Sisäpinnat ja tilaosat (lattiat ja päällysteet, matot, tekstiilit, pintasuojaus)
Julkisiin tiloihin tarvitaan kestäviä lattiapintoja
Suurten kaupunkien keskeisissä julkisissa rakennuksissa saattaa vuosittain käydä miljoonia ihmisiä, jotka kuluttavat lattioita. Logistiikkarakennusten lattioilla ajetaan monesti autoilla tai muunlaisilla raskailla koneilla. Lattiat on suunniteltava ja toteutettava hyvin, jotta ne kestävät aikaa ja käyttöä sekä pysyvät hyvän näköisinä ja tyylikkäinä.
ARKKITEHDIT PYRKIVÄT suunnittelemaan rakennukset ja niiden
lattiat pitkäikäisiksi.
On tärkeää, että lattia kestää aikaa ja kovaa käyttöä – varsinkin sellaisissa
rakennuksissa, jotka suunnitellaan pysyviksi, tähdentää arkkitehti
Antti Nousjoki helsinkiläisestä Arkkitehtitoimisto ALA:sta.
Lattiat sitten ajan myötä säilyvät omana itsenään ja patinoituvat
entistä kauniimmiksi, eikä niitä tarvitse vaihtaa.
KUVA: KUVIO
Nousjoki on muun muassa suunnitellut Helsingin Oodi-kirjastotalon
lattiat, jotka saivat Vuoden lattia 2019 -palkinnon. Parhaillaan hän suunnittelee
muun muassa uutta yliopistokirjastoa Lyoniin sekä kauppakorkeakoulun
laajennusta Tallinnaan.
Hyvä lattia on osaksi materiaalikysymys, mutta kyse on muustakin.
Esimerkiksi Oodissa ei ollut keskeistä löytää halvimpia kestäviä lattiamateriaaleja.
Siinä rakennuksessa kolmannen kerroksen lattian piti olla
puuta, koska arkkitehtonisesti kyseessä on puusta tehdyn rakenneosan
yläpinta, perustelee Nousjoki.
Kirjastotalossa puulattia joutuu koville, joten lattiaan valittiin tammiparketti,
joka kestää kulutusta ja patinoituu arvokkaasti. Kerrosta alempana
taas tarvittiin käytännön syistä asennuslattiaa, jonka päälle sijoitettiin
kumimatto.
Lattian kestävyys on tärkeää. Se on kuitenkin toteutettava siten, että
tekniikan, akustiikan ja ulkonäön vaatimukset otetaan myös huomioon,
Nousjoki korostaa.
Talvi kuluttaa lattioita
Julkiset rakennukset ovat monesti kokonaisvaltaisia suunnitteluteoksia,
jolloin viime kädessä arkkitehti päättää, millaiset lattiat niihin asennetaan.
Suunnittelutyötä ohjaa vahva rakennustaiteellinen ajatus. Suunnittelussa
toteutetaan tilaajan laajempia kokonaisvaltaisia toiveita, mutta tilaaja
ei ole välttämättä kiinnostunut yksityiskohdista. Rakennukseen valitaan
tuotteita ja materiaaleja, jotka täyttävät tietyt kriteerit, Nousjoki linjaa.
Usein suuret julkiset rakennushankkeet ovat allianssiprojekteja, joissa
suunnittelun periaatteet eivät yleensä ole tuotevetoisia.
On muistettava, että pohjoisissa maissa talvi on erityinen haaste
rakennusten lattiapinnoille. Kuviopohjaisista kengistä lattioille kulkeutuu
ulkoa hiekoitushiekkaa, joka kuluttaa pintoja.
Hyvä lattia on osaksi
materiaalikysymys,
mutta kyse on muustakin.
Esimerkiksi teatterilämpiöissä on toisaalta muistettava akustiikan
vaatimukset, joten sellaisessa tilassa on tyypillisesti käytettävä pehmeämpää
materiaalia, Nousjoki toteaa.
Rakennusten lattiapintojen värien ja struktuurien avulla voidaan
monesti opastaa kulkijoita oikeille reiteille.
Opastavia lattioita on toteutettu Oodissakin. Niiden tarve on hyvä tiedostaa
jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta ratkaisut eivät vaikuttaisi päälleliimatuilta.
Tällaisten opastusten on oltava selkeitä, mutta niitä ei saa olla liikaa –
varsinkaan jos rakennus itsessään on jo selkeä.
