Projektiesittelyt (terveyden ja hyvinvoinnin rakennukset)
Siltasairaalan arkkitehtuurissa näkyy Helsingin elävä ympäristö
Helsingin uusi Siltasairaala pitää sisällään vaativan sairaalaympäristön. Kenset Oy toimitti Siltasairaalaan mm. leikkaussalien liukuovia, palonsuoja-, ääneneristys- ja säteilynsuojaliukuovia ja kääntöovia 1 – 6 mm lyijyarvoilla, säteilynsuojaikkunoita 1– 6 mm lyijyarvoilla sekä EI30 ja EI60 kiinteitä paloikkunoita puusta ja lasista. Jaatimet Oy on toimittanut Siltasairaalaan teräsovia sekä teräslasiseiniä.
Geometrisesti ainutlaatuisen Siltasairaalan arkkitehtuurin kantavana teemana on Helsingin kaupunki. Vaativa sairaalarakentaminen ja sijainti kahden toiminnassa olevan sairaalan välissä asetti suunnittelulle ja toteutukselle haasteita, joita ratkottiin arkkitehtonisilla ja teknisillä keinoilla.
Kohdetiedot: Siltasairaala
Omistaja: HUS
Rakennuttaja: HUS Kiinteistöt Oy
Arkkitehtisuunnittelu: työyhteenliittymä Team Integrated; AW2-Arkkitehdit Oy,
Brunet Saunier Architectures S.A, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy
Pääurakoitsija: SRV
HELSINGIN MEILAHDEN sairaala-alueelle rakennetun Siltasairaalan
rakennustyöt saatiin päätökseen kesäkuussa 2022. Siltasairaala muodostuu
kahdesta uudisrakennuksesta, joita yhdistää lasirakenteinen silta.
Sairaalan kaluste-, laite- ja tietotekniikka-asennukset ovat vielä käynnissä.
Siltasairaalan tontin koko ja haastava muoto vaikuttivat suunnitteluratkaisuihin.
Viereisten sairaalarakennusten lisäksi alueella on maanalaisia
tiloja, pysäköintihalli ja huoltopiha, jotka rajoittivat louhimista ja rakennusten
sijoittelua tontille, sanoo HUS Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö
Marita Perälä.
Siltasairaalan suunnittelussa lähtökohtana olivat toiminnalliset vaatimukset.
Töölön sairaalan toiminnat sekä osa Syöpätautien klinikan toiminnoista
siirtyy Siltasairaalaan. Potilastyö uudessa sairaalassa aloitetaan
ensi vuoden alkupuolella.
Syöpäpotilaiden hoitoon keskittyvässä sairaalaosassa sijaitsevat lääkärien
vastaanottotilat ja päiväsairaalatoiminnot. Toisen osan toiminnot
kattavat teho-osaston, päivystyksen, leikkaussalitoiminnan, kuvantamisen,
poliklinikkatoiminnan ja vuodeosaston sekä opetussairaalassa tarvittavat
opetustilat ja luentosalit, Perälä kertoo.
Kaikkiaan sairaalakokonaisuus pitää sisällään HUSin mediatiedotteen
mukaan 58 tehohoitopaikkaa, 16 leikkaussalia, 4 vuodeosastoa, 215 sairaansijaa
ja 69 päiväsairaalapaikkaa.
Hiljaisen huoneen haastava sisäpuolinen akustinen seinäverhous on
Inlook Oy:n asentama, tuotteena on paloluokiteltu viilutettu
RIB-puukipsisäle.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Big room -suunnittelu toimiva ratkaisu
Siltasairaalan suunnittelijana toimi yhteenliittymä Team Integrated, joka
voitti hankkeen arkkitehtuurikilpailun. Team Integratedin muodostivat arkkitehtitoimistot
AW2-Architects Oy, Brunet Saunier Architecture S.A.,
Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja Harris-Kjisik Oy. Suunnittelutiimissä oli
mukana käyttäjäyksiköiden edustajia.
