Rakentaminen

Vastustuskykyisempi kaupunki, kiitos!

Koronapandemia hiipuu hiljalleen takavasemmalle – mutta voisiko seuraavan kulkutaudin taltuttamisessa auttaa - kaupunkisuunnittelu?

Monitieteisessä, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa RECIPE-hankkeessa tutkitaan kaupunkiympäristöjen roolia pandemioiden ehkäisyssä. Hankkeessa tarkastellaan, miten kaupunkisuunnittelulla voidaan ennaltaehkäistä tartuntatauteja ja siten torjua pandemioita. Syyskuussa 2021 startannutta RECIPE-hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja se jatkuu vuoden 2024 loppuun.

Tartuntatautien torjuntaa ei juuri ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa. RECIPE-hanke pureutuu aihepiiriin yhdistämällä ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta.

Monisyiset ongelmat kuten ilmastonmuutos ja COVID-19-pandemia korostavat strategisen ennakoinnin merkitystä. Tästä syystä RECIPEn kaupunkisuunnittelun tutkimusryhmässä kehitetään uudenlaisia terveysvaikutusten arviointityökaluja sekä nivotaan kaupunkisuunnittelua tiiviimmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategiaa.

Millaisia politiikkasuosituksia, suunnittelutaktiikoita ja työkaluja tarvitaan edistämään tutkittuun tietoon perustuvaa kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa, kun tavoitteena on pandemioiden ehkäisy? Miten datalähtöisillä analyysija arviointityökaluilla voidaan edistää tiedon tuottamista, muuntamista ja siirtämistä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja päättäjien välillä?

Kaupungeissa on merkittävä tarve poikkihallinnollisille menettelyille, jotka käsittelevät kaupunkiympäristön terveellisyyttä ja kokonaisturvallisuutta systeemitasoisesti, kattaen laajasti taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, teknologiset sekä ekologiset prosessit. COVID-pandemian yhteydessä on syntynyt tarve tietää, millaiset kaupungit ovat joutuneet alttiiksi ja toisaalta toipuneet nopeimmin koronan vaikutuksista. Tutkimusta tarvitaan myös suunnittelutavoitteiden keskenään ristiriitaisista vaikutuksista.

Kaupunkien elinvoima ja kilpailuedut rakentuvat juuri niiden ominaisuuksien ympärille, jotka näyttävät mahdollistavan tartuntatautien leviämisen, kuten suuri ihmistiheys, globaalit yhteydet, korkea joukkoliikenteen osuus sekä laaja tapahtuma-, matkailukohde- ja palvelutarjonta. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät kuten käveltävyys, tiiviys, toimintojen sekoittuminen ja katuverkoston yhteydet ovat yhteydessä asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen.

Oma roolinsa immunologisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on myös elinympäristön monimuotoisuudella ja vihreydellä, joka kaupungistumisen myötä uhkaa edelleen kaventua. Kaupunkiympäristöjen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta onkin tarpeen arvioida rakentamisen terveysvaikutuksia moniulotteisesti esimerkiksi tartuntatautien leviämisen ja siten yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntymisen osalta.

Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta immunologiseen terveyteen läpi elämän on jonkin verran näyttöä, mutta vahvoja tutkimuksia on toistaiseksi aiheesta vähän. Rakennetun kaupunkiympäristön piirteet voivat vaikuttaa ilmavälitteisten tartuntatautien esiintyvyyteen ihmiskontaktien kautta.

Lisäksi sää ja ilmansaasteet voivat myös itsessään lisätä tartuntatautien esiintymistä. Toisaalta elinympäristön piirteet voivat vaikuttaa säälle ja ilmansaasteille altistumiseen ja tartuntatautiherkkyyteen.

Rakennettu ympäristö voi puolestaan vaikuttaa monimuotoisuuteen ja täten epäsuorasti immuunivälitteisesti tartuntatauteihin.

Pandemioiden aikana rakennettuun ja luonnolliseen elinympäristöön liittyvät tekijät ja terveyskäyttäytyminen säätelevät osaltaan ihmisten hyvinvointia ja vakavien tartuntatautitapausten määriä. Elinympäristön merkitys hyvinvoinnille on korostunut pandemiatilanteessa, jolloin ihmisten välisiä sosiaalisia kontakteja ja liikkuvuutta rajoitetaan.

Elinympäristön rakennettuun ja luonnolliseen ympäristöön liittyvistä piirteistä ja näiden mahdollisista suorista tai epäsuorista yhteyksistä ilmavälitteisiin tartuntatauteihin ei ole kuitenkaan tällä hetkellä riittävästi tietoa. RECIPE pyrkiikin kehittämään kaupunkisuunnittelun hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja arviointia erityisesti tartuntatautien näkökulmasta.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?

The company presented at the Cologne trade fair its novelties for the working space, the result of four collaborations with renowned designers: a flexible, multifunctional environment with technical connotations and domestic aesthetics, a source of wellbeing thanks to a design that emphasises comfort and colour.

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin eri vaiheet on syytä tuntea, jotta hanke etenee onnistuneeseen lopputulokseen. Julkisivukorjaaminen on erikoisosaamista, jossa ammattitaitoiset tekijät, valvonta ja laadunvarmistus ovat tärkeässä osassa.

Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin. Mitä tahansa valitsemmekin, yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme.

Laattapiste-Pukkilan Perfct-suihkukaluste- ja Perfct-kylpyhuonetarvikemallistoissa yhdistyvät laadukkaat materiaalit, elegantti design ja monipuoliset toiminnallisuudet, joiden avulla voi luoda kutsuvan ja toimivan kylpyhuoneen.

Yritykset etsivät uudenlaisia, inspiroivia ympäristöjä seminaarille tai workshopille – ja aika usein energiaa ja oikeanlaista fiilistä etsitään luonnosta. Meren rannalla Salossa, Teijon historiallisessa ruukkikylässä sijaitseva Villa Seaview on yksi esimerkki kohteesta, jonka rento, vanhaa maailmaa huokuva ilmapiiri saa ajatukset lentoon.

Erilaiset ruukkuistutukset, elävät viherseinäkkeet, runsaat viherseinät ja näyttävät kattototeutukset tuovat tilaan energiaa ja harmoniaa. Viherviisikon showroom havainnollistaa, kuinka tila voidaan muuttaa viihtyisäksi keitaaksi sekä kuinka tilan tunnelmaan voidaan vaikuttaa pienilläkin ratkaisuilla.

Designiltaan viehättävät ja toiminnallisuuksiltaan tarkkaan harkitut sisätilojen varusteet ovat enemmän kuin pelkkiä käytännön ratkaisuja – ne ovat olennainen osa tilan kokonaisvaltaista muotoilua ja käyttökokemusta.

Rakennusala on murroksessa, siirtymässä kohti kiertotaloutta ja ilmastopositiivisuutta. Tämä ei vaikuta vain rakentamiseen, vaan myös suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin. Ammatti-identiteetti heijastaa yksilön käsitystä itsestään ammatillisessa roolissa ja kehittyy jatkuvasti työelämän, koulutusten ja henkilökohtaisten kokemusten kautta.

Tekstiilit ovat keskeinen osa julkisten tilojen sisustusta, vaikuttaen sekä estetiikkaan että toiminnallisuuteen. Tekstiilien valinnassa on tärkeää huomioida innovatiivisuus, kestävä design ja ekologisuus. Tekstiilien valinta julkisiin tiloihin on asia, joka arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon korostaen uusimpia innovaatioita, suunnittelun tärkeyttä ja ekologisia näkökohtia.