Projektiesittelyt (terveyden ja hyvinvoinnin rakennukset)
Matinkylän uimahalli on monipuolinen liikunnan keidas
Puistopaviljonkimainen Espoon Matinkylän uimahalli suunniteltiin sekä käyttötarkoituksen että kaupunkisuunnittelun ja -maiseman ehdoilla. Esteettömyys ja ekologisuus ohjasivat suunnittelua ja toteutusta.
Kohdetiedot: Matinkylän uimahalli
Rakennuttaja: Espoon kaupunki Tilapalvelut liikelaitos
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto LPV Oy
Pääurakoitsija: Lujatalo Oy
ESPOON MATINKYLÄÄN huhtikuussa 2022 avatun uuden uimahallin
sisätiloista löytyy allasosasto, kuntosali, liikuntasali ja kahvio. Uimahalliin
voi saapua helposti omalla autolla ja joukkoliikenteellä.
Yleisötilat on sijoitettu kahteen kerrokseen. Allasosastolla ja kuntosalilla
on omat sisäänkäynnit sekä pukuhuone- ja peseytymistilat, joten
kuntosalin käyttäjien ei tarvitse maksaa uimahallimaksua.
Liikuntasali on varustettu kiipeilyseinällä ja puolapuilla. Monenlaisiin
käyttötarkoituksiin muovautuvaa liikuntasalia voivat käyttää esimerkiksi
koulut ja urheiluseurat. Liikuntasalissa järjestetään myös ohjattua liikuntaa
erilaisille ryhmille.
Projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä suunnittelijan ja Espoon
kaupungin projektipäällikön kanssa. Uimahalli on kosteuden ja lämpötilan
puolesta haastava kohde, jossa käytetään tarkkaan valittuja korkean
rasitusluokan materiaaleja, kertoo Matinkylän uimahalliprojektin vastaava
työnjohtaja Tatu Heikkinen Lujatalo Oy:stä.
Lujatalo Oy toimi Matinkylän uimahallin pääurakoitsijana. Luja-yhtiöihin
kuuluva Lujatalo on asunto- ja toimitilarakentaja sekä toteuttaa
hanke- ja kiinteistökehittämistä ja elinkaarihankkeita. Kestävä rakentaminen
ja elinkaariajattelu ohjaavat Lujatalon toimintaa.
Matinkylän uimahallin rakennustyöt aloitettiin vuonna 2019, ja halli
valmistui odotettua nopeammin jo joulukuussa 2021. Lujatalo koordinoi
rakennustöitä sivu-urakoitsijoiden ja muiden osapuolten kanssa, ja saumattoman
yhteistyön ansiosta projekti eteni sujuvasti.
Moderni puistopaviljonki
Matinkylän uimahalli on matala, paviljonkimainen rakennus, jonka suunnittelussa
huomioitiin julkisivun sopiminen ympäröivään kaupunkimaisemaan.
Uimahallin suunnittelussa hyödynnettiin tontin tila mahdollisimman
tehokkaasti sekä maksimoitiin allaspinta-ala.
Matinkylän uimahallin arkkitehtuurissa käytimme sekä isoja että pieniä
detaljeja. Suuret aiheet luovat rakennuksen kokonaishahmon. Etäältä
katsellessa uimahallista muodostuu yksiaineinen ja kappalemainen vaikutelma,
mutta lähemmäs tultaessa pienet detaljit tuovat ulkoasuun rikkautta
ja vaihtelevuutta, kertoo arkkitehti Arto Aho LPV Oy:stä.
Aho toimi kohteen arkkitehtisuunnittelijana. Vuonna 1988 perustetulla
LPV Oy:llä on vuosikymmenten kokemus julkisten rakennusten, kuten
koulujen ja oppilaitosten, päiväkotien ja urheilurakennusten suunnittelusta.
LPV:n suunnittelussa huomioidaan aina elinkaariajattelu ja ajallisesti
kestävät ratkaisut.
Viherkatto viidentenä julkisivuna
Paviljonkimainen uimahalli rajoittuu puistoalueeseen. Uimahallin viherkatto
jatkaa puiston vehreyttä ja toimii viidentenä julkisivuna, jolle avautuu
näkymä viereisillä tonteilla sijaitsevista korkeista rakennuksista, sanoo
Aho.
Viherkatto on viehättävä maisemallinen elementti. Katto toteutettiin
maksaruohosta, joka on helppohoitoinen ja kestävä kasvi. Matalana kasvina maksaruoho ei vaadi paksua ja painavaa maakerrosta, joten kattorakenne
on rakenteellisesti kevyempi.