Siltasairaalan suunnittelussa oli mukana laaja joukko HUSin sisäisiä
asiantuntijoita sekä kokemusasiantuntijoita. Big room -suunnitteluympäristölle
ominaiseen tapaan teimme tiivistä yhteistyötä. Kokemuksemme
toimintamallista ovat erittäin hyviä, kertoo arkkitehti Salla Itäaho HUS
Tilakeskuksesta.
Siltasairaala on
geometrisesti
ainutlaatuinen.
Siltasairaalan arkkitehtuuri ja kaupunkikuvallinen ilme pohjautuvat
alueen
asemakaavaan, joka valmisteltiin ennen suunnitteluvaiheen aloittamista.
Asemakaavavaiheessa kolme eri arkkitehtitoimistoa tarkasteli
alueen
kaupunkikuvaa.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Arkkitehtitoimistojen tekemän tarkastelun pohjalta asemakaavavaiheessa
määriteltiin muun muassa rakennuksen sijoittuminen sairaalakampukselle,
kaupunkikuvaan sopivat rakennusten värisävyt ja muut
suunnittelun reunaehdot. Siltasairaala oli arkkitehtonisesti haastava projekti,
sillä sairaalatoiminta asettaa rakennuksen arkkitehtuurille vaatimuksia,
Itäaho sanoo.
Arkkitehtuurin teemana Helsingin kaupunki
Siltasairaala on geometrisesti ainutlaatuinen eikä rakennuksissa ole juuri
lainkaan suoria kulmia. Siltasairaalan julkisivuratkaisut muodostuvat umpinaisista
pinnoista ja lasipinnoista. Lasipinnat ovat myös toiminnallinen ratkaisu,
jonka avulla tiloihin saadaan runsaasti luonnonvaloa.
Siltasairaalan eri osien julkisivuissa on käytetty erilaista tematiikkaa.
Syöpätautien klinikan ja vuodeosaston ylempien kerrosten julkisivun lasipintoja
koristaa keraamisesti painettu printtikuvio Huokoinen raja, jonka
on suunnitellut kuvataiteilija Sari Palosaari. Alemmat kerrokset muodostavat
julkisivun jalustaosan.
Taideteoksessa lasien graafisen kuvioinnin lähtökohtana on Helsinkiä
ympäröivien merialueiden pinnan välkehdintä. Muutoinkin arkkitehtuurissa teemana on Helsingin kantakaupungin elävä ympäristö eli kulttuurihistoria,
arkkitehtuuri ja kaupunkiluonto, Itäaho kertoo.
Myös sisätiloissa on taidetta. Pääaulassa nähtävillä olevan suuren seinäruusun,
Rosariumin, teema jatkuu myös muualla sairaalassa. Teos viittaa
Meilahden arboretumin rosariumiin eli suureen pensasruusulajikkeiden
kokoelmaan.
Rakennustöiden logistiset
järjestelyt vaativat
huolellista suunnittelua.
Lähes kaikki Siltasairaalan alakatot ovat Inlook Oy:n asentamat.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Silta yhdistää ja toimii oleskelutilana
Uudet sairaalarakennukset ovat yhteydessä sekä toisiinsa että viereisiin
Meilahden Tornisairaalaan sekä Syöpätautien klinikkaan ja sairaala-alueen
maanalaisiin osiin. Siltasairaalalla, Tornisairaalalla ja Kolmiosairaalalla on
yhteinen pääsisäänkäynti 2010-luvun alussa valmistuneessa aularakennuksessa,
josta siirrytään Siltasairaalan omaan korkeaan aulatilaan.
Aulatilan yhteydessä sijaitsevat sairaalan julkisimmat tilat eli ravintola,
kahvila, luentosalit ja avovastaanottotilat. Aulasta kuljetaan myös Siltasairaalan
eri osia yhdistävällä sillalle, joka on kahden kerroksen korkuinen
40 metriä pitkä tila.
Silta on aulatyyppinen tila, jossa on auditoriomaiset istuskeluportaat.
Portailla korostetaan kaupunkiteemaa, ne ovat ikään kuin kirkon portaat,
johon voi tulla istuskelemaan vaikkapa kahvikupin kanssa, Itäaho kuvailee.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Istuskeluportaita voivat käyttää henkilökunta, opiskelijat, potilaat ja
vierailijat. Siltaosan lasisen julkisivun kautta avautuu näkymä sairaalan
länsipuolelle.