Erikoislattiat yleistyvät
Toimistorakennuksissa lattioille asetettaviin vaatimuksiin vaikuttaa esimerkiksi
tilojen muunneltavuus.
Tiloihin tuodaan ehkä ilmanvaihtoa ja muuta tekniikkaa lattian kautta.
Näissä tilanteissa tarvitaan korotettua lattiaa. Toistaiseksi nämä ratkaisut
ovat yleisempiä ulkomailla kuin Suomessa, missä tekniikkaa enemmänkin
tuodaan alakaton kautta.
Tämä voi kuitenkin muuttua jo lähivuosina. Ilmanvaihdon tuominen
toimistoihin lattioiden alla olevien kammioiden kautta saattaa yleistyä,
Nousjoki arvioi.
Monissa julkisissa tiloissa tekstiililattiat ovat oleellinen osa sisäarkkitehtuuria.
Tekstiililattiat ovat kehittyneet viime aikoina paljon, ja niihin on tullut
valtavasti vaihtoehtoja. Niitä voisi hyödyntää nykyistä enemmänkin esimerkiksi
koulurakennuksissa. Hyvä tekstiililattia sopii moneen kohteeseen.
Akustiikan kannalta tekstiililattiat voivat olla merkittävä etu. Niillä
saattaisi olla potentiaalia myös kotien lattioissa, pohtii Nousjoki.
Toimistotilat Espoo, suunnittelu Lena Ioka Interiors, matto; VM Carpet, Duo Rae.
KUVA: JUKKA RAPO
Matto parantaa akustiikkaa
Projektimyyntipäällikkö Minna Kivelä VMC Project / VM-Carpet Oy:stä
pitää mattoja hyvänä ratkaisuna lattioiden päällystämiseen.
Matto tuo tilaan hyvän akustiikan, koska se voi vaimentaa erilaisia
askel- ja hälyääniä.
Toisaalta matot parantavat myös ilmanlaatua, sillä mattoa imuroitaessa
bakteerit saadaan tilasta pois ja ne eivät leviä ympäriinsä. Silloin
huone saadaan puhtaammaksi kuin kovaa lattiaa puhdistamalla. Monilla
tekstiilimatoilla on M1-päästöluokitus, ja tekstiili on hengittävä materiaali,
Kivelä toteaa.
Tekstiililaattojen avulla lattioille saadaan eri värikuvioita ja monenlaista
pintastruktuuria.
Suunnittelija pystyy hyödyntämään näitä ja toteuttamaan lattioille selkeitä
kulkureittejä, joista on hyötyä muun muassa kouluissa, hoivalaitoksissa,
toimistoissa ja muissa julkisissa tiloissa.
Mattoja on mahdollista sijoittaa myös seinälle, jolloin niillä voidaan
vaikuttaa tilan akustisiin ominaisuuksiin myös sitä kautta, Kivelä toteaa.
Toimistotilat Espoo, suunnittelu Lena Ioka Interiors, tekstiililaatta
Shaw Contract; Simply by Nature; Struckture.
KUVA: JUKKA RAPO
Tilat kodikkaiksi ja houkutteleviksi
Yksi keskeinen tavoite mattojen suunnittelussa on saada tilat kodikkaan
oloisiksi.
Asennuksen kannalta tekstiililaatat ovat käteviä, koska ne voidaan
kiinnittää esimerkiksi tarraliimauksella ja ne saadaan helpommin yläkerroksiin
kuin suuret yhtenäiset matot.
Matot myös parantavat turvallisuutta. Esimerkiksi hoivakodeissa
tapahtuvissa kaatumisissa pehmeä lattia säästää pahimmilta vahingoilta.
Julkisten tilojen mattojen on oltava kulutusta kestäviä. Tekstiililaatoissa
tarraliimakiinnitys mahdollistaa yksittäisten laattojen helpon vaihtamisen.
Matto tuo
tilaan hyvän
akustiikan.
Toki käytetään paljon myös kokolattiamattoja, jotka ovat yhtenäistä
rullatavaraa. Varsinkin villasta ja muista luonnonkuiduista valmistetut matot toimitetaan rullina. Sen sijaan tekstiililaatat ovat usein polyamidinukkaa,
selittää Kivelä.
