaan investointi auringonsuojaukseen
maksaa itsensä nopeasti takaisin.
”Pinnoite kestää lasin koko käyttöiän ja on täysin huoltovapaa. Näihin
asioihin olisi kiinnitettävä huomiota jo rakennusvaiheessa”, Korpela pohtii.
”Auringonsuojaus
vähentää
jäähdytystarvetta.
KUVA: MARC GOODWIN
Välikalvot vähentävät hälyä ja muita häiriöitä
Myös ääneneristys on tärkeä kysymys etenkin taajama-alueilla.
”Laminoiduissa ääneneristyslaseissa voidaan käyttää PVB:stä
(polyvinyylibutyraali)
valmistettua ääntäeristävää välikalvoa. Myös eri lasivahvuuksien
käyttö samassa ikkunassa parantaa äänieristystä”, selittää
Korpela.
Varsinkin matalataajuisen liikennemelun torjunta voi olla haasteellista.
”Puhetta, musiikkia ja muita ilmaääniä on helpompi torjua. Sellaisia
suojauksia tarvitaan enemmän väliseinien ikkunalaseissa, mutta joskus
toki julkisivuissakin.”
”Suomalainen MSE-ikkuna on ääneneristyksen kannalta melko hyvä,
koska ilmaväli puitteiden välissä eristää tehokkaasti”, Korpela sanoo.
Teollisuus- ja muun vakoilun estämiseksi voidaan tarvita tehokkaampia
suojauskeinoja.
”Nykyaikaiset häiriönsuojalasitukset ovat yhä tärkeämpiä etenkin valtiollisissa
kohteissa ja tuotekehitystiloissa.”
KUVA: HONKATALOT / HANS KOISTINEN
Maisemaikkunakin on energiatehokas
Yksilöllisiä nykyaikaisia hirsitaloja, talopaketteja ja ekopuutaloja valmistava
Honkatalot on vuodesta 2014 markkinoinut omaa HTWS-ikkunajärjestelmäänsä
(Honkatalot Window System). Sen rakenne mahdollistaa kokoseinän
maisemaikkunat esimerkiksi hirsihuviloissa ja muissa puurakennuksissa.
”Halusimme designin täydelliseksi. Ikkuna ulottuu rakennuksen
lattiasta
kattoon”, vakuuttaa yrittäjä ja osakas Mikko Vainionpää.
”HTWS-ikkunassa on yleensä kolminkertainen lasi. Sitä kiertää
alumiinikarmi,
joka myös suojaa lasipintoja kuljetuksen ja asennustyön
aikana. Tällaisella seinään integroituvalla rakenteella saadaan aikaan
säätä kestäviä ja tiiviitä design-ikkunoita.”
Isoja lasipintoja
Vainionpään mukaan takavuosina oli vaikeata löytää riittävän suurikokoisia
maisemaikkunoita – esimerkiksi kokoluokkaa 3 x 6 metriä – joten yritys
alkoi valmistaa sellaisia itse Töysässä.
”Suurikokoisissa ikkunoissa myös lasin paksuus kasvaa 10–12
mm:iin tuulioloista riippuen. Paljon riippuu siitä, asennetaanko lasi merenrannalle
Norjaan vai järven rannalle Suomeen.”
Kumitiivisteet ja käsitellyt alumiinirakenteet kuitenkin kestävät suolaveden
rasitusta hyvin.
center>
KUVA: HONKATALOT / HANS KOISTINEN
”Myös arkkitehtuuri vaikuttaa siihen, millaisia rakenteita käytetään.
Monesti mukana on jonkin verran terästä, jotta rakenteille saadaan oikea
kantavuus”, Vainionpää mainitsee.
Maisemaikkunakin voi olla energiatehokas. HTWS-ikkunan lämmönpitävyyttä
osoittava U-arvo on 0,6 W/m2K.
”Vieläkin alempaan U-arvoon olisi voitu päästä, mutta näin toteutettuina
ikkunat eivät jäädy ulkopuolelta. Lasi on tuplaselektiivilasia ja siihen
saadaan auringonsuojapinnoitus, joka vähentää auringon uv-valon ja lämmön
vaikutusta.”
”Ikkuna voi olla myös kirkasta rautaoksidivapaata lasia, mutta silloin
siinä ei kannata käyttää auringonsuojakalvoa”, Vainionpää suosittaa.
”Julkisivulaseissa
on tärkeää käyttää
karkaistua turvalasia.
Tarkkuutta detaljeihin
Alun perin HTWS-maisemaikkunan suunnittelun lähtökohtana oli rakenteen
vesitiiviys.
”Se oli haasteellinen tavoite. Ryhdyimme kehittämään ikkunoihin omia
detaljeja ja ratkaisuja. Nyt maisemaikkunamme on patentoitu kokonaisuus”,
kertoo Vainionpää.
Hänen mukaansa HTWS-ikkunoissa on pyritty ratkaisemaan samalla
kertaa tyylilliset, tekniset, rakenteelliset ja energiatehokkuuden näkökulmat.
Suurista lasiseinistä saadaan viimeistellyn näköisiä, koska listoja ei
tarvita.
”Julkisivulaseissa on tärkeää käyttää karkaistua turvalasia. Lisäksi
lasien laatu varmistetaan uunitesteillä, jotta mahdolliset halkeamat havaitaan
ennen asennusta.”
Yleensä Honkatalot hoitaa lasien asennukset omien ammattilaistensa
voimin.
voimin.
”Asennus työmailla vaatii tarkkuutta, mutta meille on kertynyt siihen
työhön rutiinia”, Vainionpää kehaisee.
Teksti: Ari Mononen