Sillan rakenneratkaisut ovat haastavia. Näkyvillä olevat rakenteelliset
ratkaisut ovat siltaosassa hallitsevana elementtinä. Silta on tuettu molemmista
rakennusosista, ja voimakkaat rakenneratkaisut näkyvät lasisen
julkisivun
kautta sekä ulos että sisälle, kertoo Itäaho.
Virtuaalinen mallinnus apuna
Suunnittelun edetessä käytettiin erilaisia visuaalisen tarkastelun työkaluja
ja keskeisistä tiloista tehtiin virtuaalisia mallitiloja. Virtuaalisella mallintamisella
varmistettiin, että ratkaisut tukevat sairaalan toimintaa. Vaativa sairaalaympäristö
pitää sisällään muun muassa erikoisraskasbetoniseiniä ja
terässuojattuja tiloja.
Siltasairaalaan tulee lisäksi uusia toimintoja ja sen vuoksi myös aivan
uudenlaisia tiloja. Esimerkiksi RAPTOR-sali eli kriittisessä tilassa olevan
ja vertavuotavan potilaan hoitamiseen suunniteltu sali asetti suunnittelulle
toiminnallisia vaatimuksia, Perälä sanoo.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
RAPTOR-sali mahdollistaa sen, että samassa tilassa voidaan kuvata
ja leikata, eikä tarvitse siirtää potilasta tilasta toiseen.
Sairaalaympäristön sisätilojen suunnittelussa pintamateriaalien ja
kalusteiden hygieenisyys ja puhdistettavuus ovat tärkeitä. Huomiota on
kiinnitetty myös potilasturvallisuuteen ja viihtyisyyteen.
Sisätilojen
sisustusarkkitehtuurissa on
käytetty muun muassa puupintoja.
Turvallisuudesta huolehditaan kuorisuojauksella ja kameravalvonnalla.
Potilashuoneissa on järjestelmä, joka tunnistaa kaatumisen ja hälyttää
siitä hoitajille. Myös laaja hoitokutsujärjestelmä ja tilojen esteettömyys
parantavat potilasturvallisuutta, Perälä kertoo.
Sisätilojen sisustusarkkitehtuurissa on käytetty muun muassa puupintoja
ja värimaailma on neutraali ja rauhallinen. Helsinki-teemaa on
tuotu esiin pintamateriaalien ja irtokalusteiden sävyjen valinnassa. Puun
lisäksi julkisivuja hallitseva lasi näkyy myös sisätiloissa.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Potilaiden ensiluokkainen hoito on tärkein sisätilojen suunnittelua
ohjaava tekijä. Tilojen viihtyisyys puolestaan tukee sekä potilaiden paranemista
ja henkilökunnan työhyvinvointia, lisää Itäaho.
Rakennustyöt vaativat erityisen huolellista suunnittelua
Rakennustöiden aikana huolehdittiin tarkasti, että työt eivät häiritse viereisten
sairaaloiden toimintaa. Vanhaa rakennuskantaa purettaessa varmistettiin,
että käytössä olevat talotekniset järjestelmät toimivat saumattomasti.
Maanalaisia tiloja osin integroitiin osaksi uudisrakennuksia, ja joitakin
olemassa olevia maanpäällisiä rakenteita siirrettiin. Rajapinnoilla työskennellessä
turvallisuudesta huolehdittiin mm. suojaseinillä ja palopassijärjestelmällä,
kertoo Perälä.
Rakennustöiden logistiset järjestelyt vaativat huolellista suunnittelua,
jotta sairaaloiden toiminta ei häiriinny. Sairaaloissa käytetään myös herkkiä
teknisiä laitteita, joiden vuoksi louhinnassa jouduttiin käyttämään myös
vähän tärinää aiheuttavia työtapoja.
Sairaalan toiminnan kannalta sijainti Meilahden sairaala-alueella on
erinomainen. Toteutuksessa jouduttiin tekemään joitakin kompromisseja,
mutta reunaehdot huomioon ottaen toteutus on mielestäni onnistunut
erittäin hyvin, Perälä summaa.
Teksti: Merja Maukonen