Nykyisin mattojen yleisiä suosikkivärejä ovat beige ja erilaiset ruskean
sävyt.
Nämä värit ovat pudottaneet harmaat matot kärkisijoilta. Monesti
mattoihin halutaan yhä lämpimämpiä sävyjä. Myös vihreä jo pitkään ollut
keskeinen väri monissa matoissa, Kivelä arvioi.
Julkitiloissa eri värejä voidaan monesti käyttää rohkeammin kuin
asuintiloissa, jolloin vaikkapa työpaikat saadaan mattojen avulla houkuttelevammiksi.
Näissä asioissa tarvitaan sisustussuunnittelijan ammattitaitoa.
KUVA: MASTER BUILDERS SOLUTIONS FINLAND OY
Lattiapinnoitteita moneen käyttöön
Lattian kestävyyteen ja muihin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa myös erilaisilla
pinnoitteilla.
Viime aikoina esimerkiksi päiväkotien lattioissa on käytetty yhä
enemmän pinnoitteita, jotka on optimoitu kestämään ultraviolettisäteilyä.
Joissakin uusissa lattiapinnoitteissa on tavallista enemmän väriskaalaa,
joten niitä voidaan hyödyntää muun muassa opastavien lattioiden toteuttamiseen,
sanoo markkinoinnin ja myynnin kehitysvastaava Severi Virtanen
Master Builders Solutions Finland Oy:stä.
Hänen mukaansa Master Builders Solutions kehittää ja markkinoi
myös muun muassa ääntä vaimentavia lattiapinnoitteita, joita käytetään
nykyään paljon koulujen ja päiväkotien lattioissa. Tällaiset pinnoitteet
soveltuvat sekä uudiskohteisiin että lattioiden saneerauksiin.
Monesti päiväkoteihin on asennettu polyuretaanilattioita, joihin pinnoitteilla
saadaan värikästä ja UV-säteilyä kestävää pintaa.
Lattiassa voi olla pohjusteaineen päällä ääntä vaimentava massa ja
sen päällä kovempi polyuretaanikerros. Pintaan tulee sitten pintalakka,
joka saadaan halutun väriseksi. Tarvittaessa voidaan käyttää ylimääräistä
pinnoitekerrosta, joka vaimentaa askelääniä 20 dB:n verran.
Tällainen lattia on myös helppo pitää puhtaana. Pinnoitettu lattia
lisäksi tuntuu kävellessä pehmeämmältä kuin vaikkapa kova betonilattiapinta,
Virtanen muistuttaa.
KUVA: MASTER BUILDERS SOLUTIONS FINLAND OY
Sementtipohjaisilla lattioilla ilmettä ja kestävyyttä
Myös sementtipohjaisilla kovabetoni- ja sirotelattioilla voidaan saada
aikaan näyttävää lattiapintaa. Värivaihtoehtoja löytyy perinteisen betoninharmaan
lisäksi useita. Kovabetonipinta voi harmaan sijasta olla vaikka
vihreä tai punainen.
Lattiapinnasta tulee paksu ja kestävä. Kaunis ja tyylikäs pinta vaikuttaa
myös koko sisustuksen yleisilmeeseen. Tällainen kovabetonipinnoite
on nyt käytössä Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöselvitysalueella, Virtanen
toteaa.
Sementtipohjaiset
pinnoitteet ovat
kauan käytettyä tekniikkaa.
Hänen mukaansa sementtipohjaiset lattiat ovat yleisiä etenkin kovaa
pintakestävyyttä vaativissa logistiikkarakennusten lattioissa, mutta vastaavantyyppisiä
lattioita rakennetaan nykyään myös kouluihin ja muihin julkisiin
rakennuksiin.
Viime aikoina kovabetonilattioita on valmistunut muun muassa Helsingin
Jätkäsaaren kouluun sekä Kirkkonummen uuteen kirjastotaloon.
Sementtipohjaiset pinnoitteet ovat kauan käytettyä tekniikkaa, jota
aikoinaan sovellettiin jo Fordin autotehtaiden lattioissa.
Sementtipohjaiset lattiat ovat luonnostaan vesihöyryä läpäiseviä.
Lisäksi pintaan on tarjolla erilaisia käsittelyaineita, joilla voidaan estää esimerkiksi
öljyn imeytymistä lattiaan, Virtanen mainitsee.
Teksti: Ari Mononen