Kattolape on loivasti laskeva, ja katolla sijaitsevat aurinkopaneelit ja
ilmanvaihdon päätelaitteet on verhoiltu suojaseinäkkeen taakse. Katon
visuaalinen ilme on rauhallinen ja viherkatto on nähtävissä kaikista suunnista,
kuvailee Aho.
Espoon kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030
mennessä. Uimahallin 400 neliömetrin laajuisen aurinkovoimalan yli 200
aurinkopaneelia tuottavat uusiutuvaa energiaa uimahallin käyttöön ja auttavat
hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
Paviljonkimainen uimahalli rajoittuu puistoalueeseen.
Julkisivua hallitsevat puu, lasi ja betoni
Julkisivuun valitsimme puuta, lasia ja betonia, jotka liittävät rakennuksen
osaksi ympäristöä. Julkisivuun valittujen materiaalien huoltovapaus ja
kestävyys olivat ulkonäön ohella keskeisiä materiaalien valintakriteereitä,
sanoo Aho.
Luonnonvalo tuotiin kiinteäksi osaksi sisätiloja käyttämällä lasipintoja
julkisivuissa ja sisätilojen rakenteissa. Vesi on heijastava elementti, joten
lasipinnoilla käytettiin rimoitusta haitallisten heijastusten estämiseksi.
Uimahalli suunniteltiin tarkasti harkitussa pääsuunnassa läpinäkyväksi.
Pääsisäänkäynnistä kahvioon saavuttaessa voi nähdä koko rakennuksen
ja uimahallitilan läpi puistoon saakka. Läpinäkyvyys on peitetty
puurimoituksella halutuista suunnista, Aho kertoo.
Julkisivun rimoitukset toteutettiin Accoyasta, joka on ekologinen,
myrkytön ja säänkestävä puumateriaali. Accoya valmistetaan asetyloimalla
vastuullisesti kasvatettua mäntyä.
Asetylointi muuttaa männyn solukkorakennetta siten, että Accoya on
luja, mittapysyvä ja huoltovapaa. Väriltään vaalea Accoya patinoituu ulkokäytössä
ajan saatossa harmaaksi.
Uimahallin arkkitehtuurissa käytimme sekä isoja että pieniä detaljeja.
Rinnetontilla sijaitsevan uimahallin sokkelin korkeuden muutokset on
häivytetty julkisivun rimoituksella. Pystyrimoitus toimii näkösuojan lisäksi
suojana suoraa auringonvaloa vastaan.
Julkisivuaiheena käytettiin myös kuviobetonia, jonka kuviointi mukailee
merenaaltojen muovaamaa hiekkapohjaa. Aaltoileva kuviointi toteutettiin
muotin avulla siten, että aaltoilu jatkuu saumattomasti betonielementistä
toiseen, sanoo Aho.
Kahvion ikkunoiden yläreunassa toistuu julkisivun betonilaattojen
aaltokuviointi,
joka samalla suojaa auringolta. Ikkunapinnoilla käytetään
myös auringonsuojakalvoja.
Julkisivun teemat toistuvat sisätiloissa
Lasi ja luonnonvalo ovat merkittävässä osassa Matinkylän uimahallin sisätilojen
arkkitehtuuria. Rakennuslaseina käytettiin sekä lasipilareita että
lasiseiniä isojen ikkunapintojen lisäksi.
Sisätiloissa käytetään samoja materiaaleja kuin julkisivussa eli lasia,
betonia ja Accoya-puuta, joka säilyy sisätiloissa puun värisenä. Sisätilojen
betoniseinissä toistuu julkisivun aaltoileva kuvio, mikä luo jatkuvuutta ja
yhtenäisyyttä rakennuksen arkkitehtuuriin, kuvailee Aho.
Uimahallin massiivisia jännebetonipalkkeja kevennettiin rakenteellisella
suunnitteluratkaisulla. Alun perin umpinaisiksi suunnitellut palkit olisivat
painaneet 60 tonnia, mutta suunnitteluratkaisun ansiosta palkkeja
saatiin kevennettyä.
Palkeista tehtiin onttoja sisäpuolen EPS-eristeen avulla ja paino saatiin
40 tonniin, mikä helpotti palkkien kuljettamista ja asentamista merkittävästi.
Ratkaisu kehitettiin yhdessä suunnittelijan ja betonielementtitoimittajan
kanssa, Heikkinen sanoo.
