Arkkitehtuuri yhteisön ytimessä

Arkkitehtuurin merkitystä vetovoimatekijänä ei voi kiistää. Viimeisen 20 vuoden aikana ykkösrivin kaupungit Barcelonasta Berliiniin ovat panostaneet arkkitehtuuriin ja kaupungin ilmeeseen. Hyvä arkkitehtuuri ei kuitenkaan ole vain isojen ja rikkaiden yhteisöjen etuoikeus.

SAFAn puheenjohtaja Henna Helander on todennut, että jokaisen suomalaisen kaupungin kannattaisi laatia oma arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Sitä laadittaessa voidaan käydä avointa keskustelua arkkitehtuurista ja siitä, millaista kaupunkia kaupunkilaiset pitävät tärkeänä.

Helanderin mukaan kaupunki voi kirjata ohjelmaan rakennetun ympäristönsä ominaispiirteitä ja siten vahvistaa omia periaatteitaan ja identiteettiään. Tällaisia periaatteita voivat olla esimerkiksi avoimien ja arkkitehtuurikilpailujen järjestäminen keskeisistä rakennuksista tai kaupunginosista, tai Ruotsin mallin mukaisesti, kaupunginarkkitehdin viran perustaminen.

Suomen valtio julkaisi uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelmansa (Apoli 2021) viime vuonna – ja Helanderin ehdotus tavallaan jalkauttaa sen yhteisötasolle.

Kaupungeissa onkin hyvä käydä jatkuvaa keskustelua siitä, minkälaisia rakennuksia halutaan luoda. Omien arkkitehtonisten vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, mutta yhtä lailla on syytä puhua myös omista kaupunkisuunnitteluun liittyvistä kipupisteistä.

Isommissa suomalaisissa kaupungeissa arkkitehtuuri on toki nähty voimavarana jo pitkän aikaa ja arkkitehtuuriohjelmia meillä on myös tehty. Tällä hetkellä Tampere uudistaa omaa arkkitehtuuriohjelmaansa ja valmista luvataan tämän vuoden aikana. Päivitystyölle on myös tilausta, sillä Tampereen nykyinen arkkitehtuuriohjelma on 14 vuotta vanha.

Vanhallakin ohjelmalla tosin oli vaikutusta. Siinä esitellyistä toimenpiteistä ovat toteutuneet esimerkiksi kaupunkikuvatoimikunta ja TAD-viikko eli arkkitehtuuri- ja designviikko.

Tampereen päivitettyyn arkkitehtuuriohjelmaan kootaan kaupunki- ja rakennussuunnittelun tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen linjaa, että arkkitehtuuriohjelma on tärkeä työkalu Tampereen kehityksessä kohti kaikille viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Ikosen mukaan laadukas, innovatiivinen ja ympäristöään kunnioittava arkkitehtuuri on Tampereen keskeinen vetovoimatekijä.

Yhteiseksi koetun ja toimivan arkkitehtuuriohjelman takeeksi halutaan jo alusta asti mukaan niin kaupunkilaiset, päättäjät, suunnittelijat, toteuttajat kuin muutkin sidosryhmät. Uusia teemoja on tulossa mukaan pitkä rivi: kestävä suunnittelu, kiertotalous, kävelykaupunki ja kaupunkikulttuurin nousu ovat kovia keihäänkärkiä, jotka puuttuvat vanhasta ohjelmasta.

Yhtenä tavoitteena Tampereella on, että saadaan vuorovaikutuksessa syntynyt raikas ja kunnianhimoinen, mutta myös juureva ja paikasta lähtevä ohjelma. Samalla synnytetään yhä enemmän laadukasta arkkitehtuuria, johon katse seisahtuu niin yksittäisissä rakennuksissa kuin laajemmassa kaupunkikuvassakin.

Kuvaan kuuluu, että arkkitehtuuripolitiikkaa uudistetaan keskustelemalla. Yhdistämällä kaupunkilaisten ja paikallisten toimijoiden näkemykset sekä asiantuntijoiden tietämys osallistavien työpajojen avulla asetetaan tavoitteita ja ideoidaan keinoja niiden saavuttamiseksi.

Yksin vuonna 2020 järjestettiin kolme vuorovaikutustilaisuutta, joissa ideoitiin Tampereen arkkitehtuuripolitiikkaa eri näkökulmista. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. yleisten alueiden, asumisen, rakennusperinnön ja julkisen rakentamisen teemoja.

Tampereella on osallistavaa otetta, joka on kunniaksi kaupungille. Arkkitehtuuri todella kuuluu kaikille, ja siihen liittyvän keskustelun tulee olla mahdollisimman avointa. Arkkitehtuuri voi kohottaa, rohkaista ja voimallistaa yhteisön jäseniä monin tavoin.

Ja se kääntöpuoli, johon meillä ei ole varaa: harva asia ankeuttaa arkea yhtä pahasti kuin kehno rakennettu ympäristö.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?