Palkkien ulkokehän kantava rakenne on vahvistettu raudoituksella.
Suunnitteluratkaisun ansiosta palkkien muotoa ei tarvinnut muuttaa
keventämisen vuoksi.
Teräsaltaista hyviä kokemuksia
Allasosastolla uimareiden käytettävissä on kahdeksanratainen 50 metrin
allas, monitoimi-kuntoutusallas, opetusallas, kahluuallas ja kylmävesiallas.
Kahdeksanratainen allas soveltuu kansainvälisiin uimakilpailuihin.
Allasmateriaaliksi valittiin erikoisvalmisteinen haponkestävä teräs.
Teräs on materiaalina hallitseva, joten muut pintamateriaalit ovat ilmeeltään
rauhallisia. Teräsaltaat hitsattiin betoniholvin päälle asennettuihin
teräskiskoihin.
Teräksen käyttö helpottaa altaan vedeneristämistä kaakelilaattoihin
verrattuna, mutta teräsaltaat vaativat huolellisesti toteutetut tukirakenteet.
Teräs on kaakelia hintavampi ratkaisu, mutta Espoon kaupunki toivoi
teräsaltaita aiempien hyvien käyttökokemusten vuoksi. Lisäksi teräsaltaiden
huollontarve on laatoitettuja altaita vähäisempi, kertoo Heikkinen.
Lasten altaan vesi on eri vedenkäsittelyryhmässä kuin kuntouimareille
tarkoitetun ison altaan, joten lasten altaan veden lämpötila voidaan pitää
korkeampana. Lasten altaassa lämpötila on noin 31°C ja isossa altaassa
27°C.
Allasvesien lämmittämiseen käytetään maalämpöä. 300 metrin syvyisiä
maalämpökaivoja hyödynnetään lisäksi kesäisin aulan ja liikuntasalitilojen
jäähdyttämisessä.
Ekologisuus ja energiatehokkuus huomioitiin kattavasti uimahallin
suunnittelussa. Maalämmön lisäksi allas- ja käyttövesien lämmityksessä
hyödynnetään jätevesien lämmön talteenottoa, sanoo Aho.
Veden puhdistamisessa käytetään kalvosuodatinjärjestelmää, jolla
käsitellään kaikki uimahallin vedet. Suodatinjärjestelmä suodattaa vedestä
nanopartikkelit automaattisesti ja tehokkaasti.
Matinkylän uimahalli on kalvosuodatuksen edelläkävijä ja ensimmäinen
suomalainen uimahalli, jonka kaikki altaat pientä kylmävesiallasta
lukuun ottamatta on liitetty kalvosuodatinjärjestelmään.
Allasvesien lämmittämiseen käytetään maalämpöä.
Esteettömyys keskeisessä osassa
Matinkylän uimahalli on esteettömyyden osalta korkean tason hanke.
Esteettömyys on otettu huomioon kattavammin kuin muissa tähän mennessä
rakennetuissa suomalaisissa uimahalleissa. Erilaiset esteettömyyden
muodot huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Aho.
Näkörajoitteisille on uimahallissa opasteet pistekirjoituksella, ja sisätiloissa
liikkumista ohjataan lattiapintojen taktiilisilla opasteilla ja materiaalirajapinnoilla.
Näkörajoitteisten opasteet on suunniteltu selkeiksi ja informatiivisiksi,
mutta samalla hillityiksi ja muuhun sisustukseen sopiviksi, Aho
lisää.
Opaskoirille on varattu uimahallin alakerran aulan yhteyteen omat
tilat, joissa opaskoira voi lepäillä omistajaansa odotellessaan.
Liikuntarajoitteisten tarpeet on huomioitu kaikkien tilojen suunnittelussa.
Pukeutumistiloissa voi liikkua pyörätuolilla, ja saunojen alatasoon
asennetut puhaltimet varmistavat, että saunoa voi myös lattiatasolla ja
alimmilla lauteilla.
Erillisellä varauksella liikuntarajoitteisille on saatavilla myös pieni
esteetön pukeutumistila, jossa voi pukeutua rauhassa henkilökohtaisten
avustajan avustuksella. Allasosastolla on kaksi nostinta. Monitoimi-kuntoutusaltaan
yhteydessä on kiinteä nostin, ja lisäksi tiloissa on siirreltävä
nostin, jonka avulla kaikki altaat ovat saavutettavissa, kertoo Aho.
Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Kari Palsila